Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Pääkirjoitus: Ajavatko hallitus ja eduskunta alkoholilain uudistuksessa kaksilla rattailla?

Olemme jatkaneet alkoholilakiesitykseen liittyvää edunvalvontaa yhdessä jäsenyritystemme kanssa.

Neljästä suurimmasta lakiesitykseen liittyvästä ongelmasta vaikeimmaksi on muodostunut tilausravintolat, jotka eivät ole yleisölle avoinna ja joihin asiakas voisi tuoda omat alkoholijuomat.

Ministeri Juha Rehula on julkisesti todennut, että järjestyksenvalvojavaatimukseen anniskeltaessa kello 1.30 jälkeen on tulossa muutos. Millainen, sitä emme vielä tiedä. Myös lupaviranomaiselle annettuun laajaan määräystenantovaltuuteen on pakko tulla muutos, sillä ehdotettu säännös ei täytä perustuslain vaatimuksia sääntelyn tarkkarajaisuudesta ja selkeydestä. MaRa on saanut tästä asiantuntijalausunnon eturivin perustuslakiasiantuntijaltamme, Helsingin yliopiston professori Tuomas Ojaselta.

Norminpurkua ei voida tehdä niin, että eduskunta antaa osalle ravintoloista kilpailuedun jättämällä ne alkoholilainsäädännön ja -valvonnan ulkopuolelle.

Omat juomat sallivan tilausravintolatoiminnan perusteluiksi on esitetty neljä näkökohtaa: 
1. alkoholi on ravintolassa niin kallista, ettei asiakkailla ole siihen varaa,  2. asiakkaan omat alkoholijuomat sallitaan norminpurkuhengessä, 3. uudistuksella tuetaan maaseutumatkailua sekä maaseudun ravintoloita ja 4. alkoholilaissa säännellään vain alkoholin myyntiä. Kun asiakas tuo omat alkoholijuomat, ravintola ei myy hänelle alkoholia. Yksikään perusteluista ei ole kestävällä pohjalla.

Alkoholin hinta on ravintoloissa korkeampi kuin Baltian maissa ja kaupassa Suomen verotuksen sekä korkeiden raaka-aine-, henkilöstö- ja muiden kulujen kuten jakelukustannusten vuoksi. Suuri osa alkoholin hinnasta muodostuu eduskunnan päättämistä veroista – 30 prosenttia oluttuopillisen hinnasta – ja lainsäädännöstä. Oikea tapa korjata ongelmaa ei ole avata Baltian alkoholille laillista tietä ravintoloihin, vaan muuttaa anniskelun verotusta ja lainsäädäntöä niin, että alkoholin hintaa ravintoloissa voitaisiin alentaa. Hyvä alku on alentaa arvonlisävero 14 prosenttiin.

Norminpurku on pääministeri Juha Sipilän hallituksen tavoite, jota kannatamme lämpimästi. Norminpurkua ei kuitenkaan voida tehdä niin, että eduskunta antaa osalle ravintoloista kilpailuedun jättämällä ne alkoholilainsäädännön ja -valvonnan ulkopuolelle.

Lainsäätäjän tärkein tehtävä on turvata samaa toimintaa harjoittavien yritysten tasapuolinen kohtelu. Jos asiakkaan omat alkoholijuomat sallittaisiin tilausravintoloissa maaseutumatkailun edistämiseksi, se iskisi erittäin pahasti erityisesti maaseudulla ja pienissä kunnissa oleviin hotelleihin ja anniskeluravintoloihin. Tästä kuvaavana esimerkkinä on Next Hotels Oy:n toimitusjohtaja Antti-Jussi Suonenlahden haastattelu Vitriinissä (6/2014). Siinä hän totesi, että perhejuhlien siirtyminen omat alkoholijuomat salliviin ravintoloihin on vienyt heidän liikevaihdostaan 75 prosenttia. Näin siis nykytilanteessa, kun omien alkoholijuomien salliminen ravintolassa on lainvastaista. Jos siitä tehtäisiin laillista, anniskeluravintoloiden ahdinko kasvaisi muun muassa yritysjuhlien siirtyessä tilausravintoloihin.

Ruokatarjoilu tilausravintoloissa ilman alkoholin anniskelua ei ole ravintola-alan talouslukujen valossa kannattavaa. Tilausravintoloiden täytyy hakea kannattavuus muilla tavoilla. Siihen on kaksi vaihtoehtoa: tilausravintola joko siirtyy osaksi tai kokonaan harmaan talouden puolelle tai kerää asiakkaalta korkeaa korkki- tai muuta maksua, jolloin kyseessä on tosiasiassa alkoholin myyminen asiakkaalle.

Alkoholilain keskeisenä tarkoituksena on vähentää alkoholista aiheutuvia haittoja. Asiakkaan omien alkoholijuomien salliminen tilausravintolatoiminnassa on sovittamattomassa ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Tilausravintolat jäisivät kokonaan alkoholilainsäädännön ja -valvonnan ulkopuolelle. Niissä voisi juoda alkoholia 24 tuntia vuorokaudessa, alaikäis- ja päihtymyskontrollia ei olisi eivätkä järjestyksenvalvojat ja alkoholitarkastajat olisi häiritsemässä juhlia. Alkoholi juhliin tulisi lähes yksinomaan Baltian maista, joten Suomelta jäisivät verotulotkin saamatta.

Vastaus otsikossa olevaan kysymykseen on selvä: hallitus ja eduskunta eivät voi ajaa kaksilla rattailla.

Teksti: Timo Lappi

 

 

Päivitetty 13.09.2017

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake