Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Pääkirjoitus: Alkoholilainsäädännössä on turvattava tasapuolinen kilpailu

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 22.11.2016 luonnoksen hallituksen esitykseksi uudeksi alkoholilainsäädännöksi. STM:n helmikuussa julkaisemien uudistusten suuntalinjojen ja valmistelusta tihkuneiden tietojen perusteella odotuksemme olivat korkealla. Alkoholin kulutusta oli lupa odottaa siirrettävän myös lainsäädännön keinoin takaisin ravintoloihin pois kaduilta ja kodeista. Esityksessä on paljon hyvää ravintolatoiminnan kannalta, mutta siihen sisältyi myös useita pettymyksiä.

Suurin pettymys on se, että lakiesitys myös kasvattaa byrokratiaa, luo kilpailuetua ei-yleisölle avoinna oleville tilausravintoloille ja asettaa kohtuuttoman kahden järjestyksenvalvojan pakon pienille pubeille ja muille ravintoloille, jotka haluavat anniskella kello 1.30 jälkeen.

Lakiesitys ehdottaa uutta byrokratiaa terassitoimintaan. Aluehallintovirasto kuulisi hakemuksesta paitsi sitä taloyhtiötä, jonka edustalla terassi sijaitsee, mutta myös vieressä ja vastapäätä olevia taloyhtiöitä. Tämä johtaa hakemuksen käsittelyn viivästymiseen ja oikeudenkäyntirumbaan. Noin laajasta piiristä löytyy aina yksittäisiä henkilöitä, jotka eivät halua terassin avaamista.

Kymmenen vuoden ajan jatkunut laittomasti omat juomat sallivien ravintoloiden toiminta ehdotetaan laillistettavaksi. Kun ravintola ei ole avoinna yleisölle, siellä voitaisiin järjestää muun muassa syntymäpäivä- ja hääjuhlia. Tällaisiin tilaisuuksiin asiakas saisi tuoda omat alkoholijuomansa. Anniskeluluvilla toimivien ravintoloiden on mahdotonta kilpailla tällaisten ravintoloiden kanssa.

Tälle ehdotukselle on vaikeaa löytää elinkeinopoliittistakaan perustetta. Jos ehdotus loisi enemmän työpaikkoja tai verotuloja, se voisi olla perusteena. Näin ei tietysti ole, vaan vaikutus on päinvastainen. Asiakkaat hakevat alkoholit Baltian maista, joten verotulot jäävät sinne. Myös työllisyys heikkenee, kun anniskeluluvalliset ravintolat ja hotellit joutuvat vähentämään henkilökuntaansa ja jopa lopettamaan toimintansa kokonaan. Tämä iskee erityisen ankarasti kasvukeskusten ulkopuolella oleviin ravintoloihin ja hotelleihin.

Hyvä uutinen on, että ravintolat voivat anniskella ilmoituksella kello 4.00 asti. Jokainen ravintola voi olla avoinna kello 1.30 asti. Hämmästyttävää sen sijaan on, että kello 1.30 jälkeen tapahtuva anniskelu edellyttäisi kahta järjestyksenvalvojaa jokaista alkavaa 200 asiakaspaikkaa kohti. Lakiesityksessä todetaan vielä, että järjestyksenvalvojat eivät saa tehdä ravintolassa muuta kuin valvoa järjestystä ja turvallisuutta. Lainsäätäjän pitäisi esittää jokaiselle uudelle säännökselle ongelma, joka lainsäädännöllä ratkaistaisiin. Nyt näin ei ole tehty. Säännös johtaisi pienten pubien ja yöravintoloiden kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen. Kahden järjestyksenvalvojan palkkaaminen ei ole taloudellisesti mahdollista. Esityksen mukaan aluehallintovirasto voisi myöntää poikkeuksia, mutta se synnyttää uutta byrokratiaa ja uuden käräjöinnin aiheen.

Kunnalla olisi oikeus kieltää kello 1.30 jälkeinen anniskelu koko kunnassa tai jollakin alueella. Tämä luo joissakin kunnissa merkittävän riskin ravintolalle. Kunnallisvaaleissa tapahtuva voimasuhteiden muutos voisi johtaa siihen, että kunta kieltäisi yöravintolatoiminnan joko kokonaan tai osittain. Tämä ei rohkaise yrittäjiä tekemään kalliita investointeja.

Luotan siihen, että lakiesitykseen tehdään muutoksia, jotka toteuttavat alkuperäisen uudistuksen ideaa: siirretään kulutusta valvottuihin olosuhteisiin, minkä myötä myös työllisyys ja verotulot kasvavat. Lainsäätäjän tärkein tehtävä on turvata samoista asiakkaista kilpailevien ravintoloiden toiminnan tasapuoliset kilpailuolosuhteet. Jokaiselle uudelle säännökselle on oltava perusteltu tarve. Anniskelun hintakilpailukyky ja verotulojen turvaaminen pidemmällä aikavälillä edellyttävät arvonlisäveron alentamista 14 prosenttiin.

Timo Lappi

Päivitetty 13.09.2017

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake