Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Epävarmuus jatkuu Ylläksellä

Kansainvälinen luontomatkailu kasvaa Ylläksellä kohisten. Suurten investointien aika olisi nyt, mutta Hannukaisen kaivosuhka vaikeuttaa matkailun kehittämistä. Matkailuala pelkää kaivostoiminnan karkottavan asiakkaat.


Teksti: Jussi Rasimus
Kuvat: Markus Kiili

 

Ylläs on ykkönen, kuuluu legendaarinen markkinointislogan.

Näin on asianlaita yhä useammalle ihmiselle, sillä Ylläksellä koettiin tänä talvena ennätyssesonki. Erityisen positiivista oli kansainvälisen kaupan jatkunut kasvu. Rekisteröidyistä yöpymisistä yli 70 prosenttia tuli ulkomailta. 

Moni yritys ylsi kaksinumeroisiin kasvulukuihin.

– Olemme vihdoin päässeet niittämään viljaa matkailun eteen tekemästämme vuosikymmenten työstä, majoitusta ja ohjelmapalveluita Äkäslompolossa tarjoavan Ylläksen Yöpuun yrittäjä Vesa Kaulanen iloitsee. 

Matkailun positiivisten näkymien yllä on kuitenkin uhkakuva. Kädenvääntö matkailukeskuksen kylkeen suunnitellusta Hannukaisen kaivoksesta on jatkunut vuosia. Eikä loppua näy.

Tällä hetkellä kaivoshanketta vie eteenpäin kolarilainen Hannukainen Mining, jonka omistaa paikallinen kaivosalan yhtiö Tapojärvi.

Yritys pyrkii aloittamaan kaivosinfran rakentamisen 2019 ja tuotannon 2022. Käynnissä on luvitusvaihe.

Ylläksen matkailuelinkeino vastustaa kaivoksen avaamista, mutta kolarilaisista ja kuntapäättäjistä löytyy kaivoshankkeen kannattajia, joiden mielestä elinkeinot voivat elää rinnakkain Ylläksellä. Kolari käynnisti kaivosalueen kaavoituksen viime vuonna. Kunnanvaltuusto päättää kaavoituksesta aikaisintaan loppuvuodesta.

Vesa Kaulasen Ylläksen Yöpuu on toiminut Äkäslompolossa sukupolvien yli. Yritys sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä kaivosalueesta, joten Kaulasella on pelissä perheen elämäntyö ja omaisuus. "Pahimmassa tapauksessa jätän lapsilleni arvottoman maapalan ja mökit, joita en saa enää kaupaksi".

Vetovoimatekijät uhattuina 

Lapin matkailun vahva kasvu perustuu puhtaaseen luontoon, erämaan rauhaan, arktisiin ilmiöihin ja joulupukkiin poroineen. Ylläksen menestystä tukevat Kittilän lentokentän lisääntyvä lentoliikenne ja matkanjärjestäjien laaja kiinnostus alueeseen. Hiihdon ja maastopyöräilyn reittiverkosto kuuluu maailman laajimpiin.

Hannukainen avolouhos avautuisi kuuden kilometrin päähän Äkäslompolon matkailukylästä.

Kaulanen huomauttaa, että kaivos olisi läsnä kaikilla aisteilla. Se tuhoaisi tunturin vetovoimatekijät ja brändin välittömästi. Ulkomaiset matkanjärjestäjät ovat ilmoittaneet, että yhteistyö Ylläksen kanssa vähenee radikaalisti tai loppuu jopa kokonaan, jos kaivos toteutuu.

Samaa kieltä kertoo Luonnonvarakeskuksen muutaman vuoden takainen tutkimus, jonka mukaan puolet ulkomaisista ja lähes 40 prosenttia kotimaisista matkailijoista ilmoitti vähentävänsä käyntejään Ylläkselle, jos kaivos tulee.

– Ylläksen matkailun tuhoutuminen ei vaadi ympäristövahinkoa. Kaivoksen normaali toiminta riittää, Kaulanen kiteyttää.

Kansainvälisellä matkailulla on erittäin suuri vaikutus Kolarin talouteen, sillä ulkomainen matkailija käyttää Ylläksellä rahaa moninkertaisesti kotimaiseen verrattuna.

– Matkailun supistuminen jo 30 prosentilla tietäisi paikallisten yritysten toiminnan loppumista. Se vaikuttaisi myös Kittilän lentokentän kysyntään ja siten koko Tunturi-Lappiin, Kaulanen sanoo.

"Luontokohde ei voi sisältää kaivosta"

Äkäslompolon kyläyhdistys valvoo noin 600 asukkaan kylän etuja Kolarissa. Yhdistyksen puheenjohtaja on eläinlääkäri ja kunnanvaltuutettu Markus Kiili.

Myös hän pitää kaivosta sijaintinsa ja suuren kokonsa takia liian suurena riskinä alueen nykyisille elinkeinoille ja ympäristölle. Maail­man terveysjärjestö WHO on mitannut Pallas-Ylläksen kansallispuiston ilman maailman puhtaimmaksi. 

Kunnan ajatusta luontomatkailun ja kaivoksen yhteensovittamisesta hän luonnehtii utopiaksi.

On turha kuvitella myyvänsä luontokohdetta, joka sisältää kaivoksen. On täysin eri asia, markkinoidaanko täällä maailman parasta ilmanlaatua, vai sitä, että mittausten mukaan kaivoksen ei pitäisi aiheuttaa keuhkoille vaaraa, Kiili toteaa.

Pallas-Ylläs on kävijämäärältään Suomen suosituin kansallispuisto, jonka ympäristövaikutus on yli 60 miljoonaa euroa.

– Tällaisia helmiä on yhä vähemmän maailmassa. Globaali trendi tukee luontomatkailun kasvua ja itse asiassa myös viipymien pidentymistä, sillä hiilijalanjälki ja muut vastuullisuusasiat tulevat voimistumaan matkailuvalinnoissa, Kaulanen tietää.

”Äkäslompolon asiakkaat ovat pääasiassa kansainvälisiä luontomatkailijoita, jotka haluavat majoittua kiinteästi täällä, mutta kaivoksen aiheuttama taantuma vaikuttaisi yhtä paljon myös Ylläsjärven puolella”, Kolarin kunnanvaltuutettu Markus Kiili sanoo. (kuva: Satu Renko)

Kolarin tärkein elinkeino

Matkailu on keskittynyt Kolarissa Ylläkselle. Kolari elää matkailusta, joka tuo noin puolet kunnan tuloista.

Vuonna 2013 tehdyn selvityksen mukaan matkailun merkitys Lapin kuntien talouteen oli voimakkainta juuri Kolarissa, jossa välitön matkailutulo oli yli 52 miljoonaa euroa, välitön matkailutyöllisyys 373 henkilötyövuotta ja palkkaverotulovaikutukset yli 1,2 miljoonaa euroa.

Kunta pyrkii selvittämään ajantasaisia lukuja, jotka ovat todennäköisesti neljän vuoden takaisia suurempia. Matkailukeskuksen suurimmat yritykset työllistävät yli sata henkilöä enemmän kuin pari vuotta sitten. Lisäksi lukuihin vaikuttaa se, lasketaanko tilastoon mukaan Kolarin 3 500 loma-asuntoa.

Kunta on silti kiinnostunut kaivoksen tuomista työpaikoista ja kunnan elinkeinorakenteen laajentamisesta. Kolarissa on kaivosperinteitä, joskin monen kymmenen vuoden takaisia.

Rautaruukin kaivos toimi Hannukaisessa vuosina 80-luvulla. Silloin sekä kaivostoiminta että matkailu olivat  puuhastelua nykytilanteeseen verrattuna. 

Rautaruukin aikaan Hannukaisen kaivoksen ja Rautuvaaran rikastamon väliä ajoi muutama rekka ja räjäytyksiä oli pari kertaa vuodessa. Häiriötä ei juuri ollut. Hannukainen Miningin ilmoituksen mukaan tulevaisuudessa räjäyteltäisiin pari kolme kertaa viikossa.

Nykyisen kaivosyhtiön havittelema kaivosalue on 30 neliökilometriä ja koko kaava-alue 90 kilometriä. Se peittäisi puolet Helsingin pinta-alasta. 

– Uudessa louhoksessa on tarkoitus kaivaa yhdeksässä kuukaudessa saman verran kuin Rautaruukki kaivoi yhdeksässä vuodessa, Kaulanen summaa.

Hannukainen Mining on arvioinut kaivoksen tuotannon aikaiseksi suoraan työllistäväksi vaikutukseksi noin 300 henkilötyövuotta.

 Kaivoksen aiheuttama matkailun kuihtuminen veisi samalla työn niin monelta asukkaalta, että yhteisvaikutus olisi negatiivinen nykyiseen verrattuna, Kaulanen toteaa. 

Kaivos kiinnostaa kolarilaisia, jotka eivät halua työskennellä matkailun parissa. Kunnanvaltuutettu Kiili ei näe kaivosta silti ratkaisuna työttömyydelle.

– Suurin osa Kolarin työttömistä on yli 50-vuotiaita. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli viimeisen lukemani selvityksen mukaan alle 20. Täällä kävisi samoin kuin muilla kaivospaikkakunnilla, joissa suurin osa työntekijöistä on keikkatyöläisiä, jotka maksavat veronsa muualle.

Samoin ajattelee suurin osa Äkäslompolon asukkaista. Yli 70 prosenttia kuntavaaleissa äänesteistä kyläläisistä kannatti kaivosta vastustavaa ehdokasta. Äkäslompolo on muuttovoittoinen kylä, johon on saatu uusia asukkaita matkailun mahdollistamien palvelujen ansiosta.

Kaulanen muistuttaa, että matkailu pitää muiden alojen yritykset elinvoimaisina koko kunnassa. 

– Ilman meidän toimialaamme Kolarissa asuisi vakituisesti 1 500 ihmistä nykyisen 4 000 sijaan ja 600 asukkaan Äkäslompolo olisi 100 ihmisen autiokylä. Samansuuntaisesti olisi käynyt Ylläsjärvellä. Ilman matkailua kunnallakaan ei olisi töissä kuin neljäsosa nykyisestä henkilöstöstä, koska palvelujen tarve olisi paljon pienempi, hän arvioi.

Kausivaihtelu on tasoittunut Ylläksellä. Yhtenä syynä on ympärivuotinen hittilaji maastopyöräily, joka tuo Ylläkselle erityisesti keskieurooppalaisia. 

Kannattavuuslaskelmat julkistamatta

Hannukainen Miningin omistavalle Tapojärvelle Ylläksen jättilouhos olisi ensimmäinen oma kaivos. Vaikka yhtiö etenee vuonna 2014 konkurssiin ajautuneen Northland Resourcesin suunnitelmien pohjalta, kustannusarvio kaivoksen avaamiskustannuksista on radikaalisti pienempi.

Northland oli arvioinut kaivoksen avaamiskustannukseksi 600 miljoonaa euroa ja toiminta-ajaksi enimmillään 17 vuotta. Tapojärvi pyrkii avaamaan samaa kaivosta puolet halvemmalla ja puolet  pidemmällä toiminta-ajalla.

Tapojärven liikevaihto on 80 miljoonaa euroa. Yhtiö ei ole äkäslompololaisten pyynnöistä huolimatta julkistanut Tukesille toimittamiaan kannattavuuslaskelmia. 

–  Tapojärven ilmoittamat luvut eivät vaikuta uskottavilta, kun tiedetään, kuinka voimakkaasti markkina heilauttaa kaivosyhtiön taloutta. Mikään yritys ei saa tänä päivänä velkaa viisinkertaista määrää liikevaihtoonsa nähden ilman vakuuksia. Tapojärvellä on yhtä uskottavat resurssit kaivoksen pyörittämiseen kuin Ylläksen Yöpuulla Hilton-ketjun ostamiseen, Kaulanen toteaa.

Hänen mukaansa kaikki merkit viittaavat siihen, että kyseessä on bulvaani. Kiili jakaa näkemyksen.

– Northlandilla työskenteli useita kymmeniä ihmisiä Hannukaisen kaivoshankkeen parissa, Tapojärvellä kaksi geologia. Minulla on sellainen fiilis, että Tapojärvi yrittää saada kaivoksen luvitettua mahdollisimman halvalla, jotta sille voidaan asettaa jälleenmyyntihinta, Kiili arvelee.

Kaivoksen vastustajat ovat ylipäätään turhautuneita Hannukainen Miningin geologien vuorovaikutukseen kunnassa järjestetyissä tilaisuuksissa.

– Mielestämme kaivosyhtiön ilmoittamissa tiedoissa on selkeitä virheitä ja puutteita. Kun olemme niistä kuulemistilaisuuksissa kysyneet, emme ole saaneet oikein minkäänlaista vastausta. Kaivoksen pölyvaikutuksista olemme saaneet kommentteja, että ei se pöly Äkäslompoloon lennä, vaikka lounaistuuli tuo pölyn ja äänet suoraan kyläämme, Kaulanen sanoo.

Matkailuinvestoinnit pysähtyneet

Matkailuala on tehnyt Ylläkselle vuosien varrella miljardi-investoinnit. Rakentaminen jatkuu voimakkaana Lapin muissa keskuksissa, mutta kaivosuhka on ajanut Ylläksen tilanteeseen, jossa se ei pysty kasvamaan matkailubuumin mukana.

– Kaikki mitä naapurikeskuksissa nyt tehdään, on Ylläkseltä pois, Kaulanen harmittelee.

Ylläkselle ei ole tullut montaa uutta yritystä viime vuosina eikä suurille hankkeille ole löytynyt rahoitusta. Kiilin ja Kaulasen mukaan riskisijoittajat pitävät keskusta liian epävarmana sijoituskohteena niin pitkään, kun tulevaisuudesta ei ole tietoa.

– Eräältä uudelta yrittäjältä pankinjohtaja oli kysynyt, kuinka lähellä kaivosta yrityksesi sijaitsee. Sama arviointi pätee rahoituspäätöksissä myös suuremmassa mittakaavassa, Kaulanen kertoo.

Hän pitää valitettavan todennäköisenä, että epävarmuus jatkuu vielä vuosia.

– Jos kunta hyväksyy kaivosalueen kaavan ennen luvituksen hyväksymistä, se pitkittää prosessia. Hannukainen Mining tietää itsekin, ettei sen hakema alue riitä kaivoksen vesitaseen pyörittämiseen. Silloin kaavoitus pitäisi käynnistää uudelleen. Kaikki jatkaisivat löysässä hirressä elämistä, eikä sekään ole kenenkään etu.

Kiilin mukaan kunta on dramaattisen päätöksen edessä: korvataanko sukupolvien päähän kantava  matkailuelinkeino suhdanneherkällä kaivoksella, joka toimisi parhaimmillaankin vain parikymmentä vuotta.

– Kuntatalouden kannalta hirvein tilanne olisi, että täällä kävisi kuten Ruotsin Pajalassa, jossa uusi kaivos meni nurin parissa vuodessa. Yhtä huono skenaario olisi, jos kaivosta pidettäisiin auki vain silloin, kun raudan hinta olisi korkealla. 

 

Lue lisää aiheesta:

Asiantuntijat pitävät Hannukainen Miningin ympäristövaikutusarvioita puutteellisina

Kolarin kunnanjohtaja: Ratkaisua elinkeinojen yhteensovittamiselle ei vielä ole

 

Grafiikka: Mainostoimisto Seven-1

Päivitetty 08.11.2017

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake