Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Asiantuntijat pitävät Hannukainen Miningin ympäristövaikutusarvioita puutteellisina

Vaarassa ovat muun muassa uhanalaiselle meritaimenkannalle tärkeä Äkäsjoki sekä Euroopan parhaana lohijokena pidetty Tornion-Muonionjoki.


Teksti: Jussi Rasimus

Kuva: Markus Kiili

Kaivosyhtiö Hannukainen Miningin suunnitelmat ja vaikutusarviot Ylläkselle kaavaillun kaivoksen toiminnasta ovat herättäneet kritiikkiä kaivosalan asiantuntijoissa.

Kaivosalan emeritusprofessori Kari Heiskanen totesi helmikuussa pidetyssä Ylläs tienhaarassa -seminaarissa, että Hannukaisen malmista on myyntikelpoista rautaa vain 25–27 prosenttia. Hänen mukaansa pitoisuus on matala.

Kaivosyhtiö kertoo nettisivuillaan, että Hannukaisen lopullinen avaamispäätös riippuu maailman taloudesta ja metallien hinnan kehityksestä.

– En ollenkaan pysty jakamaan luottamusta, joka kaivosyhtiöllä on. Ei ole näkyvissä mitään isoa draiveria, joka nostaisi raudan hinnan tähtitieteelliseksi, Heiskanen arvioi seminaarissa.

Vesitase on osoittautunut suureksi ongelmaksi monissa suomalaisissa kaivoksissa, minkä seurauksena kaivosvesiä on jouduttu juoksuttamaan luontoon. Heiskasen selvityksen mukaan myös Hannukaisen kaivoksen vesitase on esitetty merkittävän virheellisesti ympäristölupahakemuksessa.

– Tällaiset asiat pitäisi olla hakemuksessa selkeästi katsottu läpi. Nyt näin ei ole.

Hannukaisessa on suunniteltu käytettävän muun muassa ksantaattia, kaloille ja niiden ravinnolle erittäin myrkyllistä kemikaalia. Kaivosvedet on suunniteltu johdettavaksi ympäröiviin jokiin.

Vaarassa ovat muun muassa Äkäsjoki, uhanalaisen meritaimenen paras kutujoki Suomen puolella, sekä yli 500 kilometriä pitkä Euroopan paras lohijoki, Tornion-Muonionjoki.

Asiaan on kiinnittänyt huomiota kemian diplomi-insinööri Leif Ramm-Schmidt, joka suunnittelee työkseen teollisuuden jätevesien käsittelyä. Hänen mukaansa kaivosyhtiö vähättelee ksantaatista aiheutuvaa vaaraa: yhtiö on hakenut muun muassa ympäristölupia vanhentuneilla turvallisuustiedoilla ksantaatista. Uusimpien tietojen mukaan ksantaatti tappaa vesistä elämän jo pieninä annoksina.

– Hannukaisessa ksantaatin käyttömäärä olisi huomattavan suuri, ilmeisesti Suomen suurin. Kaivosveden viipymäaika Rautuvaaran päästöaltaassa olisi poikkeuksellisen lyhyt, jopa alle viikon. Ksantaatti ei hajoa talvella, joten sitä päätyisi varmuudella luonnonvesiin. Muonionjoki on todella herkkä ja sen virtaama pieni. Joen virtaama on tarpeeksi suuri kaivosyhtiön ilmoittamiin ksantaattipäästöihin nähden vain kevättulvan aikaan, Ramm-Schmidt kertoo Pro Ylläksen You Tubeen lataamalla videolla.

Hänen ei annettu pitää esitystä kaivoshankkeen vuorovaikutustilaisuudessa Kolarissa.

Lue lisää aiheesta:

Epävarmuus jatkuu Ylläksellä

Kolarin kunnanjohtaja: Ratkaisua elinkeinojen yhteensovittamiselle ei vielä ole

Päivitetty 13.09.2017

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake