Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Miten realisoimme Kiinan matkailupotentiaalin?


Kiinalaisten matkailu kasvaa Suomessa kohisten, mutta kiinalaisten markkinaosuus on yhä pieni ja viipymä lyhyt. Potentiaali on kuitenkin valtava. Vitriini kysyi matkailutoimijoilta, miten houkuttelemme kiinalaisia enemmän, laajemmin ja pidempään?


Teksti: Jussi Rasimus

Kuvat: Timo Niemi, Jussi Rasimus, Finavia, Riikka Hurri/Visit Finland, SantaPark

Kiinalaisten saapumiset kasvoivat Suomessa viime vuoden tammi-marraskuussa 30 prosenttia ja yöpymiset 25 prosenttia edellisvuodesta. Ne olivat osaltaan siivittämässä ulkomaiset yöpymiset takaisin kasvuun parin laskuvuoden jälkeen.


Suomen majoituspalveluiden ulkomainen kysyntä on kääntynyt kahden laskuvuoden jälkeen takaisin kasvu-uralle. Visit Finlandin ennakkoarvion mukaan koko maan yöpymiset kasvoivat viime vuonna noin neljä prosenttia ja matkailutulot lähemmäs viisi prosenttia vuodesta 2015. Muut kansallisuudet ovat korvanneet venäläiset, tosin heidänkin kysyntänsä lasku on hidastunut.

Lapin matkailu vaikuttaa palaavan tänä talvena 2000-luvun parhaimpien vuosien tasolle. Joulukuussa Lappiin laskeutui yli 400 reittilentoa ja 500 charteria. Kapasiteetin ylärajoja kolisteltiin niin majoituksessa kuin ohjelmapalveluissakin.

Vaikka Lapin huippusesongilla on ahdasta, Suomi ei ole täynnä. Kysynnän vaihtelu alueiden ja vuodenaikojen välillä on yhä suurta.

Jättiläinen on herätetty

Matkailukeskustelua on viime aikoina hallinnut yksi aihe: kiinalaiset.  Lapin ja Kuusamon matkailualueella kiinalaisten, ja hong­kongilaisten, yöpymisten kasvu oli viime vuonna prosenteissa hurjaa: tammi-marraskuussa saapumiset kasvoivat 115 prosenttia ja yöpymiset 92 prosenttia vuoden 2015 vastaavasta ajanjaksosta.

Koko maan osalta kiinalaisten yöpymisten kasvu hidastui 20–30 prosenttiin toissa vuoden yli 40 prosentin pyrähdyksestä. Suomi myötäilee nyt kiinalaisten globaalin matkailun kehitystä: kasvu jatkuu entistä loivempana maan talouskasvun hidastumisen myötä.

Vaikka kiinalaisten kasvuprosentti on turistikansallisuuksistamme selkeästi isoin, esimerkiksi Lapissa lukumäärällisesti suurempaa kasvua saadaan uusien reittilentojen siivittämänä Keski-Euroopasta ja Isosta-Britanniasta. 

"Toivon yrityksiltä malttia olla ylihinnoittelematta kysynnän merkittävää kasvua. Pitkäjänteisyydellä ja pään kylmänä pitämällä pystymme saamaan aikaan tasosiirtymän, kasvattamaan koko kakkua. Ylihinnoittelun riskinä olisi kysynnän romahtaminen, mikä tekisi kapasiteetin kasvattamisesta kannattamatonta."

Paavo Virkkunen, Visit Finland

Keski-Eurooppa on edelleen Visit Finlandin päämarkkina, mutta Kiina on kasvumarkkina, jonka todellinen ja valtava potentiaali on käytännössä realisoimatta. Kiinan väestöstä vasta 6–8 prosentilla tulotaso mahdollistaa ulkomaan matkailun, mutta väestönosan muodostaa noin sata miljoonaa ihmistä.

Matkailualan kysymys on, miten kiinalaisten Suomea kohtaan kasvava kiinnostus ohjataan niin, että siitä hyödytään mahdollisimman laaja-alaisesti. Millä keinoilla suuret matkailijaryhmät houkutellaan tulemaan myös korkeasesonkien ulkopuolella ja jakaantumaan maantieteellisesti tasaisemmin? Miten muutumme kautta- ja kiertokulkumaasta ensisijaiseksi matkakohteeksi ja pidennämme viipymää?

– Haasteena on onnistua ajoittamaan, kohdistamaan ja resursoimaan tuotekehityksen, markkinoinnin ja myynnin toimenpiteet oikein, jotta pystymme realisoimaan heränneen mielenkiinnon kassakoneiden kilinäksi. Olemme vasta onnistuneet herättämään huomion, joten edessä on julmetusti töitä, Finpron Visit Finland -yksikön johtaja Paavo Virkkunen kiteyttää tilannekuvan. 

Aitoa kiinnostusta Suomea kohtaan

SOK:n matkailu- ja ravitsemiskaupan ketjuohjauksen myyntijohtajasta Sokotelin toimitusjohtajaksi vuodenvaihteessa siirtyneellä Jarkko Härmälällä on pitkä kokemus matkailuviennistä Aasiaan. Finnairilla työskennellessään hän oli aikoinaan rakentamassa Aasian strategiaa ja avaamassa reittejä.

Härmälän mielestä tähän mennessä nähtyä kiinalaisten Suomen matkailun kasvua selittää onnistuneiden markkinointi- ja myyntitoimien lisäksi se, että yhä useampi kiinalainen on kiertänyt matkailun klassikot maailmalla. Euroopassa suurkaupungit hallitsevat edelleen kiinalaisten operaattorien markkinointia, mutta Suomi ja Pohjoismaat ovat koko ajan paremmin esillä.

– Aasiassa aloittaessani sikäläiset matkanjärjestäjät halusivat keskustella vain mahdollisuudesta päästä Finnairilla Euroopan pääkaupunkeihin. Silloin Suomi ei kiinnostanut, mutta nyt kiinnostaa. Puolentoista tunnin myyntikäynneillä keskitytään vain meihin, Härmälä kertoo.

Kiinalaisen verkkokauppajätti Alibaban tytäryhtiö Fliggy on esimerkki matkatoimistosta, jota Suomi todella kiinnostaa. Tämän vuoden pilotissa Suomeen tulee vasta muutama tuhat Fliggyn asiakasta, mutta kasvu kohti 50 000 asiakkaan vuositavoitetta jatkuu sitä mukaa, kun neuvottelut Finnairin ja hotelliyrittäjien kanssa onnistuvat.

Visit Finlandin Virkkunen pitää todennäköisenä, että lähikuukausina kuullaan jo seuraavista Suomen markkinan käynnistävistä matkanjärjestäjistä.

 

"Hotelleissa kiinalaisten palveluprosesseja on helpotettava ohjeistuksella ja perusasioiden huomioimisella. Palvelusta ei kannata tehdä kuitenkaan liian kiinalaista.
Sen on hyvä koostua kaikille asiakasryhmille suhteellisen yhteneväisistä elementeistä, jossa kansallisia ominaispiirteitä on otettu huomioon."

Jarkko Härmälä, Sokotel

Vielä tunnustellaan ja harjoitellaan

Kiinalaiset matkanjärjestäjät tekevät volyymikauppaa ja pystyvät varaamaan yksittäisen hotellin koko kapasiteetin talven piikkikaudeksi. Haastetta nopealle kasvulle tuo se, että kaikille Lapin hotelleille huippusesongin uudet kiertomatkailijaryhmät eivät automaattisesti sovi, sillä asiakassegmentit ovat valmiina.

Jouluaiheisia elämyksiä, ohjelmapalveluita sekä majoitusta Arctic TreeHouse -hotellissa Rovaniemellä tarjoava SantaPark neuvotteli tästä talvesta Fliggyn kanssa, mutta hotellin 140 vuodepaikan kapasiteetti ei antanut myöten. SantaParkin asiakkaat tulevat yli 50 eri maasta, ja yritys halua pitää paletin monipuolisena.

– Toivon, että Fliggyn tavoite 50 000 matkailijan tuomisesta vuosittain Suomeen aikanaan toteutuu, mutta harjoiteltavaa on vielä. Yhtälö ei automaattisesti toimi, jos tarjottu hinta tai asiakassegmentti eivät kohtaa yrittäjän ajatusten kanssa, SantaParkin toimitusjohtaja Ilkka Länkinen miettii.

Revontulimatkailu askel ympärivuotisuuteen

Kasvava kiinalaismatkailu pystyttäisiin ottamaan vastaan Lapin nykyisellä majoituskapasiteetilla helposti, kunhan suurin osa innostuisi tulemaan huippukauden ulkopuolella. Lapin yritysten ja Visit Finlandin intressinä on kesän kasvattaminen.

Suomen matkailumaine on painottunut muita Pohjoismaita vahvemmin talveen. Lapissa vuodenaikoihin liittyvä kansainvälinen kysyntä on kääntynyt 90-luvulta ylösalaisin.

– Silloin maahan virtasi autolasteittain saksalaisia kesämatkailijoita, mutta talvella tänne ei saatu juuri ketään. Nyt keskieurooppalaisetkin haluavat Lappiin talvella, ja kesän palvelutarjooma on jäänyt huomattavasti talvesta jälkeen, Visit Finlandin Virkkunen sanoo.

Aasialaisissa on potentiaalia lumettoman ajan suurasiakasryhmäksi. Revontulissa on mahdollisuus syyskauden vetonaulaksi.

– Olemme saaneet kiinalaiset matkanjärjestäjät hoksaamaan, että revontulista voi nauttia jo syksyllä. Revontulimatkailua voidaan kasvattaa aina elokuusta marraskuulle. Monelle aasialaiselle lumi ei ole tärkein asia Lapissa. Heitä kiinnostavat joulupukki, sauna ja hyvinvointimatkailu, jotka kaikki ovat tavoitettavissa ympäri vuoden, SantaParkin Länkinen kertoo.

Suurella osalla Lapin yrityksistä talvisesongin aikaistuminen muutamalla kuukaudella riittäisi kunnon kannattavuusloikkaan ja poistaisi kasvavaa investointipainetta talvipiikin osalta. Lapin majoituspalveluiden koko vuoden käyttöasteen kohoaminen nykyisestä 30 prosentista lähemmäs 50 prosenttia olisi erinomainen saavutus tuloksen ja henkilöstöhallinnan kannalta.

– Kapasiteettia ei kannata mitoittaa vain kysyntähuipun mukaan. Ympärivuotinen käyttöaste ratkaisee liiketoiminnallisen yhtälön, Virkkunen toteaa.

Lisääntyy ympärivuotisuus tai ei, Lapin majoituskapasiteetti tulee kasvamaan. Esimerkiksi SantaPark aikoo laajentaa hotellinsa 200-paikkaiseksi. Lappi kiinnostaa myös ulkomaisia sijoittajia, ja kiinalaisten Lappi-innostuksen jatkuessa kiinalaisten investoinnit lisääntyvät. Tällä hetkellä kiinalaiset ovat mukana jo Rovaniemen ja Saariselän matkailuhankkeissa.

 – Kiinalaisilla sijoittajilla on halua kansainvälistyä, kiinteistöt ovat kohteena turvallisimmasta päästä ja liiketoiminta-alueemme on hyvin avoin kaikille, Sokotelin Härmälä perustelee.

Finnair tukee kiinalaiskysynnän kasvua tuomalla maiden väliseen liikenteeseen neljä uutta konetta.  Ensi talvena Finnair lisää viikkovuoroja myös Helsingin ja Lapin väliseen liikenteeseen ja kasvattaa kapasiteettia 18 prosenttia. Lisäksi yhtiö avaa uusia suoria reittejä Euroopasta Lappiin.

Lentokapasiteetti kasvaa liikennesopimuksen mukaan

Majoituskapasiteetti Suomessa riittää, kun kysyntää ohjataan, mutta entä lentokapasiteetti? Se ei saa muodostua pullonkaulaksi.

Finnair lentää 300-paikkaisilla koneilla Helsinkiin Shanghaista, Pekingistä ja Hongkongista päivittäin ja neljästi viikossa Chongqingiin. Kesäkaudella reittivalikoima täydentyy neljästi viikossa lennettävällä Guangzhoun reitillä ja kolmesti viikossa operoitavalla Xianin reitillä.

Finnairin Kiinan liikenteen matkustajakapasiteetti asettuu tällä hetkellä puolen miljoonan ja miljoonan väliin vuodessa, ja noin puolet paikoista myydään Kiinassa. Finnair kommentoi lentojen käyttöastetta vain koko Aasian tasolla ja on todennut sen olleen viime vuonna hyvä: 82 prosenttia.

– Lentokapasiteettia voi pitää kiinalaisen matkustuksen mittakeppinä. Mutta jos haluamme saada matkustuksen Kiinasta Suomeen kasvamaan kysynnän vauhdissa, lisää kapasiteettia maiden väliseen liikenteeseen tarvitaan, Visit Finlandin Virkkunen sanoo.

Finnair saa tänä vuonna neljä uutta A350-konetta Kiinan liikenteeseen. Hongkongiin aloitetaan kesällä ympärivuotinen lisävuoro kolmena päivänä viikossa. Uusien avausten aikatauluun vaikuttaa se, että Kiinassa ei toimita open skies -mallilla vaan bilateraalisopimuksin.

– Finnair on kiinnostunut lisäämään lentoja varsinkin Pekingiin ja Shanghaihin heti kun liikennesopimus ja lentokenttien kapasiteetit mahdollistavat. Kiinan päälentokentät ovat hyvin täynnä, Finnairin kaupallinen johtaja Juha Järvinen kertoo.

Suorat lomalennot pidentäisivät viipymää Lapissa

Finnairin Helsinki hub -strategian johdosta maakuntien matkailun kansainvälinen kasvu on pitkälti siitä kiinni, miten kotimaan jatkoyhteydet kehittyvät. Finnair lisäsi tälle talvikaudelle yli 30 000 paikkaa Lapin lennoille ja kasvattaa ensi talvena kapasiteettia 18 prosenttia.

"Turistit haluavat kokea
paikallisia asioita ruokineen
ja palveluineen. Suomen tulee
pysyä aitona matkamuistomyymälöiden porontaljoja myöten. Myös kiinalaista palvelua ja henkilökuntaa on hyvä olla saatavilla. He edellyttävät
hyvää palvelua, esimerkiksi
ruoan saatavuutta keskellä
yötä. Suomalaisella palvelukulttuurilla on vielä
matkaa tasoon, jota he meiltä toivovat."

Ilkka Länkinen, SantaPark


Reittiliikenneoperaattorit laskevat pääasiassa individuaalimatkustuksen varaan. Kiinalaisten kohdalla tiedossa on, että vaikka ryhmämatkustus solahtaa hyvin kaukoreittien laajarunkokoneisiin, lyhyessä lentämisessä ryhmät aiheuttavat haasteita.

Suorat lomalennot Kiinasta Lappiin olisivat suoraviivaisin keino pidentää kiinalaisten viipymää. Lapin ja Kuusamon matkailualueella kiinalaisten keskivertoviipymä kestää 1,5 vuorokautta.

Lapin matkailutoimijat ovat neuvotelleet charterlentojen järjestämisestä Kiinasta suoraan Lapin kentille. Niille olisi tilausta erityisesti kesäkaudella.

– Meillä on valmiina viikon matkapaketit kesään ja talveen sekä valmiutta markkinointitukeen matkanjärjestäjille, SantaParkin Länkinen sanoo.

Finnair lentää Kiinaan vain reittilentoja mutta ei täysin tyrmää lomalentojen aloittamisen mahdollisuutta.

– Vaihtoehtoa pitää vakavasti harkita, jos kysyntä on riittävää. Kiinalaisten matkailuun tosin sopii useamman kohteen yhdistäminen yhteen matkaan, ja Helsingin kautta lentäminen sopii heidän matkustustyyliinsä hyvin, Finnairin Järvinen kertoo.

SantaParkin Länkinen on mielissään myös eurooppalaisten lentoyhtiöiden edelleen kasvavasta kiinnostuksesta Lapin lentoihin.

– Finnair ei pysty yksin ratkaisemaan saavutettavuuteen liittyviä haasteita. Matkailun kasvun kannalta on sitä parempi, mitä enemmän Lappiin tulee suoria lentoja maailmalta. Silloin emme ole yhden kanavan, markkinan, lentoyhtiön tai minkään muunkaan yhden kriittisen tekijän varassa, Länkinen toteaa.

Uusia vetovoimatekijöitä tarvitaan

Kiinalaisten yöpymisistä lähes 70 prosenttia jää pääkaupunkiseudulle, mutta myös pääkaupungin toimijoiden tavoitteena on pidentää kiinalaisten viipymää 1,4 vuorokauden keskiarvosta. Kiinalaisten kiertomatkailutapa ei tuota yöpymisiä ja kerrytä viipymää potentiaalinsa mukaisesti, koska Helsingistä suunnataan heti naapurimaihin.

– Mitä kauempaa meitä katsoo, sitä pienemmältä me näytämme. Suomi ei välttämättä vielä yksinään riitä ylittämään kiinalaisen harkintakynnystä, mutta Pohjoismaihin yhdistettynä arvokertymä on jo niin suuri, että asiakas päättää matkustaa Pohjois-Eurooppaan Keski- tai Etelä-Euroopan sijaan, Paavo Virkkunen kertoo.

Viime vuonna lanseerattu Stopover-ohjelmakaan ei ole ensisijainen keino viipymän pidentämiseen, koska Stopover-matkailijalle Suomi ei ole matkan varsinainen päämäärä vaan sivupolku. Stop­overin perimmäisenä ajatuksena on saada Suomeen kauttakulkumaana suhtautuva aasialainen kiinnostumaan maasta, lähtemään kentältä ulos ja tulemaan varsinaiselle lomalle myöhemmin.

– Uskon, että pitkällä aikavälillä yhä suurempi osa kiinalaisista tulee ensisijaisesti Suomeen. Mutta tarvitsemme uusia vetovoimatekijöitä, jotka houkuttelevat heidät jäämään Helsinkiin, Järvi-Suomeen ja saaristoon. Eihän kukaan tule tänne hotellin vaan elämysten takia, Sokotelin Härmälä toteaa.

Hän pitää Guggenheimin hylkäämistä erittäin valitettavana. Museo olisi ollut kansainvälisesti tunnettu ympärivuotinen vetovoimatekijä, joka olisi maksanut itsensä takaisin moninkertaisesti.

Härmälä huomauttaa, että uusia vetovoimatekijöitä voi kuitenkin luoda myös ilman miljardi-investointeja. Vieraasta kulttuurista haetaan kansallisia ja aitoja kokemuksia.

Turistibussit pysähtyvät Sibelius-monumentilla, koska kansainväliset maaoperaattorit pyörittävät logistiikkaa. Voi kuitenkin olla, että moni kiinalainen haluaisi kokea jotain muuta.

– Heille saattaa olla hyvin elämyksellistä muurinpohjalettujen paistaminen tai nokipannukahvien keittäminen metsässä. Matkailupalvelutuotteen ei tarvitse olla loppuun asti viritetty, mutta sen tulee olla loppuun asti paketoitu ja logistisesti toimiva, jotta sen voi myydä kansainvälisille markkinoille. Lapin safariyrittäjät ovat tästä mallikas esimerkki, Härmälä sanoo.

Suomella on kaikki edellytykset luoda jokaiseen vuodenaikaan kysyntää, kunhan itse uskomme siihen. Härmälä ottaa esimerkiksi Lontoossa toimivan Horror Sightseeingin, jonka tuoteidea on kiertää mustaksi maalatulla bussilla Lontoon kauhutekojen tapahtumapaikat. Palvelutuote on erottuva, helppokäyttöinen ja myy todella hyvin.

– Helsingissäkin on jo riittävä kysyntäpohja esimerkiksi erilaisille segmenteille kohdistetuista kaupunkikierroksista, olivat ne vaikka designiin tai hevimusiikkiin keskittyviä. Nyt on mahdollisuus luoda rohkeasti kaikenlaisia uusia matkailutuotteita, Härmälä kannustaa.

Lappi ja Helsinki ovat kansainvälisesti suurimmat kasvualueet, mutta vientiverkosto tuo myyntimatkoillaan esiin muidenkin alueiden tarjontaa.

– Pyrimme erilaisin matkakombinaatioin ohjaamaan kysyntää maakuntiin. Mutta lisää vetovoimatekijöitä tarvitaan: täytyy olla tarpeeksi kiinnostavia nähtävyyksiä, ravintoloita, museoita ja kauppoja hyvillä aukioloajoilla, jotta matkanjärjestäjä kokee kohteen houkuttelevaksi, Härmälä toteaa.

Kotimaahan keskittyvä kiertomatkailu avaisi uusia mahdollisuuksia etenkin maakunnissa, sillä Järvi- ja Itä-Suomen osalta on haasteita hakea venäläiset korvaava kysyntä Aasiasta ja Euroopasta. Venäläisten pudotus näyttää hiljalleen pysähtyvän ruplan vahvistumisen myötä, mutta itärajan takaa tulevan matkailun todellista elpymistä saadaan vielä odottaa.

Kiinalaisten matkailu on levittäytynyt plusmerkkisesti myös Järvi-Suomeen ja rannikkoseuduille, mutta valtaosa kiinalaisista valitsee kohteekseen pääkaupunkiseudun ja Lapin. Lapissa kiinalaisten kasvu ylitti viime vuonna sata prosenttia. Helsingissä on jo riittävä kysyntäpohja uusille ja erilaisille matkailu­palveluille. Lähiluonto ja -saaristo ovat elämystuotteistuksessa vielä kunnolla hyödyntämättä.

Visit Finlandille lisäresursseja

Mahdollisuuksien hyödyntäminen riippuu myös valtion ja kuntien kiinnostuksesta tukea alueellista matkailua. Matkailuinfran kehittämisestä ja kansainvälisestä kilpailukyvystä on huolehdittava.

– Matkailu on jo nyt merkittävä toimiala, kun tarkastellaan sen vaikutusta bruttokansantuotteeseen, Härmälä sanoo.

Visit Finlandin resurssit pitäisi kiireellisesti nostaa työ- ja elinkeinoministeriön Matkailun tiekartta 2025 -julkaisuun kirjattujen tavoitteiden edellyttämälle tasolle.

– Ihmettelen, miksi Visit Finlandin toimintaa jarrutetaan määrärahojen osalta. Olemme pärjänneet niin monilla mittareilla, että nyt pitäisi takoa kun rauta on kuumaa, Härmälä toteaa.

Tasonkorotusta on saatava panostuksiin, joilla kasvua haetaan myös uusilta markkina-alueilta. Finnair lisää ensi talvena kapasiteettia Intian reiteille, ja Qatar Airwaysin Helsingin avaus tuo markkinoillemme uuden kohderyhmän.

– Intiasta on osoitettu selvää mielenkiintoa Suomea kohtaan. Arabiemiraateille 20 lämpöasteen kesäsade tuntuu virkistävältä tukahduttavan 50 asteen sijaan. Myös Yhdysvaltojen markkina kasvaa Finnairin paikkatarjonnan ja Norwegianin verkoston laajenemisen myötä, Visit Finlandin Virkkunen kertoo.

Panostusta digitaalisiin kanaviin

Haasteita matkailun ohjaamiselle tuo se, että niin Kiinaa kuin mitään muutakaan markkinaa ei voi nähdä enää yhtenä kokonaisuutena vaan se jakautuu useisiin segmentteihin. Matkatoimisto kiintiöineen on vain yksi tapa matkustaa.

Kiinalaisten operaattorien mukaan maan kansalaisten matkailusta vielä 80 prosenttia on ryhmämatkustamista ja 20 prosenttia indistä, mutta rakenne on muuttumassa.

Voimistuva indismatkailu asettaa Suomen palvelutarjoomalle ja -saatavuudelle kehityspaineita. Suurin ponnistus on tuotteiden saaminen tehokkaasti matkailun digikanaviin.

– Meidän täytyy ottaa kvanttiloikka, jotta pystymme saavuttamaan indiematkailijat globaalisti, Virkkunen toteaa.

Matkailun verkkokauppa kasvaa Suomessa hitaammin kuin muualla Euroopassa. Virkkusen mukaan syy löytyy siitä, että matkailukenttämme on digitalisaation näkökulmasta sekä pirstaloitunut että kahtiajakautunut. Suomessa on yli 25 000 matkailun parissa työskentelevää yritystä.

– Toisessa ääripäässä ovat suuret toimijat, lento- ja laivayhtiöt sekä hotelliketjut, jotka ovat todella pitkällä omassa digitalisaatiossaan. Toisen ääripään muodostavat mikroyritykset, joilla ei ole välttämättä sähköpostiosoitettakaan. Näin valtava ero digitalisaatioasteessa on hankala, Virkkunen sanoo.

Pienten toimijoiden olisi hyvä verkottautua keskisuurten kanssa ja keskisuurten verkottautua edelleen alueellisesti ja valtakunnallisesti. Tämä rakennelma ei toimi vielä kauttaaltaan kovin tehokkaasti, joten tarvitsemme uusia tapoja toimia.

Visit Finland aikoo tulevaisuudessa auttaa pk-yrityksiä digitalisoitumisessa.

– Opetamme alustojen valinnassa ja kenties tarjoamme jopa malleja, joiden avulla pystymme madaltamaan kynnystä lähteä digitaalisen jakelun ja markkinoinnin maailmaan. Tiivistämme yhteistyötä Tekesin digitalisaatiokehityksen kanssa, jotta saisimme valmista aikaiseksi mahdollisimman pian, Virkkunen kertoo. •

******************

FAKTA: 

ULKOMAISET YÖPYMISET SUOMESSA ASUINMAITTAIN 1-11 / 2016

                             Yöp. lkm. /  Muutos% / Osuus ulk.yöp.%

  1. Venäjä           628 747      -13,1           12,3
  2. Ruotsi            525 596         0,4           10,3
  3. Saksa            507 804        -0,6             9,9
  4. Britannia        315 427        -2,7             6,2
  5. Kiina (+HK)    239 310       24,9             4,7
  6. Ranska           210 378         8,0             4,1
  7. Japani            197 074         6,4             3,9   

Päivitetty 13.09.2017

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake