Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Rukan Salonki on villiruoan koti

Neljänä vuonna peräkkäin Suomen parhaaksi hiihtochaletiksi valittu kuusamolainen matkakohde erottautuu paikallisella villiruoalla, monipuolisella saunakokemuksella ja korkeatasoisella mökkikylällään.


Rukan Salongin maa-alue oli alun perin hillasuota, johon 14 korkeatasoisen mökin keskittymä on rakennettu itse omilla koneilla ja valtavalla työllä.


Teksti Irkka Honkakumpu

Kuvat Timo Niemi

 

Määtän sisarusten perheyritys Rukan Salonki Kuusamossa on valittu aiemmin jo kolmena peräkkäisenä vuonna Suomen parhaaksi hiihtochalet-kohteeksi. Marraskuussa käytiin hakemassa Itävallasta vielä tuplapalkinto, kun sisaruksista Vesa Määttä puolisonsa Marjo Määtän kanssa palkittiin myös hotellipalveluista Ruka911 Oy:n osakkaina. Ruka911 pyörittää Ruka Ski Chalets -hotellia.

Määtän perheen koneyrittämisestä matkailuun laajentaneessa yrityksessä oivallettiin alun alkaen, että yritysmatkailua varten tarvitaan mökkejä. Vuodesta 1994 lähtien on rakennettu korkeatasoisia lomamökkejä yksi tai kaksi kerrallaan. Nyt 50–200 neliön mökkejä on 14.
 
Rukan Salongin palkitsemiseen World Ski Awardsilla hiihtomatkailun parhaimmistoon kuuluvana suomalaisyrityksenä on monta syytä. Koko palvelukonsepti. Korkeatasoinen mökkikylä lähellä Rukaa. Sijainti luonnon keskellä järven rannalla, mutta sopivan lähellä hiihtokeskusta, jonne bussi vie kerran tunnissa. Oma ravintola keskellä mökkikylää. Hiihtoladuille ja moottorikelkkareiteille pääsee pihasta. Hyvinvointipalvelut saunaelämyksineen.

Sijainnilla on merkitystä kaiken muun lisäksi. Oli onnenkantamoinen, että Määtän sisarusten Pentti-isällä oli maa-alue valmiina neljän kilometrin päässä Rukatunturista, ja että itse pystyttiin tekemään maatyöt. Hillasuolle rakennuttaminen vieraalla olisi tullut valtavan kalliiksi, mutta omalla työllä ja omilla koneilla se kannatti.
 
– Kun Rukasta tehtiin masterplanin mukaisesti autoton kylä 2000-luvun alussa, ymmärsimme, että kotimaasta emme saa tarpeeksi kasvua ja maksukykyisiä asiakkaita, vaan kasvu on saatava ulkomailta kotimaan markkinoitakaan unohtamatta. Piti aloittaa kansainvälinen työ, yrityksen markkinoinnista ja myynnistä vastaava johtaja Marjo Määttä sanoo.

– Yritysmatkailu on selkeästi muuttanut muotoaan sitten aloittamisemme. Palveluita ei osteta yhtä paljon kuin ennen, jolloin yritykset tarjosivat kaiken mahdollisen ohjelmineen päivineen.
Rukan Salongin mökit ovat joka suhteessa hyvin varusteltuja, ja niissä pystyy itse valmistamaan ateriat, mikä näkyy alueen oman tilausravintola Kultalan asiakasmäärissä.

– Toiminnan alussa ajattelimme, että pitkällä tähtäimellä majoituskokemus on tärkeämpi kuin ruokakokemus. Nyt ajattelen, että ne ovat yhtä tärkeitä. Seiniä löytyy kaikkialta, mutta laadukasta ja hyvin tehtyä ruokaa ei niinkään. Ruoan täytyy olla yhtä huippua kuin majoituksenkin, Marjo Määttä sanoo.
 
Villiruoka kantavana periaatteena

Rukan Salongin tilausravintola Kultalassa villiruoka on ollut aina ruokatarjonnan kantavana periaatteena, mutta nyt ideologia on kirjoitettu sanoiksi, ja sitä tuodaan entistä enemmän esiin. Villiruokaideologiaa toteutetaan myös yritykselle viime vuoden syyskuussa siirtyneessä Rukan Kuksa -ravintolassa hiihtokeskuksen kävelykeskustan ytimessä.

Villiruoan ja yrityksen toisen tärkeän palvelukonseptin, hyvinvointipalvelujen, kehittämisen kannalta Marjo Määttä pitää upeana asiana Kuusamoon saatua luonnonvaratuottajakoulutusta, joka toimii Kainuun ammattiopiston alaisuudessa. Rukan Salonki tekee yhteistyötä luonnonvaratuottajien kanssa luonnonantimien hyödyntämisessä sekä syötävänä että hyvinvointipuolella ulkoisesti käytettynä.
Elinkeinoyhtiö Naturpolis on yhdessä paikallisten yrittäjien kanssa kartoittanut alueen tarpeita.

– Iso visiomme on, että saataisiin työpaikkoja, erityisesti naistyöpaikkoja, ja matkailu kasvamaan entisestään, Määttä sanoo.

Naturpoliksessa kartoitetaan luonnonvaratuottajia ja kootaan niistä rekisteriä, joka helpottaa myös ravintoloitsijan työtä. Listalta on helppo löytää kunkin luonnonantimen, vaikka koiranputken tai nokkosen, tuottaja. Yhteistyössä Naturpoliksen  kanssa on kehitetty myös Salongin saunapalveluita ja -tuotteita.

– Yksi tuottaja esimerkiksi kuivaa meille koivunlehtiä, joita käytämme villiyrttileivän leipomisessa ja saunahoitojen vartalonkuorinnassa.

Yrityksen molempien ravintoloiden henkilökunta on ottanut tosissaan asiakseen villiyrttien käytön ruoan valmistuksessa ja maustamisessa.

– Paikallisen villiruoan ruokafilosofiasta ei poiketa. Ravintolamme ovat villiruokaravintoloita samalla tavalla kuin joku on välimerellinen ravintola, Määttä painottaa.

Pääraaka-aineet Kultalaan ja Kuksaan tulevat lähiseudun luonnosta. Raaka-aineet, joita ei ihan läheltä saada, tulevat kotimaasta pientuottajilta.

Luottokalastaja Heikki Kilpijärvi saapastelee suoraan ravintolan keittiöön tuomaan Pohjois-Kuusamosta pyytämänsä saaliit.  Muikut, poronlihat, marjat ja sienet saadaan myös Kuusamosta ja hirvenlihat paikallisilta metsästysseuroilta.

Napue-ginistään tunnetun pohjanmaalaisen Kyrö Distilleryn kanssa on tehty yhteistyöstä villiyrttien tiimoilta. Viime kesänä Kyrö Academyn oppilaat tislasivat paikallisista villiyrteistä ginin, joka toivottavasti saadaan piakkoin myyntiin omiin ravintoloihin.
 
Määtän mukaan talvisesongin ennakkomyynti näyttää hyvältä ja on Kuksan kohdalla jopa viime vuotta edellä.

Viime sesonkina Kuksan ruokatarjoilussa oli väliin viiveitä, joten saliin palkattiin yksi työntekijä lisää, vaikka nykyiselläkin väellä olisi pärjätty.

– Katteesta se on pois, mutta uskomme saavamme enemmän asiakkaita, kun palvelu toimii, itsekin omissa ravintoloissa viikoittain työskentelevä Määttä sanoo.

Viime keväänä Kuksa laitettiin kiinni äitienpäivänä ja avattiin heinäkuun alussa. Tulevana kautena ravintola pidetään kiinni vain lyhyen aikaa.

– Jos ympärivuotisuutta ja matkailuvirtoja tavoitellaan, palveluita tulee olla tarjolla. Yrittäjän riskillä mennään, mutta yleensä pitkällä tähtäimellä ajatellen riski kannattaa ottaa.

Sauna on seuraava Nokia

– Maailmalla megatrendinä on hyvinvointi. Käsite on tosi laaja, ja kaikki yrityksemme tuotteet menevät hyvinvoinnin alle sekä kesällä että talvella. Asiakassegmenttikin on hyvin laaja. Jos ihminen tulee moottorikelkkailemaan Kuusamoon, ja kokee saavansa siitä hyvää oloa, niin kuka voi sanoa, ettei se ole hyvinvointia, Määttä sanoo.

Hänen mukaansa sauna on kansainvälisessä kaupassa rinnastettava samalla tavoin ohjelmapalvelutuotteeksi kuin vaikka moottorikelkkasafari.
 
– Sauna on Suomen seuraava Nokia. Sauna on ympärivuotista eikä katso aikaa eikä paikkaa. Olemme kehittäneet Kuusamossa yhdessä kuuden yrityksen kanssa oman erikoisuutemme, Sauna Tourin, joka on opastettu, suomalainen saunaelämys. Voimme toteuttaa palvelun yhdessä saunassa tai jopa 12 erilaisessa saunassa, jolloin kuljetaan saunabussilla ympäri Kuusamoa saunomassa.  On tuottajista itsestä kiinni, miten saunansa tuotteistavat, Määttä kertoo.

Salongille sauna on tärkeä tuote. Yhtään majoitustarjousta ei lähde maailmalle ilman saunatarjousta. Yleensä se menee läpi. Rukan Salongin muualta tulevat asiakkaat eivät milloinkaan mene saunaan ilman opastusta. Heille näytetään kädestä pitäen, miten löylyä heitetään ja miten mennään avantoon tai uimaan.
 
Marjo Määttä on yksi yrityksen saunatontuista, jotka johdattavat asiakkaat saunaelämyksen läpi. Rukan Salongin saunapalvelut on hinnoiteltu siten, että ne kestävät työntekijän mukanaolon koko saunakokemuksen ajan. Yleensä saunaan liittyy myös jokin hemmotteluhoito, ja kävijöille kerrotaan saunan historiasta ja sen merkityksestä suomalaisille.
 
– Suomalaisesta saunasta on maailmalla paljon vääriä käsityksiä, ja niiden muuttamisessa on työsarkaa. Ihmiset pitää saada myös ymmärtämään, että sauna ei ole suorittamista ja että ainoa sääntö saunassa on, ettei sääntöjä ole.

Saksalaiset saattavat kysyä, missä on tiimalasi ja kuinka kauan täällä saa olla. Britit olettavat, ettei lapsia saa viedä saunaan ja hämmästyvät, kun kerrotaan, että jo kolme kuukautta vanhat vauvat voi viedä saunaan, kunhan ei heitetä löylyä.

Ensimmäisen saunakokemuksen saatuaan vieraat varaavat oleskelunsa aikana yleensä toisenkin käynnin löylyihin.

– Yleinen käsitys on, että saunaan pitää mennä alasti. Sanomme, että sinne voi mennä uima-asussa, pyyhe­liinassa tai vaikka pilkkihaalareissa. Hyvä olo on tärkeintä, ja on ihan meidän ongelmamme, miten sauna puhdistetaan, jos joku sinne haalarit päällä menee. Ammattitaitoinen henkilökunta osaa kyllä siivota saunan oikeaoppisesti, koska saunan puhtaus on erittäin tärkeä osa suomalaista saunakokemusta.

Rukan Salongin kaikissa mökeissä on oma sauna.  Alueella on myös hitec-savusauna, sillä tiiviille hirsirakennusalueelle ei saa lupaa oikealle savusaunalle. Jääsauna rakennetaan heti, kun jää on tarpeeksi paksua, yleensä marraskuun lopulla. Ruka911 Oy:llä on myös oikea tilaussavusauna Pyhäpiilo seitsemän kilometrin päässä Pyhäjärven rannalla.

Määttä on aina ollut innostunut saunasta, ja luonnonlääketiede ja vaihtoehtoiset hoidot ovat kiinnostaneet, joten Salongin saunassa saa vaikka perinteisen kuppaushoidon.

– Suomalainen luonto on aina ollut uskomaton aarrearkku ja lääkekaappi, josta esi-isät ovat osanneet poimia lääkkeitä ja hoitoja. Mekin osaamme käyttää sitä, kunhan tieto säilyy.
 
Saavutettavuudessa yhä parannettavaa

Rukalla matkailun eteen on tehty paljon töitä. Kotimaan matkailussa alue on vahva toimija, ja moni alueen matkailuyritys onkin kotimaan varassa, joten kansainvälisillä markkinoilla on vielä paljon tekemistä. Rukan Salongilla kotimaisten matkailijoiden osuus on 15 prosenttia.
 
– Vaikka Kuusamon saavutettavuus on parantunut, se ei ole hyvä. Meidän yrittäjien pitää näyttää lentoyhtiöille, että tänne kannattaa tulla, palvelukonseptit ja tuotteet ovat kunnossa, TEMin matkailun saavutettavuus-työryhmässä alan kilpailukyvyn parantamisen puolesta toimiva Määttä sanoo. 
   
Matkanjärjestäjäkontaktit ovat matkailuyritykselle kaikkein tärkeimmät, sillä niiden kautta tulevat ulkomaiset ryhmät. Parhaillaan Määttä etsii matkanjärjestäjiä Aasiasta ja Arabiemiraateista. Jälkimmäisestä matkailijat tulisivat Suomeen sesonkien ulkopuoliseen aikaan.

Myös incentive-matkailu on jälleen nousussa. Aina jossakin päin maailmaa yrityksillä menee hyvin.

– Muu Eurooppa on lähellä, ja pystymme tarjoamaan eurooppalaisille sellaista, mitä he eivät muualta saa. Euroopasta ei tulla tänne laskettelemaan, vaan hakemaan puhdasta luontoa. Myös turvallisuus on äärettömän tärkeä asia.

Turvallisuudella Määttä tarkoittaa ohjelmapalveluiden, tuotteiden ja ruoan turvallisuutta, mutta viittaa myös turvallisuuden tunnetta järkyttäneisiin tapahtumiin Euroopassa. Sitä turvallisuutta ei tietenkään voi kenellekään taata.

 – Peräänkuulutan aina tekemisen laadukkuutta, koska sen kautta pystymme takaamaan myös turvallisuuden. Ja toisinpäin, kun tekee turvallisesti, tekee myös laadukkaasti.

Kävelykylän suunnittelu Itä-Rukalle näyttäytyy Määtälle samanlaisena hyvän tekemisen meininkinä kuin mikä vallitsi 2000-luvun alussa nykyisen kävelykylän masterplania toteutettaessa.

– Uusi kävelykylä on hyvä hanke, sillä investointeja tarvitaan. Jollei vastustusta tule, päästään ensi syksynä rakentamaan. Investoinnithan jäävät joka tapauksessa Kuusamoon, vaikka rakentajat tulisivatkin muualta. Tulevaisuudessa maksetaan kuitenkin kiinteistöveroja.

Yrittäjänä Marjo Määttä ei haluaisi sanoa ei millekään elinkeinolle, mutta kaivostoimintaa hän ei pidä tarpeellisena kansallispuiston ja luonnon välittömässä läheisyydessä.  Uusia toimialoja tarvitaan, mutta tulee miettiä, mitkä riskit ovat.

Rukan Salongin alueella on vielä puolet rakennusoikeutta jäljellä. Nyt kysytään 45–60 neliön huoneistoja ja mökkejä, joissa on makuutilat neljästä kuuteen hengelle. Myös lasi-igluilla olisi kysyntää, sillä Rukalla ei vielä ole lasikattoisia mökkejä.
 
– Takaraivossa on investointisuunnitelmia, ja nythän olisi hyvä aika investoida, Marjo Määttä sanoo. •

Päivitetty 13.09.2017

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake