Kirjaudu MaRan jäsensivuille

MaRan uusi puheenjohtaja Tomi Lantto: Uskon priorisointiin ja keskusteluun

Antellin toimitusjohtaja Tomi Lantto aloitti MaRan uutena puheenjohtajana vuoden 2018 alussa. Hän seuraa tehtävässä SOK:n Harri Ojanperää.

– MaRan hallituksen tulee keskittyä isojen kysymysten ratkaisemiseen. Pyrimme saavuttamaan järjestön strategiset tavoitteet muun muassa jäsenyritysten paremman kannattavuuden ja alan vetovoimaisuuden osalta, MaRan hallituksen uusi puheenjohtaja Tomi Lantto sanoo.

 

Teksti: Jussi Rasimus
Kuvat: Timo Niemi

 

Tomi Lantto kerää noutopöydästä lautaselleen salaattiaineksia Antellin kahvilassa Helsingin Arkadiankadulla. Tapaan MaRan hallituksen uuden puheenjohtajan hänen ”kotikentällään”. Arkadiankadun kahvila on tyypillisen näköinen suomalainen kahvila: valoisa, vaalea ja pelkistetty. Sisustuksessa katse kiinnittyy hauskan näköisiin lamppuihin ja retrohenkiseen kasvikuvioiseen tapettiin, josta tulee mieleen lapsuus 80-luvulla.

Uudet ruokatrendit näkyvät täälläkin, salaattiin voi valita vaikka härkistä. Lantto jättää härkäpavun tällä kertaa väliin. Mutta leipää ei jätä, leipomonahan hänen nykyisin johtamansa oululaisyritys Antell aloitti yli 135 vuotta sitten.

Kysyn, miksi Lantto valitsi haastattelupaikaksi juuri tämän kahvilan.

– Tämä on yksi yli sadasta kahvila-ravintolastamme, ei sen erityisempi kuin mikään muukaan toimipisteemme, mutta jos tähän haluaa nähdä jonkinlaisen siteen, niin nämä kulmat tulivat minulle erittäin tutuiksi kauppakorkeakouluaikoinani 90-luvun alussa, Lantto vastaa.

Kahvilan ikkunasta näkyvä Helsingin kauppakorkeakoulu on Lanton tarinassa maininnan arvoinen sivujuonne. Sen vaikutuksesta oli käydä niin, että hänestä ei olisi tullut Antellia vuodesta 1976 vetäneen yrittäjäperheen työn jatkajaa. Lantto oli lapsesta asti pitänyt itsestään selvyytenä perheyrityksen jatkamista ja tehnyt Antellilla kesäisin kaikkea mahdollista pullakuskin hommista alkaen.

– Kauppakorkeakoulussa kuitenkin näin, kuinka opiskelijakaverini lähtivät maailmalle töihin Frankfurtiin, Lontooseen, Pekingiin ja Hongkongiin. Päätin, että en minäkään Suomeen jää ja ilmoitin uusista suunnitelmistani kotiin, hän kertoo.

Kansainvälisyys, kilpaileminen ja omien rajojen etsiminen olivat kiinnostaneet Lanttoa pienestä pitäen. Oululaisnuori oli voittanut uinnissa useita nuorten ja aikuisten suomenmestaruuksia sekä opiskellut jo kahteen otteeseen Kanadassa.

Kiihkeiden kauppakorkeavuosien jälkeen Lantto kävi armeijan, jossa hän kypsytteli suunnitelmaansa ulkomaille lähtemisestä. Omien tuntojen syvällinen kuunteleminen toi mieleen myös epäilystä ulkomaasuunnitelman suhteen. Lopullisen päätöksen pontimena toimi Suomen matkailunkin tärkein vetovoimatekijä, erityislaatuinen luonto.

– Olin eräänä kesäyönä laivastossa partioaluksemme yövahtina Turun saaristossa. Heräilevä luonto oli aivan mahtava. Katselin ja kuuntelin, kuinka aurinko nousi hiljalleen peilityynen meren ylle linnunlaulun säestämänä. Mietin, haluanko tosissani Suomesta pois? Seuraavana päivänä soitin kotiin ja kysyin töitä, Lantto kertoo.

Hän aloitti Antellilla laskenta-assistenttina. Viimeiset 16 vuotta hän on toiminut yrityksessä erilaisissa johtotehtävissä ja vuodesta 2014 lähtien konsernin toimitusjohtajana.

Antell-konsernin toimitusjohtaja Tomi Lantto aloitti MaRan uutena puheenjohtajana vuoden 2018 alussa. Hän seuraa tehtävässä SOK:n Harri Ojanperää.

 

Viisaus asuu kentällä

Tomi Lantolla on yli kymmenen vuoden kokemus MaRan hallitustyöstä, joten uudella puheenjohtajalla on perspektiiviä järjestön toimintaan.

MaRaan kuuluu ravintoloiden ja hotellien lisäksi muun muassa rinneyhtiöitä, huvipuistoja, kongressitaloja, keilahalleja, matkailumarkkinointiyrityksiä ja liikenneasemia. Jäsenten määrä ylitti viime vuonna 2 700 yrityksen rajan. Niiden kaikkien, pienten ja suurten, etuja on valvottava.

– Uskon edunvalvonnassa priorisointiin. Liiton hallituksen tulee keskittyä isoihin kysymyksiin. Työskentelemme sen eteen, että MaRan hallituksen asettamat strategiset tavoitteet saavutetaan muun muassa yritysten kannattavuuden, verotuksen, alan vetovoiman ja vanhempainvapaauudistuksen osalta, Lantto linjaa.

Entä millaisella tyylillä hän aikoo järjestön hallitusta johtaa?

– Uskon keskustelevaan kulttuuriin, monta ajattelevaa ihmistä on parempi kuin muutama. Lisäksi on hyvä muistaa, että viisaus asuu aina kentällä. Itse kierrän paljon Antellin ravintoloissa, koska niissä näkee, miten asiat oikeasti ovat. Myös liiton hallituksella täytyy olla näkemystä, mitä kentän asiakasrajapinnassa tapahtuu.

Heikko kannattavuus kehityksen jarruna

Koko toimialaa yhdistävä iso asia on heikko kannattavuus. Yritykset tekevät keskimäärin vain parin prosentin voittoa liikevaihdosta.

Valtaosalla MaRan jäsenistä on ravintolatoimintaa. Yksi keskeisimmistä ravintoloiden kannattavuutta syövistä tekijöistä on EU:n kireimpiin kuuluva välillinen verotus, johon ei saatu korjausta alkoholilain uudistuksen yhteydessä. Anniskellun alkoholin 24 prosentin arvonlisävero sekä jatkuvasti kiristyvä alkoholivero ovat nostaneet ravintolajuomien hinnat tasolle, joka ei ole ollut enää vuosiin linjassa kansan ostovoiman kanssa.

– Myös ansiotulojen verotus on Suomessa tiukempaa kuin muualla Euroopassa. Se kurittaa ostovoimaa, Lantto toteaa.

Kehitys on kulkenut ravintoloiden kannalta väärään suuntaan. Anniskelun osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta on laskenut 20 vuotta. Uusi alkoholilaki ei ratkaise kannattavuusongelmaa. Esimerkiksi happy hour on ravintoloille katteettomuuden rajaa käyvä sisäänheittotuote.

Anniskelun veroale auttaisi paljon

Lantto huomauttaa, että tällä hetkellä ravintoloiden toimintaympäristö on se, että valtio kannustaa kireän alkoholiverotuksen ja matkustajalaivatukien yhdistelmällään ihmisiä hakemaan alkoholia ulkomailta ja juomaan muualla kuin ravintoloissa. Vähintään neljännes alkoholin kokonaiskulutuksesta tulee matkustajatuonnista.

Anniskelun alv:n alentaminen eurooppalaiselle keskitasolle 14 prosenttiin olisi välttämätöntä, jotta ravintoloiden kilpailukyky ja kannattavuus voisivat parantua. Silti ravintoloiden verotuotto todennäköisesti kasvaisi pidemmällä aikavälillä ravintolakulutuksen ja sitä seuraavan työllisyyden kasvun seurauksena.

– Jos alkoholipolitiikan tavoitteena on ohjata kulutusta sinne, missä verojen hyödyt ovat mahdollisimman suuret ja haitat mahdollisimman pienet, voitaisiinko vihdoin alkaa toimia niin. Ravintolassa alkoholin veroteho on ylivertainen muihin jakelukanaviin verrattuna. Samalla saisimme ihmiset sosiaaliseen ympäristöön. Ihminen nauttii ravintolassa vähemmän alkoholia kuin kotona, joten asiassa on myös kansanterveydellinen yhteys, Lantto sanoo.

Tomi Lanton mielestä mara-alan edunvalvonta vaatii priorisointia. Tärkeysjärjestyksen kärjessä ovat yritysten kannattavuuden ja alan vetovoimaisuuden parantuminen sekä verorasituksen ja henkilöstökustannusten pienentäminen.

 

Sivukulujen puolittamisesta olisi monta hyötyä

Yritysten kannattavuutta heikentävät myös liikevaihtoon nähden korkeat henkilöstökustannukset. Kustannuksia pitäisi saada pienemmiksi.

Yksi keino olisi alle 26-vuotiaiden palkkojen sivukulujen puolittaminen. Lanton mielestä sitä voitaisiin kokeilla kaikilla toimialoilla, sillä se edesauttaisi myös nuorten työllistymistä.

– Nuorten pääsy työelämään ei ole pelkästään mara-alan asia. Tulevaisuudesta huolehtiminen on yhteiskunnallinen tehtävä. Jos asia ei muuten kiinnosta, niin kannattaa miettiä, ketkä maksavat eläkkeemme tulevaisuudessa, hän huomauttaa.

Henkilökustannuksilla on merkitystä myös siihen, uskaltavatko pienyritykset yrittää kasvaa. Pienyrityksen kasvu on joka tapauksessa riskipitoista ja kivikkoista. Mitä pienemmästä yrityksestä on kyse, sitä uskaliaampi päätös on uuden työntekijän palkkaamiselle.

– Entä jos palkkaamasi työntekijä ei sovikaan työkaveriksesi? Entä jos palkkaat ja koulutat työntekijän, joka lähteekin yrityksestäsi pian sen jälkeen pois? Entä jos uusi työntekijä jääkin pian isyyslomalle? Entä jos työntekijä ei haluakaan palvella asiakkaita hyvin? Yrittäjän pitää myös kysyä itseltään, osaako hän johtaa työntekijää, Lantto luettelee.

– Menestyvään yritykseen palkataan aina lisää ihmisiä. Mutta jos meillä ei ole kasvavia pienyrityksiä, ei ole kohta isojakaan.

Yrityksen kannattavuus on myös palkansaajan asia

Lounaamme on syöty. Siirrymme jatkamaan keskustelua Antellin kabinettiin, jonne tarjoilija tuo suussasulavat puolukka-kookosleivokset. Ykkösluokan maku ja palvelu.

Yritysten heikko kannattavuus heijastuu myös alan palkanmaksuvaraan ja työsuhteiden muotoon. Lantto toteaa, että jos yritykset pärjäisivät paremmin, palkansaajapuolikin olisi tyytyväisempi.

– Uskon siihen, että työnantaja ja työntekijä ovat tällä alalla samalla puolella pöytää. Toisella puolella on asiakas, jolta palkkarahat pitäisi saada yhdessä meille. Meidän kannattaa yhdessä miettiä, miten me parhaiten onnistumme siinä. Jos esimiehen ja työntekijän välillä on arvostusta, on mahdollista, että asiakas saapuu uudestaan. Mielestäni palkankorotusten määrää mielekkäämpi keskustelunaihe on se, kuinka saamme yhdessä toimialallemme lisää vetovoimaisuutta ja tuottavuutta, Lantto toteaa.

Investointien aika on nyt

Yritysten heikko kannattavuus on haitallista ennen kaikkea siksi, että Suomella on nyt todellinen momentum kansainvälisen matkailun nostamiseksi seuraavalle tasolle. Uusia hotelleja nousee pääkaupunkiseudulle ja Lappiin, mutta kasvupotentiaalia olisi myös monilla pienemmillä yrityksillä ja erilaisilla palveluntarjoajilla.

Takoa pitäisi nyt, kun rauta on kuumaa, mutta yritysten keskimääräinen tulos ei mahdollista tarvittavia investointeja. Kannattavuuskysymys vaikeuttaa rahoituksen saamista.

– Matkailu on vientialana mukana kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Matkailun vientiyritysten pitäisi olla sellaisessa iskussa, että ne pystyvät investoimaan asioihin joilla houkuttelevat lisää matkailijoita. Jos yritykset eivät kykene investoimaan, jäämme jälkeen kilpailijamaidemme kehityksestä. Ne taistelevat samoista matkailijoista kuin Suomi. On koko Suomen etu, että sekä ulkomainen että kotimainen matkailija lomailee mieluummin Suomessa kuin Kreikassa. Kotimaisten matkakohteiden kehittyminen kasvattaa myös kotimaan matkailua, Lantto sanoo.

Jos investoinnit eivät pysy matkailun kehityksen mukana, Lanton mukaan on olemassa vaara, että Lapin talvisesonki ylibuukataan.

– Jos ihmiset eivät sen takia saakaan Suomesta sitä mitä haluavat, he menevät seuraavalla kerralla muualle. Samoin käy, jos kapasiteettimme ei riitä kaikille tänne haluaville matkailijoille.

Paras jälki pellolla on isännän kengänjälki. Tomi Lantto kiertää ahkerasti Antellin henkilöstöravintoloissa ja kahviloissa ympäri Suomea. Matkapäiviä kertyy vuosittain noin 70.

 

Opiskelijat linnassa

Yksi Tomi Lanton tunnusmerkeistä on niin sanottu lentokapteenin salkku, joka hänellä on tavallisesti aina mukanaan Helsingin työmatkoillaan.

Tällä kertaa ei ole. Sen sijaan miehen vierellä kököttää tavallinen lentolaukku ja useita muita kasseja.

– On yllättävä karmeaa, kun tietyt perusrutiinit poikkeavat. Normaalisti tietäisin silmät kiinni, mistä työsalkkuni taskusta minkäkin asian löytäisin, Lantto hymähtää etsiessään tavaroitaan.

Lanton Helsingin visiitti on kestänyt tällä viikolla tavallista pidempään ja matkatavarat poikenneet normaalista. Mukaan on tarvittu muun muassa frakki, vaimon iltapuku ja koruja sekä muita presidentin itsenäisyyspäivän vastaanottojuhlassa käytettyjä tykötarpeita.

Lantto oli linnassa ensimmäistä kertaa. Hän epäilee kutsun liittyneen Antellin pitkään historiaan suomalaisena perheyrityksenä.
Hän ei ole halukas avaamaan juhlien tapahtumia sen tarkemmin mutta vastaa kysymykseeni tarjoilujen sujuvuudesta.

– Siellä oli paljon eri kouluista saapuneita alan opiskelijoista tarjoilemassa. He hoitivat työnsä todella hyvin ja tehokkaasti. Laseja ei jäänyt lojumaan pöydille hetkeksikään. Oli varmasti elämys päästä tuollaiseen tilaisuuteen töihin uran alkuvaiheessa, Lantto hymyilee.

 

Yrityksillä suuri rooli vetovoimatyössä

Ei voi kuin toivoa, että nuokin opiskelijat innostuvat tekemään kunnon uran, sillä työvoimapula on yksi alan suurimmista haasteista tällä hetkellä. Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan Lanton mielestä suoria toimenpiteitä. Esimerkiksi perhevapaauudistus pitäisi toteuttaa EK:n esittämällä tavalla.

– Se on tärkeä asia työvoimapulasta kärsiville aloille. On tasa-arvokysymys, että perhevapaiden kustannukset jaetaan kaikkien työnantajien kesken tasan. Meidän oletuksemme on, että perhevapaauudistuksen seurauksena ihmiset haluaisivat viettää enemmän aikaa työelämässä. Voi olla, että yritysten käytettävissä oleva henkilömäärä kasvaisi, Lantto arvioi.

Hän huomauttaa, että varsinaisessa vetovoimatyössä avainasemassa ovat kuitenkin itse yritykset. Johtamisella on suuri merkitys yrityskulttuurille ja työhyvinvoinnille. Lanton mielestä esimiesten on korkea aika kysyä itseltään, mitä he itse voivat tehdä, jotta ainakaan heidän yrityksestään eivät ihmiset lähde pois. Aika vaatii modernia ja ihmisläheistä ajattelua.

– Yrityksillä on iso vastuu huolehtia, että ihmiset haluavat tälle alalle, viihtyvät työssään ja haluavat puhua siitä hyvää. Silloin työvoimapulakin voi helpottaa. Meillä pitää olla riittävä määrä aloituspaikkojakin, mutta pidän suurempana haasteena sitä, että koulutuksen saaneet ihmiset vaihtavat alaa. Oma suositukseni yrityksille on, että palkatkaa kyvykkyyttä ja kohdelkaa työntekijöitänne hyvin.

Iso kuva on positiivinen

Lantto alkaa tehdä lähtöä lentokentälle ja kotiin perheen luo Ouluun. Hän toteaa, että positiiviset loppusanat ovat paikallaan, sillä haasteista huolimatta moni asia näyttää tällä hetkellä paremmalta kuin vuosiin.

– Meidän kannattaa olla todella ylpeitä ja iloisia, että iso trendi menee oikeaan suuntaan. Ravintolaruokailu kasvaa ja nuoret ikäpolvet kuluttavat palvelujamme enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Heidän lapsensa oppivat käyttämään ravintolapalveluja heitäkin luontevammin. On myös upeaa, kuinka vahvasti Suomi on ulkomaisten matkailijoiden kiinnostuksen kohteena. Kun pystymme vastaamaan kysyntään ja laatutoiveisiin, heitä tulee myös tulevina talvina. Ehkä kohta kesälläkin. •

LUE MYÖS:
NÄIN JOHDAT PAREMMIN – TOMI LANTON VINKIT MARA-ALAN ESIMIESTYÖHÖN

 

Päivitetty 05.02.2018

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Accountor Metos Paulig Winpos Läntmannen Unibake Kespro Schneider Paulig Smartum