Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Pääkirjoitus: Alkoholilain uudistus viimeinkin maalissa

 Alkoholilain uudistusta valmisteltiin yhteensä lähes kuusi vuotta. Edellisen ja tämän vaalikauden lain uudistuksen valmistelun lähtökohdat olivat kuitenkin lähes vastakkaiset. Jos laki olisi hyväksytty jo edellisellä vaalikaudella, moni vanhan alkoholilain anniskelua koskeva säännös olisi voinut kiristyä entisestään. Tällainen on esimerkiksi ravintoloiden oikeus anniskella jatkoajalla. Edellisellä vaalikaudella realistinen vaihtoehto oli, että anniskelu olisi loppunut kaikissa ravintoloissa kello 1.30.

Kun eduskunnan hyväksymää lopputulosta tarkastelee tästä näkökulmasta, lopputulosta voidaan pitää ravintoloiden kannalta jopa erinomaisena.  Uudessa alkoholilaissa on monia ravintoloiden arkipäivää helpottavia uudistuksia. Eduskunta ei myöskään hyväksynyt eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan maatilamatkailun tukemiseksi ehdottamaa säännöstä, joka olisi sallinut asiakkaiden tuovan omat alkoholijuomat maatilamatkailuravintolaan.

Saimme läpi useita tavoitteitamme. Emme kuitenkaan kaikkia. Uuden lain ongelmallisin säännös on sen 22 pykälä, joka antaa alkoholitarkastajille varsin laajan oikeuden antaa yksittäistä ravintolaa koskevia määräyksiä muun muassa anniskeluajoista ja -alueista. Se antaa tarkastajille oikeuden myös ilman mittauksia ottaa kantaa ravintolatoiminnasta mahdollisesti aiheutuvaan meluun, vaikka meluasiat kuuluvat toiselle viranomaiselle, terveystarkastajalle.

Yhtä tärkeää kuin laissa olevat uudistukset on se, miten lakia tulkitaan ja miten ravintoloita valvotaan. Olemme saaneet sosiaali- ja terveysministeriöstä positiivista vastakaikua ehdotuksellemme siitä, että alkoholitarkastuksessa aloitettaisiin samanlainen hanke kuin Evira on toteuttamassa elintarvikevalvonnassa terveystarkastajille. Ideana on muuttaa tarkastusta ja terveystarkastajia valvojista valmentajiksi.  Ammattitaitoista ohjausta tarvitaan, varsinkin kun anniskelun omavalvonnan rooli korostuu uudessa alkoholilaissa.

 

 

MaRan tärkein verotavoite 2019 eduskuntavaaleissa
on anniskelun arvonlisäveron alentaminen 14 prosenttiin. 

 

Alkoholiviranomaisten, ravintoloiden ja MaRan yhteistyö olisi hyvä aloittaa puhtaalta pöydältä uuden lain myötä. Meidän pitäisi pystyä ratkomaan asioita enemmän yhteistyössä ja vähentämään oikeusprosesseja. Uudenlaisesta valvontakulttuurista on jo hyviä käytännön esimerkkejä. Myös vastaperustetusta alkoholiviranomaisista ja MaRan jäsenravintoloista koostuvasta anniskeluasioiden yhteistyöryhmästä on erinomaiset ensikokemukset.

Alkoholilain uudistus ei kuitenkaan vaikuta keskeisimpään ongelmaan: anniskelun hintakilpailukyky on huono. Eduskunta vielä heikensi hintakilpailukykyä korottamalla alkoholijuomaveroa 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Eduskunta katsoi korotuksen mahdolliseksi, kun vahvempien alkoholijuomien myynti päivittäistavarakaupassa lisää alkoholin kulutusta. Veron korotus koskee kuitenkin myös anniskelua, joka ei saanut tällaista piristysruisketta.

Eduskuntavaalit ovat keväällä 2019. Tärkein verotavoitteemme on anniskelun arvonlisäveron alentaminen 14 prosenttiin. Alentamiselle on eduskunnassa laajaa ymmärtämystä. Nostamme asian vahvasti esiin jo ensi syksyn hallituksen budjettiriihessä. Toimialamme tärkeä viesti kansanedustajille on, että jäsenravintolamme sitoutuvat viemään veron alentamisen asiakashintoihinsa täysimääräisenä.

 

Teksti: Timo Lappi

 

PS Alkoholilain uudistuksen lopputulos oli taas hyvä esimerkki jäsenyritystemme ja MaRan toimiston yhteistyöstä. Kiitän lämpimästi teitä kaikkia, jotka olitte aktiivisesti ajamassa yhteistä asiaamme.

 

Päivitetty 05.02.2018

MaRan verkkosivut käyttää evästeitä. Kun käytät tätä verkkosivua, hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja verkkosivujemme evästekäytännöistä täällä.

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Accountor Metos Paulig Winpos Läntmannen Unibake Kespro Schneider Paulig Smartum