Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Trenditutkimus: Ravintolaruokailija haluaa helppoa ja nopeaa

Ravintolat ja kahvilat raivaavat tilaa suomalaisten kalentereista ja ruokaympyröistä.  Ravintolassa säännöllisesti käyvien osuus kasvaa edelleen. Ilta-aterioiden ja vapaa-ajan aterioiden osuus kasvaa, ja nyt kaivataan helpompaa ja nopeampaa ravintolassa käyntiä.

teksti: Jouni Vihmo
kuvat: Timo Niemi

Ravintoloilla menee hyvin. Ruokamyynti kasvaa eikä anniskelumyyntikään laske edellisvuosien tapaan. Vuosi vuodelta suurempi osa suomalaisista käy ravintoloissa säännöllisesti.

77 prosenttia ravintolaruokailun trenditutkimuksen vastaajista kävi vuonna 2016 vähintään kerran haastattelua edeltäneen kahden viikon aikana ravintolassa. Vuonna 2014 ravintolassa kävijöitä oli 67 prosenttia, ja vuosituhannen alussa vain hieman yli 40 prosenttia suomalaisista ruokaili säännöllisesti ravintolassa. Muuttuneet kulutustottumukset ja toimialan noste näkyvät pitkän aikavälin tuloksissa ja parantunut taloustilanne vuoden 2016 tuloksissa.

Kahden viikon jaksolla syötiin keskimäärin 3,5 ateriaa ravintolassa. Vuonna 2014 aterioita nautittiin keskimäärin 3,6. Aterioiden määrän voi sanoa olevan suurin piirtein edellisen kyselyn tasolla, vaikka tilastojen mukaan ruokamyynti on selvästi kasvussa.

Innokkaimpia ravintolaruokailijoita ovat edelleen 15–24-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset, johtavassa asemassa työskentelevät, hyvin ansaitsevat ja pääkaupunkiseudun asukkaat. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna lounastaminen nostaa niin toimihenkilöiden, johtajien kuin opiskelijoidenkin ravintolassa käyntiä.

Nopeampaa, helpompaa ja illalla

Hampurilaisravintoloiden, pizzerioiden ja kahviloiden osuudet ruokailupaikoista nousivat vuoden 2016 kyselyssä voimakkaasti. Nopean syömisen osuudet ovat nyt yhtä korkealla kuin 2000-luvun alkupuoliskolla. Ruokaravintolat sen sijaan menettivät vuoteen 2014 verrattuna osuuttaan selvästi.

Suurimpia menettäjiä ovat olleet henkilöstöravintolat, mutta myös opiskelijaravintoloiden suosio on laskenut. Taustalla on lounasruokailun osuuden pienentyminen ja päivällisen ja illallisen suhteellinen osuuden kasvu. Nyt lounaita on 51 prosenttia ruokailukerroista, kun niiden osuus edellisellä tutkimuskerralla oli 62 prosenttia.

Illallisen osuuden kasvu näkyy ruokailupaikan valintaperusteissa: ravintolan sijainnin merkitys laskee, kun taas laatuun, palveluun, imagoon ja esimerkiksi jonkin tietyn ruokalajin saantiin liittyvien tekijöiden merkitys nousee. Ilta-aterialla mukaan otettujen aterioiden määrä kasvoi merkittävästi.

Kanaa, pitsaa ja hampurilaista

Pääruoaksi valitaan edelleen entistä useammin kanaa. Hampurilainen ja pizza nousivat vauhdikkaasti ohi perinteisten liha- ja kalaruokien. Niiden osuudet pääruoista lähes tuplaantuivat. Kasvua oli kaikkina kellonaikoina. Pizzan osuus nousi erityisesti ilta-aterialla. Ruokajuomana oli ylivoimaisesti useimmiten vesi, mutta lounastajista 18 prosenttia joi maitoa ja ilta-aterian syöneistä 23 prosenttia virvoitusjuomia. •

 

Nousussa:

  • nopea syöminen
  • vapaa-ajan syöminen
  • pizza
  • hampurilainen
  • take away
  • laatu
  • kortilla maksaminen
  • olut

 

Laskussa:

  • henkilöstöravintola
  • työaikainen ruokailu
  • lounas
  • sijainti
  • opiskelijaruokailu
  • kokoliha
  • maito
  • käteinen
  • alle kympin ateria

 

Lisää tutkimuksesta MaRan jäsensivuilta.

Mikä tutkimus?

TNS tekee ravintolaruokailun trenditutkimuksen MaRan toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää ruokailua kodin ulkopuolella ja siinä tapahtuvaa kehitystä. Vuodesta 2004 lähtien tutkimus on tehty kahden vuoden välein. Lopullisia vastaajia oli tällä kertaa 1 500 edellisen kahden viikon aikana ruokaillutta. Kokonaisaineistossa on laajempi joukko vastaajia.

 

Päivitetty 13.09.2017

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake