Ravitsemus

Asiantuntijat suosittelevat jodioidun suolan käyttöä ravintoloille

Ravitsemuksen asiantuntijoista koostuva Ravitsemuksen täydentämisen seurantaryhmä kiinnittää ravintoloiden huomiota jodioidun suolan käyttöön. Tutkimuksen mukaan se ei aiheuta muutoksia ruoan makuun.

Miksi jodin käyttöä pitää lisätä?

Suomessa jodia ei esiinny maaperässä riittävää määrää, jotta sitä saisi ruoasta tarpeeksi luontaisesti. Siksi suolaa on jodioitu 1900-luvun puolivälistä lähtien.

Suomalaisten joditaso oli vuosituhannen vaihteeseen saakka hyvä, mutta kääntyi sen jälkeen lieväksi jodin puutokseksi. Syitä ovat muun muassa arkiruoanvalmistuksen väheneminen kodeissa, jodioimattomien erikoissuolojen suosio ja maitotuotteiden käytön väheneminen. Maito on suomalaisessa ruokavaliossa ollut tärkeä luontaisen jodin lähde.

Ravintolaruokailun merkitys kasvussa

Kodin ulkopuolinen ruokailu on lisääntynyt pitkän aikavälin trendinä. Siksi ravitsemusasiantuntijat pitävät entistä tärkeämpänä, että ravintolapalveluissa käytettäisiin ruoanvalmistuksessa jodioitua suolaa.

Monet suurkeittiötoimijat ovat sitoutuneet käyttämään jodioitua suolaa, mutta muissa ravintoloissa sitä suositaan vähemmän. Helsingin yliopiston vuonna 2018 tekemän kartoituksen mukaan yksittäisistä lounasravintoloista, etnisistä ravintoloista ja muista tarjoilupaikoista vain 42 % käytti jodioitua suolaa. Lisäksi henkilöstön tietoisuus asiasta oli puutteellista.

Sivumakua ei havaittu

Helsingin yliopistossa tehdyssä maisterintutkielmassa selvitettiin kokeellisesti jodioidun suolan aistimista. Tutkimuksessa todettiin, että jodilisää suosituksen mukaisesti (25 mg jodia/kg suolaa) sisältävissä suolavalmisteissa jodi ei aiheuta muutoksia ruoan aistittaviin ominaisuuksiin eli makuun, hajuun, ulkonäköön tai rakenteeseen. Vasta nelinkertainen jodimäärä suolavalmisteessa aiheutti pieniä muutoksia. Testattavina olivat leipä, etikkakurkut ja makkara.

Jodia myös teollisuustuotteista

Jodia tulee ravintolaruokaan myös teollisuuden valmistamien elintarvikkeiden sisältämästä jodioidusta suolasta. Suomalainen elintarviketeollisuus on jo laajalti ottanut jodioidun suolan käyttöön, mutta kansainvälisesti tilanne vaihtelee. Asiaan on hyvä kiinnittää huomiota myös raaka-aineita hankittaessa.

Mihin jodia tarvitaan elimistössä?

Jodi on välttämätön ravintoaine, jota tarvitaan sikiön ja lapsen normaaliin kasvuun ja kehitykseen ja aikuisilla kilpirauhashormonien valmistukseen. Jodin puute aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa ja sen suurentumista eli struumaa, joka oli tavallinen 1900-luvun alkupuolella.

Jodin liikasaanti ei yleensä ole ongelma.

Ravitsemusasiantuntijat painottavat, että suolan käyttö kannattaa jatkossakin pitää maltillisena.

Lisätietoja jodista Ruokaviraston sivuilla

 

Ravitsemuksen täydentämisen seurantaryhmä
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan alaiseen seurantaryhmään kuuluu asiantuntijoita mm. THL:stä, STM:stä, MMM:stä, Ruokavirastosta, Helsingin ja Turun yliopistoista ja alueellisista terveydenhuolto-organisaatioista sekä sidosryhmien edustajia. Ryhmä seuraa ajankohtaisen tieteellisen tiedon perusteella väestön ravitsemustilaa sekä elintarvikkeiden ravitsemuksellista täydentämistä ja ruokavalion täydentämistä ravintoaineilla. Se raportoi Valtion ravitsemisneuvottelukunnalle ja tekee tarvittaessa toimenpide-esityksiä ja käyttösuosituksia.