Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Himos sykkii suvessa

Kesätapahtumiin panostava Himos on toteuttanut monen hiihtokeskusten haaveen aidosti ympärivuotisesta matkailusta. HimosLomien kesän majoitusbisnes rullaa lähes talven tasolla.  

 

Teksti: Jussi Rasimus
Kuvat: HimosLomat

 

 Täyttä hurlumheitä, mutta mahtavaa sellaista.

Näin kuvailee Himoksen kesäsesonkia HimosLomien toimitusjohtaja Tiina Mäntyharju, jonka kanssa seisomme keskellä asfalttikenttää Jämsän Patalahden rannalla.

Ympärillämme käy kuhina. Kentällä häärii omissa askareissaan yhtäaikaa montakymmentä ihmistä. Työmiehet huhkivat helteessä festivaalin päälavan rakenteissa. Kaiken näköistä tavaraa tuodaan alueelle paketti- ja kuorma-autotolkulla. Juomalavoja siirrellään lähemmäs myyntipisteitä. Ruokakojuissa asennetaan sähköjä kylmälaitteille. Mellakka-aidat odottavat vielä yhdessä rykelmässä paikoilleen laittamista.

Parin päivän päästä alkaa kesän suurin ponnistus, noin 40 000 kävijää houkutteleva Himos Juhannus.

HimosLomat-konserni on paitsi alueensa suurin majoitus- ja ravintolapalveluiden tarjoaja myös merkittävä tapahtumajärjestäjä, joka on onnistunut rakentamaan laskettelupaikkana tunnetun Himoksen kesäkaudesta menestystarinan.

Uusi vetovoima perustuu ennen kaikkea musiikkifestivaaleihin ja harrastustapahtumiin, joita järjestetään kesä-syyskuussa lähes jokaisena viikonloppuna. Asiakasvirran kiihtymisen myötä HimosLomien kesä on kasvanut majoitusliikevaihdoltaan talven veroiseksi tuotteeksi.

Tapahtumatarjonnan ansiosta keskuksen kesäkauden asiakasmääräksi on viime vuosina muodostunut 140 000–150 000.

Yleisöt vaihtelevat alle tuhannen osallistujan pientapahtumista maan suurimpiin festivaaleihin lukeutuvaan Himos Juhannukseen. Suurten luokassa painivat myös yli 30 000 kävijän Iskelmä-festivaali sekä toistakymmentä tuhatta vierasta houkuttelevat Jysäri ja PipeFest.

 Festivaaleillamme on selkeät identiteetit ja kohderyhmät sekä kaupallista vetovoimaa, Mäntyharju näkee.

 

Suomen suurimpia festivaalijärjestäjiä

Nykyisin HimosLomien festivaaliliiketoiminnasta vastaa Hannu ja Harri Haljalan perheyritykseen kuuluva N.C.D. Production. Yritys tuottaa vuosittain yli 20 festivaalia eri puolilla Suomea. Entinen Himos Festival on kuin varkain kasvanut yhdeksi Suomen suurimmista festarijärjestäjistä.

Himoksen festivaalitoiminta juontaa juurensa vuonna 1999 järjestettyyn juhannusfestivaaliin.

HimosLomien perustaja Hannu Haljala päätti tuolloin kokeilla, toisiko musiikkitapahtuma keskikesän juhlaan uusia asiakkaita. Vastaus oli kyllä, sillä juhannusjuhla houkutteli jo ensimmäisenä vuotenaan 8 000 kävijää.

Varsinainen kasvuprojekti alkoi kuitenkin vasta kymmenen vuotta myöhemmin, kun juhannusfestivaali sai jatkoa iskelmäfestivaalista. Muutamaa vuotta myöhemmin seurasivat muut paikkansa vakiinnuttaneet musiikkitapahtumat.

Tiina Mäntyharju palkattiin taloon vuonna 2009 huolehtimaan HimosLomien operatiivisesta toiminnasta, jotta Haljala saattoi keskittyä lukuisten festivaali-ideoidensa kehittämiseen.

Mäntyharju aloitti työssään vain muutamaa kuukautta ennen historian ensimmäistä Iskelmä-festivaalia. Matkailualan ammattilainen oli festivaalijärjestäjänä noviisi.

Mäntyharju oli tulisilla hiilillä.

– Iskelmä Festivaalin etukäteislippukauppa kävi pelottavan hitaasti. Vertasin sitä tiedossa oleviin kustannuksiin ja laskeskelin sitten talousvastaavan kanssa, kuinka suuriin tappioihin meillä olisi varaa. Näytti siltä, että meidän kävisi kalpaten heti kättelyssä, Mäntyharju muistelee ja tervehtii vuosien varrella tutuksi tullutta festivaalin pystytyshenkilökuntaa.

Iskelmän alusviikolla kauppa vihdoin kiihtyi, ja festivaalin avauspäivänä lippuluukulla mateli yllättäen satojen metrien jono. Suuri osa vieraista hankki lippunsa vasta portilta. Tapahtumasta tulikin menestys. 

– Uudelle festivaalille ihmiset tulevat ensin portille varmistamaan, tuleeko sinne ketään. He ostavat lipun vasta sitten. Sama ilmiö on havaittu myöhemmin myös muilla uusilla, varsinkin aikuisemmalle yleisölle suunnatuilla, festivaaleillamme.

Mäntyharju pitää ensimmäistä festivaaliaan yhtenä uransa opettavaisimmista kokemuksista: tapahtumajärjestäjän ei kannata stressata etukäteen. 


Kaiken takana majoitusmyynti

HimosLomien päätuote on mökkivuokraus, jonka vuoksi tapahtumia kehitetään koko kalenterivuodelle, jotta majoitukselle riittää kysyntää tasaisesti. Välityksessä on noin 400 yksityisomisteista mökkiä ja yli 3 000 vuodepaikkaa.

Ennen nykyistä vilskettä Himos kärsi kesäisin samasta ongelmasta kuin muutkin hiihtokeskukset. Matkailua oli kehitetty lyhyen talvikauden ehdoilla, ja suurimman osan vuodesta mökit lepäsivät tuottamattomina.

Asiakkaiden ”puuttuessa” kesän palvelut eivät kehittyneet eikä koko runkohenkilökunnalle voitu tarjota ympärivuotisia työsuhteita.

– Aikamme yritettyämme hyväksyimme sen, että ihmiset eivät tule kesällä hiihtokeskuksiin pelkän mökin takia, vaikka lähellä olisi vesistö ja tarjolla omatoimiaktiviteetteja. Mietimme ratkaisua siihen, miten saamme mökit täyteen. Tapahtumajärjestäminen on osoittautunut oikeaksi tieksi, Mäntyharju kertoo.

Musiikkifestivaaleja ja megakonsertteja ei voi kuitenkaan järjestää jokaisena viikonloppuna. Tänä kesänä Himoksella on nähty myös monenkirjavia harrastajatapahtumia  muun muassa triathlonin SM-printti, uskonnolliset messut, paintballin suurpeli, ja salsaviikonloppu.

– Jos tapahtuma tuo mökkikylään edes sata majoittujaa, se kannattaa yleensä järjestää, Mäntyharju laskee.

Kaikki kokeilut, esimerkiksi jazzviikonloppu ja folkfestivaali, eivät ole lyöneet leiville. Vaikka tapahtumia tehdään tunteella, niiden on oltava liiketoimintaa.

– Vaatii rohkeutta kokeilla erilaisia juttuja, mutta myös järkeä tehdä epäonnistumisen syistä oikeat johtopäätökset. Tapahtuman ei tarvitse tuottaa voittoa heti ensimmäisellä kerralla, mutta siinä on oltava kasvupotentiaalia, Mäntyharju linjaa.


Himos Park merkittävä investointi

Himoksen keskeinen sijainti Suomessa on valttikortti tapahtumajärjestämisessä. Tapahtumabisneksen kivijalan muodostavat kuitenkin matkailukeskuksen kiinteät palvelut, alueen tapahtumakohtainen muuntautumiskyky sekä vuosien varrella karttunut järjestäjän ammattitaito.

– Osaamme kertoa yhteistyökumppaneillemme jo hyvissä ajoin, mikä toimii ja mikä ei, Mäntyharju sanoo.

HimosLomat investoi vuosina 2013–15 rakentamaansa järvenrannan tapahtuma-alue Himos Parkiin 3,5 miljoonaa euroa. Festivaalikenttä laajennettiin ja asfaltoitiin, ja alueen keskipisteeksi nousi 3 500 asiakaspaikan terassirakennus Riemu.

Kiinteän rakennuksen kahteen kerrokseen mahtuvat myös vip-tilat jayli sata vesivessaa. Kun katettu terassirakennelma ja viereinen festivaaliteltta lasketaan yhteen, Himoksella pääsee sateensuojaan 10 000 ihmistä samaan aikaan.

– Terassin rakentamispäätös tehtiin osin tunteella, sillä halusimme tarjota asiakkaille niin hyvää palvelua kuin mahdollista. Onneksi täällä on uskallettu tehdä rohkeita päätöksiä, sillä ilman tätä investointia festivaali- ja tapahtumatoimintamme ei olisi kasvanut näin paljon, Mäntyharju kertoo.

HimosLomien oma festivaalialue mahdollistaa rakennelmien pitämisen paikoillaan koko kesäkauden. Se tuo huomattavia säästöjä rakentamiskustannuksissa. Jättimäinen festivaaliteltta pystytetään alueelle toukokuussa ja puretaan vasta lokakuussa järjestettävän Oktoberfestin jälkeen.

Himoksen tapahtumajärjestämisen kulmakivi on myös alueen käytännöllisyys: kiinteät majoitustilat löytyvät suurelta osin festivaalialueen vierestä, ja mökki- ja hotellimajoituksen avulla pystyään tarjoamaan yhtä aikaa turvallisuutta ja laatua.

– Lisäksi juhannuksena yli tuhat telttailijaa majoittava leirintäalue on aidattu ja sinne pääsevät vain festivaalivieraat. Kiinnitämme erityistä huomiota siihen, että vaikka parikymppisillä juhlijoilla on kova meno, heillä on myös turvallinen olo. Tyttöjen kohdalla asia korostuu.




Alkutalvesta tapahtumarikkaampi

Vaikka Himoksen kohdalla voidaan puhua jo aidosta ympärivuotisuudesta, Mäntyharju huomauttaa, että loppukevät, syksy ja alkutalvi kaipaavat kehittämistä.

– Tuomme kesän tapahtuma-ajattelua talveen, sillä meillä on edelleen haasteita majoitusmyynnissä tapahtumien ulkopuolella. Kartoitamme jatkuvasti erilaisia tapahtumia, yhdistyksiä, vuosikokouksia sekä teemoitamme talven viikonloppuja, jotta asiakkailla olisi syy tulla Himokselle majoittumaan.

Talvella himoskylä täyttyy joulusta alkaen kevätsesongin viikoille. Viime vuosina haasteita on tuonut kolme peräkkäistä heikkolumista talvea. Vaikka rinteet ovat olleet kunnossa, ihmiset ovat unohtaneet laskettelun, kun kotipihalla ei ole ollut lunta.

– Käännämme säästä johtuvan heikkouden mahdollisuudeksi. Alamme rakentaa alkutalvea pysyvästi olettamuksesta, että lunta ei enää ole. Kun sitä sitten tullee, se on mukava myynninpiristys.

Talvikaudella HimosLomien tapahtumatuotannon keskipiste on Himos Areenan ympärille rakentunut palvelujen keskittymä. Samassa pihapiirissä toimivat kokouskeskus Koulu ja kolme ravintolaa.

Talvikausi starttaa loka-marraskuun vaihteessa Areenan bileilloilla.

– Suomen valovoimaisimmat tähdet starttaavat bilekauden, oli lunta tai ei. Bileviikonloput tuovat majoittujia yleensä pitkälle yli sataan mökkiin, Mäntyharju kertoo.

Areena täyttää tulevana talvena kymmenen vuotta, minkä kunniaksi äänentoistoa kehitetään ja tiloja nykyaikaistetaan.

Himoksen ympärivuotista vetovoimaa tulee lähivuosina nostamaan myös Holiday Clubin viihdekylpylä, jonka rakentamisen vahvistavan kaavan odotetaan valmistuvan vielä tämän vuoden puolella. •


******************


Uuden alkoholilain
toivotaan tuovan liikkumavaraa

Matkailu- ja ravintola-ala odottaa, että hallituksen esitys uudesta alkoholilaista valmistuisi syksyn aikana ja laki saataisiin voimaan ensi kesään mennessä.

Lakiin on tiettävästi valmisteltu uudistuksia myös tapahtumissa anniskelemiseen, muun muassa anniskelualueiden rajaamista koskevaan pykälään. Käytännössä uudistus voi tarkoittaa kevyempiä rajauksia anniskelualueisiin.

Monissa Suomen K-18-tapahtumissa, myös Himoksella, on voimassa käytäntö, että anniskelualueet ja ei-anniskelualueet on erotettava toisistaan raja-aidoin.

Himoksella on aiemmilta vuosilta kokemusta myös siitä, että koko huvialue on ollut anniskelualuetta.

– Se oli erittäin asiakasystävällistä palvelua. Suuri, yhteneväinen anniskelualue oli myös turvallisuusviranomaisten kannalta katsottuna parempi vaihtoehto, HimosLomien toimitusjohtaja Tiina Mäntyharju toteaa.

HimosLomat-konserniin kuuluva N.C.D. Production järjestää vuosittain yli 20 festivaalia eri puolilla Suomea. Yrityksessä on huomattu, että viranomaismääräyksien tulkinnassa on melko suuria alueellisia eroja.

­– Toivottavasti uusi anniskelulaki selventää säännöstöä. Tulkinnanvaraisuuksien väheneminen helpottaisi varmasti myös viranomaisten työtä, Mäntyharju sanoo.

Oli laki mikä tahansa, kokenut järjestäjä korostaa viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön tärkeyttä onnistuneen tapahtuman luomiseksi.

– Kun anniskelua hoitava yritys kunnioittaa viranomaisten määräyksiä ja toimii ammattimaisesti, se synnyttää ja vahvistaa keskinäistä luottamusta. Keskustelemalla on mahdollista löytää paras vaihtoehto, joka täyttää eri viranomaisten, asiakaspalvelun ja tapahtumajärjestäjän tarpeet.

 

Fakta:

HimosLomat-konserni

  • Perustettu 1989
  • Omistajina Hannu ja Harri Haljala perheineen
  • Himoksen suurin majoitus-, ravintola-, kokous-, ohjelma- ja kiinteistönhuoltopalveluita tarjoava yritys
  • Yhtiön mökeissä, huviloissa ja hotellissa on yli 3 500 vuodepaikkaa
  • Liikevaihto 25 miljoonaa euroa
  • 68 ympärivuotista työntekijää
  • Festivaaliliiketoimintaa tehdään konserniin kuuluvan N.C.D. Production Oy:n kautta

 

Päivitetty 13.09.2017

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake