Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Maahanmuuttajien yritystoiminta kasvaa kohisten

Lähes joka viides majoitus- ja ravitsemisalan yritys Suomessa on maahanmuuttajien hallinnassa. Yritysten kasvu 2010-luvulla on ollut moninkertaista alan keskiarvoon verrattuna. 

Maahanmuuttajien hallinnassa olevien majoitus- ja ravitsemisalan yritysten henkilöstön määrä ja liikevaihto kasvoivat 42 prosenttia vuonna 2014. Kasvuvauhti oli huimaa, sillä koko toimialalla henkilöstö ei lisääntynyt juuri lainkaan ja liikevaihtokin nousi vain yhden prosentin. Maahanmuuttajayritysten kasvun arvioidaan jatkuvan myös lähivuosina.

Maahanmuuttajien yritystoiminta kasvoi vuosina 2013–14 majoitus- ja ravitsemisalalla määrällisesti eniten Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla, mutta prosentuaalisesti kehitys oli työllisyyden ja liikevaihdon osalta nopeinta Etelä-Karjalassa, Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Vaimeinta kasvu oli Pohjois-Savossa ja Keski Pohjanmaalla.

Maahanmuuttajayrittäjyyden keskittyminen Uudellemaalle on luonnollista, sillä alueella asuu noin 55 prosenttia Suomen koko ulkomaalaisväestöstä, vaikka maan koko väestöstä Uudenmaan osuus on 30 prosenttia. Etelä-Karjalassa kehitykseen ovat vaikuttaneet Venäjän läheisyys, venäläisten matkailijoiden virta ja venäläistaustaiset alan yrittäjät, joskin venäläisten matkailijamäärien väheneminen on voinut muuttaa tilannetta vuoden 2014 jälkeen. Satakunta ja Pohjois-Pohjanmaa ovat maakuntia, joissa maahanmuuttajien yritystoiminta on keskittynyt eniten juuri majoitus- ja ravitsemisalalle.

Suomessa ulkomaalaistaustaisten majoitus- ja ravitsemisalan yritykset ovat keskittyneet Turkista ja Aasian maista kotoisin olevien yrittäjien käsiin. He omistavat yli 70 prosenttia etnisistä ravintoloista, vaikka kaikista maahanmuuttajien yrityksistä heillä on vain neljännes.

 

Yrittäjyyden vetovoimatekijät

Maahanmuuttajia kannustavat yrittäjiksi monet tekijät. Osalle yrittäjyys mahdollistaa paremmat tulot ja on keino sosiaaliseen ja taloudelliseen riippumattomuuteen sekä arvostukseen. Palkansaajina koulutetut ulkomaalaiset voivat toimia pitkään koulutustaan vastaamattomissa töissä.

Maahanmuuttajayrittäjyyden keskittyminen juuri ravintolatoimintaan johtuu siitä, että maahanmuuttajien keskimäärin alhainen koulutus rajaa valinnan mahdollisuuksia palkkatyömarkkinoilla mutta myös yrittäjänä. Keskittymistä lisää se, että myöhemmin tulleet maahanmuuttajat ovat perustaneet yrityksiä samoihin markkinarakoihin kuin heidän aiemmin tulleet maanmiehensä.

Yrittäjyyden aloittamista helpottavia tekijöitä ovat valmis liikeidea ja hyvät edellytykset solmia kontakteja maahanmuuttajien omissa sosiaalisissa verkostoissa. Maahanmuuttajataustaisten yrittäjien etuina kantasuomalaisiin verrattuna ovat vahvat etniset verkostot, jotka voivat ulottua lähtömaahan saakka. Osa on toiminut yrittäjänä myös entisessä kotimaassaan.

Verkostoja hyödynnetään alkupääoman saamisessa ja alihankintaketjuissa. Sukulaiset ovat halpaa ja luotettavaa työvoimaa, mikä osoittaa perheen ja suvun vahvaa sitoutumista yritykseen. Monipuolisimmin verkostoja hyödyntävät yrittäjät, jotka ovat naimisissa suomalaisten kanssa. Heille on helpompaa saada tärkeää paikallista tietoa liiketoiminnan mahdollisuuksista ja rahoitusta.

Maahanmuuttajat elävät kahden tai useamman kulttuurin monipuolisessa ja virikkeellisessä välitilassa, mikä voi helpottaa liiketoiminnan kehittämistä uusille urille. Ainutlaatuinen liikeidea ei ole myöskään altis valtaväestön omistamien yritysten kilpailulle. Aloittaminen tavallisena palkkatyöläisenä Suomessa pehmentää alkua, mikäli se vaihtoehto on ollut valittavissa.

Yrittäjyyttä on edesauttanut osaltaan se, että maahanmuuttajien riskinottokynnys on matalampi kuin kantaväestöllä keskimäärin. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajien pakkoyrittäjyys on harvinaisempaa kuin aiemmin luultiin ja vain osa yrittäjäksi päätyneistä maahanmuuttajista on ollut työttömänä. Monet maahanmuuttajat ovat tyytyväisiä tekemiinsä uravalintoihin.

 

 

 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Yrittäjyyden hidasteet

Yrittäjyys ei ole aina helppoa maahanmuuttajallekaan. Etenkin kielitaitokysymykset sekä kulttuuri- ja talouskysymykset voivat olla hankalia. Rahoituksen järjestäminen on vaikeata, jos se edellyttää pitkää ja luottamuksellista pankkisuhdetta. Ongelmia voivat aiheuttaa Suomen korkea verotus ja työvoimakustannukset, koska pienissä yrityksissä ei ole kyse suurista rahavirroista.

Myös suomalainen byrokratia voidaan kokea kohtuuttomaksi. Asenteet byrokratiaan voivat johtua kulttuurieroista, sillä monissa Länsi-Euroopan ulkopuolisissa maissa tarvitaan vain vähän rahaa tai suhteita yritystoiminnan aloitukseen.

Yrityksen laki- ja taloushallinnon asioihin liittyvissä kysymyksissä maahanmuuttajayrittäjät ovat kantasuomalaisia riippuvaisempia viranomaisista, julkisesti rahoitetuista neuvontapalveluista ja maksullisista yrityspalveluista, sillä maahanmuuttajien suomalaisissa verkostoissa on vähemmän asiantuntijoita kuin kantasuomalaisilla yrittäjillä.

***

YRITTÄJYYDEN KYNNYS MATALAKSI

Maahanmuuttajataustaisen yrittäjyyden ennakoidaan kasvavan vauhdilla lähivuosina. Yrittäjyyden vetovoimatekijöitä ovat kantaväestöä nuorempi ikärakenne, palkkatyömarkkinoiden pullonkaulat ja maahanmuuton jatkuminen. Suomeen saapui pelkästään viime vuonna noin 32 000 turvapaikan hakijaa, joista viranomaisarvioiden mukaan 30–35 prosenttia saa myönteisen päätöksen ja voi jäädä maahan.

Aalto-yliopistossa viime vuonna tehtyjen kyselyjen mukaan yrittäjyys on etenkin turvapaikanhakijoille ja pakolaisille houkutteleva vaihtoehto. Kaikkiaan 40–50 prosentilla heistä oli yleisesti kiinnostusta yrittäjyyteen, ja noin 10–20 prosentilla on kiinnostuksen lisäksi kykyä perustaa yritys ja viedä sitä eteenpäin.

Valmiiksi yrittäjäkokemusta ja ammattikoulutusta omaavat turvapaikanhakijat voivat pistää yrityksen pystyyn Suomessa jopa muutamassa kuukaudessa. Startup Refugees -ohjelmalla halutaan edistää maahanmuuttajien yrittäjyyttä jo varhaisessa vaiheessa ja viedä tietämystä vastaanottokeskuksiin.

Juha Sipilän hallitus aikoo helpottaa työperusteisten oleskelulupien myöntämistä ja houkutella maahan ulkomaisia yrittäjiä, sijoittajia ja huippuosaajia. Suuri osa työpaikoista syntynee tulevaisuudessa pieniin ja keskisuuriin kasvuyrityksiin. Hanke liittyy hallitusohjelman tavoitteisiin tukea yrittäjyyttä, talouskasvua ja työllisyyttä.

Monissa maissa on jo kehitetty oleskelulupalainsäädäntöä ulkomaalaisten sijoittajien ja kasvuyrittäjien houkuttelemiseksi. Nykylainsäädäntömme ei mahdollista oleskeluluvan myöntämistä esimerkiksi Suomeen suunnattujen sijoitusten perusteella.

Myös turvapaikanhakijoiden pääsyä työelämään pyritään nopeuttamaan, sillä työnteko on koettu parhaaksi tavaksi integroitua yhteiskuntaan, oppia kieltä ja kulttuuria.

 

Teksti: Pekka Lith
Kirjoittaja toimii tutkijana omassa yrityksessään Lith Consulting Groupissa

Päivitetty 13.09.2017

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake