Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Mustion Linnan Christine ja Filip Linder: Länsi-Uusimaa voisi brändäytyä Suomen hääalueeksi

Mustion Linna

Maaseudulla toimiva matkailuyritys voi menestyä, jos sen vetovoimatekijät houkuttelevat asiakkaat ulos kaupungista. Mustion Linna on profiloitunut entistä vahvemmin hää- ja ruokamatkailukohteena. Siinä keitoksessa kartano museoineen on vain lisämauste. 

 

Teksti Jussi Rasimus | Kuvat Timo Niemi

 

SUURI YLEISÖ SAATTAA TUNTEA MUSTION LINNAN YHÄ PARHAITEN MUSEOSTA, mutta tämä juttu ei kerro museosta. Ei, vaikka tällä Raaseporissa sijaitsevalla kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla paikalla kiinnostava menneisyys onkin. Se, että Mustion Linna olisi pelkästään kesäisin avoinna oleva kartanomuseo, on nimittäin mielikuva, jota Christine Linder miehensä Filip Linderin kanssa pyrkii muuttamaan.

– En halua, että tätä paikkaa pidetään vain uinuvana kartanona, jossa on vanhoja pölyttyneitä tavaroita. Me olemme ympärivuotinen matkailukohde, jonka tuotot tulevat ravintolasta ja hotellista, Mustion Linnan matkailubisnestä pyörittävän Oy Svartå Gård Ab:n toimitusjohtaja Christine Linder sanoo.

– Isälleni Magnus Linderille Mustion Linnan korjaaminen ja ylläpitäminen oli kallis harrastus, mutta meille nykyisille omistajille tämän täytyy olla kannattavaa bisnestä, jotta voimme luoda tänne pysyvyyttä tuleville sukupolville. Siksi me omistajat emme ota tästä rahaa itsellemme vaan käytämme voitot ylläpitoon ja kehittämiseen. Haluamme, että seuraavat omistajat voivat jatkaa toimintaa ilman, että heidän tarvitsee rahoittaa sitä liikaa itse, Mustion Linnan omistajiin kuuluva Filip Linder toteaa.

Kartanon alue istutuksineen, patsaineen ja iäkkäine rakennuksineen vaatii jatkuvaa kunnostamista. Hyvin hoidettuja puistoteitä tepastellessaan miettii tahtomattaan, että tämän paikan ylläpitämisen täytyy maksaa paljon.

– Jo pelkän puiston ylläpitoon saisi uppoamaan miljoonan ilman, että asiakas edes huomaisi sitä, Christine Linder myöntää.

Häntä on helppo uskoa. Olen käynyt Mustiossa viimeksi pari vuotta sitten. Viime vuonna valmistunutta uutta juhlapaviljonkia ja ravintola Linnankrouvin saneerausta lukuun ottamatta omistajien taloudelliset satsaukset näkyvät juuri siinä, että paikat ovat pysyneet kunnossa.

– Toivomme asiakkaidemme ymmärtävän, että Mustion Linnan ylläpitäminen ei ole hyväntekeväisyyttä. Jokainen täällä kulutettu euro kuluu palkkoihin, korjauksiin ja liiketoiminnan kehittämiseen, Christine Linder kertoo.

 

 

Christine ja Filip Linder haluavat yllättää asiakkaan rikkomalla ennakkokäsityksiä Mustion Linnasta. Puistossa vierailijan vastaanottaa krokotiili, joka tosin löysi paikkansa jo Filipin isän Magnus Linderin isännöidessä aluetta.

 

 

MUSTION LINNAN VUONNA 1985 TAKAISIN SUVULLE OSTANUT ja alkuperäiseen loistoonsa kunnostanut Magnus Linder halusi avata paikan myös yleisölle. Hän näki, että alueen ylläpitokustannuksia olisi järkevintä rahoittaa pääasiassa yrityksille suunnatulla matkailutoiminnalla.

Alueen rakennuksia valjastettiin kokous-, ravintola- ja majoituskäyttöön, ja 2000-luvulla myös Linderin lapset liittyivät yrityksen omistajiin. Liiketoimintaa johti pitkään perheen ulkopuolinen toimitusjohtaja, ja Mustion Linnan taloudellinen menestys oli vaihtelevaa.

Mustion Linnan alue on liian suuri kenellekään tappiolla pyöritettäväksi. Viime vuosikymmenen lopulla yrityksen tulos heikkeni kuitenkin jo niin uhkaavasti, että tarvittiin uutta energiaa ja näkemystä siitä, miten paikka pystyisi myös tulevaisuudessa ruokkimaan itse itsensä.

Vuonna 2010 matkailutoiminnan vetovastuu siirtyi Christine ja Filip Linderille. Saksalaissyntyinen Christine Linder (os. Zedtwitz) oli muutama vuosi aiemmin avioitunut Filip Linderin kanssa ja muuttanut Mustioon asumaan. Toimitusjohtajaksi ryhtyminen oli tavallaan luonnollinen siirto, koska hänellä oli hotellialan johtamisen koulutus ja työkokemusta alalta.

– Minulle se merkitsi kuitenkin myös isoa muutosta. Olin sitä ennen tehnyt täällä etätöitä matkailualan ohjelmistoja valmistavalle saksalaisyritykselle ja nautiskellut luonnon kauneudesta ilman huolia. Kun Filip pyysi minua toimitusjohtajaksi, mietin aika pitkään, olisinko alle 30-vuotiaana keltanokkana valmis ottamaan vastuun kohteesta, jonka liiketoiminnan tiesin haastavaksi.

 

 

Filip Linderin suunnittelema keltainen juhlapaviljonki valmistui viime vuonna ravintola Linnankrouvin uudisosaksi, joka mahdollistaa entistä suurempien tilaisuuksien järjestämisen.

 

 

MUSTIO EI OLE HELPOIN PAIKKA ALOITTAA MATKAILUYRITYKSEN JOHTAMISTA. Asiakkaiden saaminen vaatii kiinnostavan tuotevalikoiman lisäksi paljon myyntityötä, sillä tänne ei eksytä sattumalta.

Ruoriin tarttumalla Christine Linder osoitti tietyllä tapaa samankaltaista rohkeaa ja uudistusmielistä asennetta, jota Mustion Linnan naisilla oli jo edellisillä vuosisadoilla. Niistä voi lukea lisää Linnan historiankirjoituksista.

– Jos mietin aikaa kahdeksan vuoden taakse, oli täysin hullu päätös ryhtyä tähän hommaan. Henkilökunta sai nuoren ja kokemattoman ulkomaalaisen johtajan, joka ei osannut lainkaan suomea. Vahvuuteni oli kuitenkin se, ettei minulla ollut liikaa kulttuuriin ja perinteisiin liittyviä tekijöitä painolastinani, kun aloin rakentaa liiketoimintasuunnitelmaamme pala palalta uusiksi.

Linderit tulivat johtopäätökseen, että Mustion Linna on paitsi hyvä kokouskohde yrityksille, myös erityisen ideaali paikka kokonaisvaltaisille hääjuhlille. Vetovoimatekijät olivat valmiina: romanttisen kuvauksellinen kartanomiljöö, kirkko, ravintola ja majoitus – kaikki yhdessä paikassa. Keittiötä kehittämään palkattiin Savoyssa työskennellyt Niko Tuominen, joka asui valmiiksi lähistöllä.

Mustion Linnan toiminta on ollut kannattavaa Linderin ensimmäisestä toimitusjohtajavuodesta lähtien. Asiakasmäärät ovat kasvaneet kovalla myyntityöllä, mutta Linder on samalla uudistanut toimintatapoja ja etsinyt aktiivisesti säästökohteita ensimmäisestä työpäivästään lähtien.

Erityisen tyytyväinen hän on siitä, että Svartå Gård teki tulosta myös pitkän taantuman piinatessa maata.

– Huonompina aikoina toimintaa on uskallettava sopeuttaa kysynnän mukaan. Minulle matkailuyrityksen johtamisessa on muuten paljolti kyse kustannusten hallitsemisesta. Olen hyvin talousorientoitunut ja nojaudun päätöksissäni lukuihin. Olen joutunut luopumaan asioista ja siirtämään investointeja. Yritän pitää tunteet erossa liiketoiminnan johtamisesta, joskin se on vaikeaa paikassa, johon itsellänikin on vahvat siteet, Linder miettii.

 

 

Paviljongissa rakennetaan kattausta Kamariherran Kalaasiin, jonka annokset perustuvat Linnan vintiltä löytyneeseen menukorttiin vuodelta 1904.

 

 

ISTUN CHRISTINE LINDERIN KANSSA VALOISASSA PAVILJONKIRAKENNUKSESSA, joka valmistui viime vuonna ravintola Linnankrouvin uudisosaksi. Arkkitehtinäkin työskentelevän Filip Linderin suunnittelema, keltaisella värisävyllään pääkartanoon viittaava puurakennus liitettiin 1800-luvulla rakennettuun suojelukohteeseen.

Paviljonki mahdollistaa yli sadan hengen hääjuhlat ilman, että Linnankrouvin ravintola joudutaan sulkemaan muilta. Moninkertaistuneet asiakaspaikat ovat näkyneet myynnissä. Häitä tanssitaan tänä kesänä joka viikonloppu.

– Kysynnän kasvun ansiosta hääsesonkimme alkaa yhä aikaisemmin keväällä ja jatkuu myöhempään syksyyn. Ylsimme viime vuonna samaan tulokseen kuin 2016, vaikka olimme alkuvuoden kiinni rakennustöiden takia. Tänä vuonna ensimmäiset häät vietettiin jo helmikuussa, joten tulemme todennäköisesti tekemään ennätysvuoden, Linder iloitsee.

Ravintolatoimintaan kohdistunut miljoonaluokan satsaus on hyvä esimerkki Mustion Linnan maltillisesta investointipolitiikasta. Se suhteutetaan toiminnan laajuuteen. Vastaavan kokoluokan uudistuksia ei ole kuulemma hetkeen tulossa. Liian suuret tilat tarkoittaisivat hukkakapasiteettia suuren osan ajasta.

– Me olemme moneen muuhun verrattuna melko pieni paikka ja haluamme sellaisena pysyäkin. Emme tavoittele taivaita. Meille riittää, että toimintamme pysyy tasoltaan laadukkaana ja taloudeltaan vakaana, Linder toteaa.

 

 

”Käytämme voitot paikan
ylläpitoon ja kehittämiseen.”

 

 

Taustalla näkyvä ravintola Linnankrouvin uusgoottilainen rakennus on peräisin 1800-luvun puolivälistä.

 

 

HÄISTÄ ON KASVANUT MUSTION LINNAN KESÄN PÄÄBISNES. Se on hyvä saavutus toimialalla, jonka anniskeluluvalliset yritykset ovat menettäneet juhlia asiakkaiden omat alkoholijuomat salliville juhlapaikoille.

Mustion Linnan valttikortit ovat selvät, mutta Linderin mielestä koko Länsi-Uusimaalla olisi edellytyksiä nousta esiin hääalueena. Tällä, matkailumielessä suunnilleen Lohjalta Hankoon sijaitsevalla kaistaleella on useita merellisiä pikkupaikkakuntia, joiden romanttinen miljöö on hänen mukaansa kuin tehty hääjuhlien viettämiseen.

– Länsi-Uusimaa voisi brändätä itsensä Suomen ykköshääalueena. Tällä rannikkoseudulla olisi kaikki edellytykset siihen, sillä myös sijainti Helsingin ja Turun, ja niiden lentokenttien, välissä on täydellinen, Linder innostuu.

Esikuvia löytyy maailmalta. Muun muassa Tanskassa Fanön saarialue on brändäytynyt The Wedding Islandiksi. Britanniassakin suurin osa häistä järjestetään maaseudulla.

Oli visio mikä hyvänsä, oma kysymyksensä on, kuka matkailun yhteishankkeita vie eteenpäin läntisellä Uudellamaalla. Matkailun alueellinen markkinoinnin ja myynninedistämisorganisaatio Lumon toiminta ajettiin helmikuussa alas kuntayhteistyön päättymisen takia, ainakin toistaiseksi.

Christine Linder pitää ratkaisua outona, koska myös Länsi-Uusimaan kansainvälinen matkailu on kasvanut.

– Lumon toimitusjohtaja Jukka Punamäki teki hyvää työtä, mutta alueen kunnat eivät ilmeisesti nähneet Lumon hyötyä. Länsi-Uusimaa on täynnä pieniä kuntia, joilla jokaisella on oma matkailutoimistonsa. Siinä on aika paljon päällekkäisyyttä. Mielestäni alueellinen matkailuorganisaatio olisi järkevin tapa toteuttaa yhteismarkkinointia.

Mustion Linna tekee yhteistyötä Visit Finlandin ja joidenkin alueen matkailutoimijoiden, kuten Raaseporin linnan ja Fiskarsin ruukin kanssa. Fiskarsin kanssa hotelliasiakkaita ohjataan puolin ja toisin, jos itsellä on täyttä.

– Minua huvittaa joidenkin yritysten tapa yrittää pitää asiakkaat vain itsellä. On yhteinen etu, kun mahdollisimman moni hyötyy alueelle tulevista matkailijoista. Kilpailijamme menestys ei ole meiltä pois – paitsi, jos tekisimme asiat niin huonosti, ettei kukaan haluaisi tulla tänne, Linder nauraa.

 

 

Sisustukseltaan uudistunut Linnankrouvi on menestynyt useissa ravintola-arvosteluissa. Ruokaa valmistetaan niin walk in -asiakkaille kuin 300 hengen kattauksiin.

 

   

MAASEUTUYRITYKSELLÄ ON HELPOSTI OLEMASSA VAARA PAIKOILLEEN JÄMÄHTÄMISESTÄ. Sitä Linderit haluavat Mustioon sitoutuneen henkilökuntansa kanssa välttää viimeiseen asti. Avaintekijä menestyksessä on ollut rohkeus uudistua alueen arvoa kunnioittaen.

Christine Linderin mukaan historiassa kiinni olevassa paikassa on tärkeää yllättää vierailija rikkomalla ennakkokäsityksiä, mielikuvia ja sovinnaista ajattelutapaa siitä, millainen paikan kuuluu olla. Siitä syntyy twist, joka voi jäädä asiakkaan mieleen.

– Olemme tuoneet tänne modernia otetta, sillä haluamme olla houkutteleva muillekin kuin eläkeläisille. Jatkuvasti pitää kehittää uutta mutta osata myös kierrättää ideoita sopivalla aikavälillä. Uudistamme muun muassa annoksia jatkuvasti ja järjestämme Linnassa vaihtuvia taidenäyttelyitä, haamujahteja sekä murhakierroksia perinteisten opastusten lisäksi. Jos emme palkitse asiakasta uudistumalla, mitä tarjottavaa tällä paikalla on enää kymmenen vuoden päästä? Haluan, että kiinnostamme myös nuoria, uusia sukupolvia, mutta emme vain historian vaan nykytarjonnan ansiosta.

Vaikka liiketoiminta on kannattavaa, parantamisen varaa on aina. Mustion vuodenaikoja leimaa syvä jakautuminen talven yritysasiakkaisiin ja eri syistä saapuviin kesäturisteihin. Linderin mielestä ympärivuotisuutta voisi kasvattaa erityisesti indismatkailua lisäämällä.

Viime vuosina Mustion Linnassa on vieraillut noin 75 000 maksavaa asiakasta vuodessa. Ulkomaalaisiakin käy, kesäkaudella noin 35 prosenttia asiakkaista. Pääosa kansainvälisistä turisteista saapuu Ruotsista, jolla on siteitä Mustion historiaan.

– Yllättävän suuri osa ulkomaalaisista vieraistamme tulee myös Välimeren maista. Sitten on saksalaisia, brittejä ja jenkkejä. Olemme yrittäneet houkutella tänne lisää venäläisiä, mutta heidän kiinnostuksensa tuntuu loppuvan Helsinkiin. Kokeilemme seuraavaksi markkinointia Allegron venäläismatkustajille. Myös aasialaisia käy hyvin vähän, Christine Linder kertoo.

 

 

”Ratkaisevaa
menestyksessämme on,
että emme ole 
jämähtäneet
paikoillemme.”

 

 

 

 

VAIKKA MUSTIOSSA TARJOTAAN MYÖS KANSAINVÄLISIÄ MATKAILUTUOTTEITA, ympärivuotisuuden kasvattamiseksi ei tähyillä ensisijaisesti ulkomaille vaan pääkaupunkiseudulle.

– On helpompi saada tänne helsinkiläiset kuin ulkomaalaiset syömään ravintolaamme, erityisesti talvella. Pääkaupunkiseudulta on meille alle tunnin matka, Linder huomauttaa.

Sitten hänen katseensa kiinnittyy puistossa käsikkäin kulkevaan kolmekymppiseen pariskuntaan.

– Juuri tuollaista haluaisin nähdä täällä enemmän! Sydämeni pakahtuu! Olemme loistava paikka pariskunnille, jotka haluavat lähteä yhden yön matkalle nauttimaan hyvästä ruoasta tunnelmallisessa ympäristössä.

– Mikseivät he ole töissä, on perjantaiaamupäivä, huomaan miettiväni ääneen.

– Koska he haluavat nauttia elämästä! Ja sitä suomalaisten pitäisi tehdä paljon enemmän, Linder vastaa.

Yöpyvät ruokamatkailijat ovat Linnan prosentuaalisesti eniten kasvava asiakasryhmä. Viimeiset neljä vuotta ravintola ja hotelli ovat pitäneet ovensa avoinna myös viikonloppuisin.

– Myymme ympäri vuoden illallisen ja yöpymisen sisältävää pakettia, josta ei jää katetta juuri lainkaan, mutta sen tarkoitus on lisätä kiinnostusta lyhyitä viikonloppubreikkejä kohtaan, Linder sanoo.

Mustion Linnan tavoitteena on nousta yhä varteenotettavammaksi kilpailijaksi Turulle, Naantalille, Hangolle ja Porvoolle, kun ravintolaelämyksistä intoileva pariskunta suunnittelee lyhyttä reissua ulos pääkaupungista.

– Ruokamatkailu on Suomessa vielä melko nuori mutta vahvistuva trendi. Ranskassa on ollut jo pitkään tavallista, että matkustetaan parin tunnin päähän syömään maaseuturavintolaan ja palataan kotiin seuraavana päivänä, luonamme paviljongissa piipahtava Filip Linder kertoo.

Mustion ongelma on, että Suomesta vastaavanlainen perinne puuttuu. Harvalla juolahtaa mieleen, että maaseudulla sijaitseva kartanoravintola tarjoaa mahdollisuuden elämykseen ympäri vuoden. Markkinoitavaa siis vielä riittää.

– Juuri tällaisten asioiden markkinointiin toivoisimme hieman enemmän tukea Raaseporin kunnalta, Christine Linder toteaa.

 

 

Linnankrouvin annoksissa hyödynnetään runsaasti lähituottajien raaka-aineita. Tuottajat on merkitty karttaan.  

 

 

LINNANKROUVI ON MUSTION NYKYINEN KESKIPISTE, joka tuo yli 60 prosenttia Svartå Gårdin liikevaihdosta. Keittiömestari Niko Tuomisen johdolla ravintola on kiivennyt fine dining -luokkaan ja sijoittunut esimerkiksi The White Guide -ravintolaoppaassa monen Helsingin ylätason ravintolan edelle.

A la carten lisäksi tarjolla on myös bistromaisempaa, joskin tavanomaista viritetympää lounasta: tänään tarjoillussa fish and chipsissä maistuu komponenttien ja varsinkin kalan tuoreus.

Annokset rakennetaan pitkälti lähituottajilta saaduista raaka-aineista. Tarjoilijat kertovat asiakkaalle ilman pyyntöä, mistä ruoka pöytään tulee. 

– Lähdimme vuonna 2010 kehittämään ruokatuotetta new nordic -filosofialla, ensimmäisten joukossa Suomessa. Olisi teennäistä, jos maaseuturavintola ei hyödyntäisi lähiseudun antimia, Tuominen kertoo.

Ravintolasalin uusi, modernisoitunut ilme miellyttää silmää. Samalla kokonaisuus henkii vanhanaikaista arvokkuutta ja maanläheisyyttä. Baaritiski on rakennettu halkopinosta ja valaisimet viinipulloista. Lehmännahkakuvioidut nojatuolit sopivat harvaan paikkaan yhtä hyvin kuin tänne.

Ravintolassa työskentelee suuri osa Mustion Linnan alle 20 hengen vakituisesta henkilökunnasta. Kesällä tarvetta on useille kausityöntekijöille, mutta ammattitaitoisen ja motivoituneen henkilökunnan löytäminen ei ole helppoa. Rekrytoinnissa on auttanut se, että Mustion Linnalla on hyvä maine työnantajana.

Kaikki oppilaitoksista työharjoittelun kautta löytyneet helmet pyritään palkkaamaan, mutta Mustiossa on kokemusta myös huonolla asenteella työskentelystä. Tympeään tai välinpitämättömään asiakaspalveluun tämän tyylisellä paikalla ei ole varaa.

– On surullista, että ravintola-alalla työskentelee niin paljon nuoria ainoastaan palkan takia, ilman intohimoa ja ammattiylpeyttä. Se, että palvelee asiakasta, ei tarkoita, että olisi alempiarvoinen orja. Tarjoilijahan on illan emäntä tai isäntä, joka ohjaa ja kannattelee vierastaan läpi ruokailutapahtuman. Työn voi tehdä niin, että itselläkin on kivaa, Christine Linder miettii.

Vuoden vaihteessa käynnistyneen valtakunnallisen ammatillisen koulutuksen uudistuksen myötä oppimista siirretään yhä enemmän työpaikoille. Linderin mielestä myös lähiopetuksen uudistaminen on välttämätöntä alan vetovoimaisuuden parantamiseksi.

– On myös oppilaitosten vika, jos he eivät saa nuoria innostumaan kokin tai tarjoilijan työstä, koska opiskelu on liian puuduttavaa ja epämotivoivaa. Miksi opiskelu ei ole hauskaa? Olen nähnyt, kuinka upea käsityöammatti kokin työ on, ja kuinka hauskaa keittiössä voi olla.

Tarjoilijoiden työn kohdalla puhutaan nykyisin jo tarinankerronnasta ja esiintymisestä osana ammattitaitoa. Sitä Linder toivoisi näkyvän koko ajan enemmän.

– Ajatusmaailmassa on tultu jo muutamassa vuodessa pitkä matka siitä, kun erään oppilaitoksen edustaja väitti minulle, että tarjoilijan työ on 85-prosenttisesti tehokkuutta ja 15-prosenttisesti asiakaspalvelua. Ihmettelin, puhuiko hän ravintolasta vai teollisuuslaitoksesta.

 

 

Mustion Linna työllistää alle 20 kokoaikaista työntekijää. Kesäsesongilla henkilöstön lukumäärä kasvaa reippaasti kausityöntekijöiden myötä. Opiskelijoille paikka tarjoaa korkealaatuisen työharjoitteluympäristön.

 

 

TOISSA VUONNA EDESMENNEEN MAGNUS LINDERIN HAAVE OLI HERÄTTÄÄ LAPSUUDENKOTINSA Mustion Linna uudelleen henkiin, työllistää seudun asukkaita ja palauttaa kyläyhteisökulttuuria.

Alueen asukkaiden määrä onkin kolmessakymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut. Lähialueella on näkynyt uudisasutusta ja paluumuuttoa. Trendin voimistamiseen liittyy myös Linderien pidemmän aikavälin visio.

– Tavoitteemme on saada alueen väkiluku kasvamaan entisestään myymällä lähistöllä sijaitsevia kiinteistöjämme ja tonttejamme asunnoiksi, Christine Linder kertoo.

Alueen elinvoimaisuuden lisääntyminen vahvistaisi entisestään Mustion Linnan valoisalta näyttävää tulevaisuutta.

– Bisneksemme sujuu nyt niin hyvin, että pystymme kehittämään paikkaa suunnitelmallisesti ja korkeatasoisesti. Jos kaikki jatkuu näin, meillä ei ole mitään hätää. Toki on pieniä asioita, joiden toivoisin muuttuvan. Kun katson suomalaisia ulkomaalaisen silmin, he voisivat olla paljon ylpeämpiä historiastaan ja Mustion Linnan kaltaisista kohteista. Tästäkin paikasta voisi kailottaa koko maailmalle. •

 


 
FAKTA:

Kartano, jota kutsutaan linnaksi

Mustion Linna (kuvassa alh.) on Raaseporissa sijaitseva, 1700-luvun lopulla rakennettu kartano ja Suomen suurin ei-kirkollinen puurakennus. Paikallisväestö alkoi kutsua kartanoa linnaksi sen suuren koon ansiosta.

Linderin suku omisti kartanon vuoteen 1941 asti, jolloin se myytiin. Linnalla oli seuraavien vuosikymmenten ajan useita eri omistajia, joiden aikana rakennus pääsi rapistumaan pahoin. Magnus Linder osti paikan takaisin suvulle 1985, kunnosti ja sisusti rakennuksen mittavalla remontilla sekä käynnisti matkailutoiminnan.

Mustion Linnan rakennuksen omistaa nykyisin säätiö nimeltä Stiftelsen för bevarande av Svartå slotts kulturarv. Suurimman osan muista rakennuksista omistaa Oy Svärtå Gård Ab, joka harjoittaa alueella matkailutoimintaa.

Majoitus- ja ravintolatoiminta on ympärivuotista, kartanomuseo on auki kesäisin. Lisäksi alueella toimii kesäteatteri ja Kulinaarinen Akatemia.

Viidessä eri rakennuksessa toimivassa hotellissa on kolmekymmentä kahden hengen huonetta, kahdeksan yhden hengen huonetta sekä Merliinin Torni -sviitti. Osa rakennuksista toimi aikoinaan Mustion rautaruukkilaisten asuntoina ja osa Linnan palvelusväen asuntoina. Sviitti sijaitsee entisessä muuntajarakennuksessa. Ravintola Linnankrouvi toimi aikoinaan vaunuvajana. 

 

 

 

Päivitetty 03.09.2018

MaRan verkkosivut käyttää evästeitä. Kun käytät tätä verkkosivua, hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja verkkosivujemme evästekäytännöistä täällä.

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Accountor Metos Paulig Winpos Läntmannen Unibake Kespro Schneider Paulig Smartum