Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Pääkirjoitus: Alalla hyvät kasvunäkymät – mistä kannattavuutta?

 Ulkomailta Suomeen suuntautuva matkailu on kasvanut ripeästi vuodesta 2016 lähtien. Kotimaan matkailun kasvu on ollut kituliasta jo 10 vuotta, vaikka viime vuonna pientä kasvua tulikin. Majoitustoimialan kasvu viime vuonna oli 2010-luvun alun surkeiden vuosien jälkeen enemmän kuin tervetullut. Kolea kesä pilasi ravintoloiden viime vuoden tuloksen, samoin kuin monien muidenkin sääriippuvaisten kesämatkailuyritysten sesongin. Alkoholin anniskelu jatkoi alamäkeään. Pikkujoulukausi oli vahva, samoin kuin joulun ja uudenvuoden matkailusesonki.

Toimialallamme on hyvät kasvunäkymät. Ulkomaalaisten matkailijoiden määrä jatkaa tänä vuonna kasvuaan. Kuluttajien luottamus on vahvalla tasolla ja palkankorotukset, vaikkakin varsin maltilliset, tukevat ostovoiman kehitystä. Vahvaa kulutuskysyntää tukee alhaisena pysyvä korkotaso.

Ravintolaruokailun näkymät ovat positiiviset, mutta toisaalta kilpailu on kiristynyt kasvukeskuksissa lukuisten uusien ravintoloiden perustamisen myötä. Ilahduttavaa on pk-yritysten kasvu useiden ravintoloiden ryppääksi. Alkoholilainsäädännön positiivisesta uudistuksesta huolimatta ravintola-anniskelu ei käänny nousuun ennen kuin arvonlisävero laskee 14 prosenttiin. Talvimatkailukausi näyttää varsin hyvältä. Kuluttajien hyvä luottamus heijastunee myös kesämatkailuun, jollei kolme sateista ja koleaa kesää pelota suomalaisia matkustamaan ulkomaille.


Alan heikon kannattavuuden suurimpia syitä ovat
korkeat henkilöstö- ja raaka-ainekulut sekä
EU:n kireimpiin kuuluva arvonlisä- ja valmisteverotus. 

 

Positiivisia näkymiä varjostaa alan yritysten heikko kannattavuus. Ravintola-ala on ollut 2010-luvun juuri ja juuri voitollinen. Hotellien tulos yhteenlaskettuna vuosilta 2009–2015 on tap­piol­linen. Heikko kannattavuus heijastuu suoraan muun muassa palkanmaksukykyyn, joka on yksi syy vaikeaan ammattitaitoisen työvoiman pulaan. Se vaikuttaa myös toimialan investointi­kykyyn.

Heikko kannattavuus on monen tekijän summa. Keskeisinä syinä ovat korkeat henkilöstö- ja raaka-ainekulut sekä EU:n kireimpiin kuuluva arvonlisä- ja valmisteverotus. Kilpailukykysopimus, josta on tullut ay-liikkeelle kirosana, leikkasi palkan sivukuluja merkittävästi. Työvoimavaltaisten toimialojen sivukuluja pitäisi leikata edelleen. Kun vientiteollisuuden henkilöstökulut ovat tyypillisesti 10 prosentin molemmin puolin liikevaihdosta, matkailu- ja ravintola-alalla ne ovat yli 30 prosenttia.

Ravintola-ala ei pienyritysvaltaisena toimialana pysty pitämään puoliaan elintarvikkeita ja alkoholia hankkiessaan. Niiden tukkuhinnat ravintoloille ovat nousseet selvästi enemmän kuin kuluttajahinnat kaupoissa. Kun ravintola-alalla menee hiukankin paremmin, varmaa on, että tavarantoimittajat ja tukkukauppa korottavat hintojaan. Ongelma on yleiseurooppalainen. Esimerkiksi Ruotsissa matkailu- ja ravintola-alalla on takanaan useita erinomaisia vuosia, mutta yritysten kannattavuus on vain hieman parempi kuin Suomessa. 

Ravintolaruokailun arvonlisäveron alentaminen vuonna 2010 oli merkittävä toimi. Ravintolaruokailun arvonlisäverotus on noin 550 miljoonaa euroa pienempi vuodessa kuin se olisi, jos verokanta olisi 24 prosenttia. Veron alentamisen vaikutus ravintolaruoan kysyntään on ollut merkittävä. Nyt tavoitteenamme on alentaa anniskelun arvonlisävero samalle tasolle. Myös alkoholijuoma- ja energiaverotusta tulisi alentaa. Pricewaterhouse­Coopers totesi EU:n komissiolle laatimassaan tuoreessa raportissa, että veroilla on erittäin suuri merkitys eurooppalaisen matkailualan kilpailukyvyn kannalta.

MaRan hallitus on määritellyt liiton tärkeimmäksi tehtäväksi vuosina 2018–2020 jäsenyritysten liiketoiminnan kannattavuuden parantamisen.

 

Teksti: Timo Lappi

 

Päivitetty 08.03.2018

MaRan verkkosivut käyttää evästeitä. Kun käytät tätä verkkosivua, hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja verkkosivujemme evästekäytännöistä täällä.

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Accountor Metos Paulig Winpos Läntmannen Unibake Kespro Schneider Paulig Smartum