Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Kongressit ja tapahtumat liittyivät MaRaan: Jopa 90 prosenttia markkinasta ollut tilastoinnin ulkopuolella

Kongressi- ja tapahtumatoimialan yritykset haluavat parantaa alan edunvalvontaa ja tilastointia sekä tuoda esiin toimialan taloudellista ja yhteiskunnallista merkitystä.

 

Teksti: Irkka Honkakumpu
Kuvat: Timo Niemi

 

MaRaan on perustettu kongressi- ja tapahtumatoimialaa varten oma työryhmänsä, joka pureutuu alan edunvalvonnan, tutkimuksen ja tilastoinnin sekä tiedottamisen tarpeisiin.

– Kongressi- ja tapahtumatoimiala oli jo pitkään pohtinut edunvalvontansa, yritysten keskinäisen yhteistyön ja tilastointi- ja tutkimustoiminnan parantamista, MaRan uuden kongressi- ja tapahtumatoimialatyöryhmän puheenjohtaja, Helsingin kaupungin omistaman Finlandia-talo Oy:n toimitusjohtaja Johanna Tolonen sanoo.

Työryhmällä on kunnianhimoiset tavoitteet myös Suomen maineen nostamisessa matkailumaana.

– Suomi on ja tulee olemaan vetovoimainen tapahtumien pitopaikka. Sijoitumme kansainvälisissä tilastoissa 20 suosituimman kongressimaan joukkoon. Silti meillä on mitattu valtakunnallisesti ainoastaan järjestöjen tieteellisiä kongresseja, ja 80–90 prosenttia markkinasta on jäänyt tilastoinnin ulkopuolelle. Toimialan mukaan se on ollut suuri puute, Tolonen arvioi.

– Kotimaisista yritystapahtumistakaan ei pidetä lukua, vaikka niitä on paljon ja niissä on vuositasolla suuret osanottajamäärät, KOKO Lahti Oy:n toimitusjohtaja ja työryhmän jäsen Emilia Mäki lisää.
Tolonen ja Mäki näkevät MaRan luontevana paikkana tapahtuma- ja kongressialan yrityksille senkin takia, että liiton jäsenistössä on ennestään tapahtuma- ja kongressialalla toimivia yrityksiä. Resurssit toimialan edunvalvontaan ja muu alaan liittyvä asiantuntemus ovat jo valmiiksi olemassa.

– Tapahtuma-alaa pidetään aika villinä. Järjestäytynyt edunvalvonta tuo uskottavuutta, ja uskomme MaRan tehokkaana edunvalvojana vievän asioita eteenpäin.

Kokous- ja kongressiala on bisneksenä suhteellisen vakaa eikä niin haavoittuvainen kuin moni muu ala. Kun digitalisaatio alkoi vallata alaa, ajateltiin että kasvoista kasvoihin kohtaamiset loppuvat kokonaan. Onkin käynyt päinvastoin: some ja muut kanavat ovat vahvistaneet tapahtumia entisestään. Ne alkavat digitaalisessa maailmassa jo ennen varsinaista tapahtumaa ja jatkuvat siellä vielä jälkeenpäinkin.

Kongressi- ja tapahtumatyöryhmän puheenjohtaja Johanna Tolonen (oik.) ja Emilia Mäki sanovat, että kongressien ja tapahtumien järjestäminen vaatii kovaa ammattitaitoa, ja ala tuo yhteiskunnalle rahaa. Tapahtumayrityksissä on viime vuosina panostettu paljon palveluun, ruokaan, viihtyvyyteen ja teknologiaan.


Tapahtumien vaikutus ulottuu koko yhteiskuntaan

Kongressitalot ovat yhteistyössä tutkineet, paljonko eri tapahtumien kävijät kuluttavat rahaa Suomessa.

Esimerkiksi Finlandia-talon kokous- ja kongressiasiakkaat jättivät muutama vuosi sitten 26 miljoonaa euroa Suomeen. Ulkomaiset risteilymatkailijat jättivät 2016 kesällä yhteensä noin 25 miljoonaa. Risteilyasiakkaiden kulutus päivää kohti Suomessa on alle sata euroa, kun kansainväliset kongressikävijät kuluttavat noin 1 800 euroa matkaa kohti. Ulkomaisten delegaattien ja heidän seuralaistensa viipymä on keskimäärin viisi päivää.

Maakunnissa kävijävolyymit vaihtelevat paljon. Parina aiempana vuonna esimerkiksi Lahdessa oli tapahtumissa pientä laskua, mutta viime talven MM-kilpailut ja muut tapahtumat ovat herättäneet kiinnostusta kaupunkia kohtaan.

Kokous- ja kongressitapahtumien lisäksi järjestetään paljon muitakin tilaisuuksia. Finlandia-talossa oli viime vuonna 815 kongressia ja tapahtumaa ja vieraita niissä noin 200 000. Lahden Messukeskuksessa ja Sibeliustalossa oli viime vuonna yhteensä noin 860 tapahtumaa, joissa kävijöitä oli noin 385 000. Finlandia-talon arvioitu liikevaihto on tänä vuonna 9 miljoonaa euroa ja KOKO Lahden 6,4 miljoonaa.

Esimerkiksi Finlandia-talon tapahtumaliiketoiminta tuo alueelle 46 miljoonaa euroa vuodessa. Lahdessa vastaava luku on 30 miljoonaa euroa. Lisäksi yhteistyökumppaneiden verkoston tuottamat palvelut lisäävät taloudellista toimeliaisuutta alueilla.

– Jos pelkästään kaksi kongressitaloa tuo näin paljon rahaa alueilleen, mitä se tarkoittaa koko Suomea ajatellen, Mäki ja Tolonen kysyvät.

Ensimmäiseksi käynnistetäänkin kokous- ja kongressitilastointi tarkkojen lukujen selville saamiseksi. Yksi tärkeimmistä tehtävistä on aloittaa Suomessa järjestettävien kansainvälisten yrityskokousten tilastointi. Tavoitteena on saada tarkkaa tietoa kongressi- ja tapahtumatoimialan taloudellisesta merkityksestä ja kasvumahdollisuuksista sekä välittää tieto päättäjille.

– Poliittisessa päätöksenteossa ei ymmärretä, mitä kongressit ja tapahtumat yhteiskunnalle tuovat. On tärkeää saada päättäjien tietoon myös kongressialan yhtymäkohdat ja vaikutukset muihin elinkeinon aloihin. Koska julkisesta rahasta on aina pulaa, päättäjät joutuvat miettimään, mitä matkailijaryhmiä tavoitellaan. On järkevää tavoitella sellaista, mikä jättää meille eniten rahaa ja mistä saadaan paras tuottosuhde, Tolonen sanoo.

Yritystapahtumien asiakkaat tekevät vierailuillaan bisneskäyntejä ja pohtivat investointipäätöksiä. Etenkin tieteellisillä kongresseilla on yhteyksiä yliopistoihin ja tiedeyhteisöihin. Alalla ei puhutakaan pelkästään matkailijoiden rahankäytöstä vaan vaikuttavuudesta koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Toimialalla pidetään tärkeänä, että vapaa-ajanmatkailun ohella tuotaisiin enemmän esille bisnesmatkailua. Päätökset yritysmatkoista tehdään samalla tavoin tunteella kuin turistimatkoistakin.

Rahavirtojen tuntemisella on merkitystä paitsi matkailun rahoitukseen myös siihen, miten kiinnostava ala on työpaikkana nuorten silmissä.


”MaRan tes joustavin”

Viime vuodesta lähtien Lahden kaupungin omistaman KOKO Lahden organisaatioon ovat kuuluneet erityyppisten tapahtumien järjestämiseen erikoistuneet Sibeliustalo, Lahden Messut, Lahden Konserttitalo ja Finlandia-klubin liiketoiminnot.

Organisaatiomuutoksen alkuvaiheessa Lahdessa käytiin läpi, mikä työehtosopimus palvelisi parhaiten sen hyvin erilaisia toimintoja käsittävää yrityskokonaisuutta. Messutyö poikkeaa kokousten ja bändikeikkojen järjestämisestä, ja työntekijöiden kirjo hallinnosta teknikoihin ja vahtimestareihin on iso.

– Päädyimme työehtosopimukseen, joka kattaisi kaiken tapahtuma-alalla. MaRan sopimus on työvuorosuunnittelussa ja muissa työsuhteisiin liittyvissä asioissa kaikkein joustavin, kun bisnes on kausiluontoista, Mäki sanoo.

Yrityksissä tulee aina eteen kysymyksiä, jotka on pakko ratkaista. Työehtosopimus helpottaa työtä, se tuo varmuutta ja nopeuttaa päätöksiä ilman pähkäilyä.

Myös liikejuridiikan palvelut ovat tärkeitä, sillä tapahtuma-alan yritykset tekevät paljon kansainvälisiä sopimuksia sekä alihankintaa.

– Nyt pystymme tekemään isompiakin tapahtumarypistyksiä lyhyemmässä ajassa. MaRan tutkimustoiminta ja lakipuolen tuki ovat osoittautuneet hyväksi avuksi jo tänä puolen vuoden jäsenyysaikanamme, Mäki sanoo.

Finlandia-talo tarvitsee vuosittain liikejuridista apua, joka jatkossa voidaan saada MaRasta edullisemmin kuin vapailta markkinoilta ostamalla.

Tolonen ja Mäki toivovat, että kaikki toimialan yritykset ja heidän yritystensä yhteistyökumppanit liittyisivät MaRaan. Yhteistyö alihankkijoiden kanssa on tiiviistä, mutta jos kaikilla on sama työehtosopimus, se voi olla vielä tiiviimpää.

Kongressi- ja tapahtumatoimialallekin tärkeitä edunvalvontakysymyksiä ovat alkoholilaki ja sääntelyn purku. Valtavan byrokratian takia toiset yritykset ovat tiukassa puristuksessa, kun toiset saavat toimia ihan miten vaan. Muun muassa anniskeluluvat ovat niin kalliita, että yhtä tilaisuutta ei välttämättä kannata järjestää.

– Alkoholilaissa on käsittämättömiä määräyksiä. Myös meillä on terassin puolella huoltotie, jonka yli ei saa kantaa juomia, vaan tarjoilijan pitää viedä ne. Toivomme todella, että uusi alkoholilakiesitys menee läpi, Tolonen sanoo.

– Toimialalla on hyvät kasvun mahdollisuudet, sillä Suomi kiinnostaa maailmalla. Voi kuulostaa tylsältä, mutta se liittyy upeaan luontoomme. Emme ehkä itse osaa arvostaa sitä, mutta jos osaisimme edes markkinoida sitä paremmin. Tapahtumien kansainväliset vieraat arvostavat erityisesti, että kaupungissa on puhdas ilma ja luonto lähellä, on turvallista ja asiat toimivat. Suomalainen palvelu saa hyvät arvosanat kongressialan tutkimuksissa.

Tolonen painottaa turvallisuutta, joka liittyy myös laatuun ja luotettavuuteen. Esimerkiksi viime vuonna siirrettiin iso kongressi pikavauhtia zikaviruksen takia Panamasta Helsinkiin. •

 

************************

MaRan kongressi- ja tapahtumatoimialatyöryhmä:

Johanna Tolonen, Finlandia-talo Oy, puheenjohtaja

Päivi Antila, Hoteldrift Helsinki Oy (Nordic Choice Hotels)

Petri Isomäki, SOK 

Emilia Mäki, KOKO Lahti Oy

Osku Pajamäki, Helsingin Työväenyhdistys ry

Kim Westerling, Restel Oy

Mervi Toivonen, Visit Finland, asiantuntija

Päivitetty 18.09.2017

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake