Harmaata taloutta vastaan
Matkailu- ja ravintola-alan yritykset maksavat käytännössä kaikki veronsa Suomeen. Vain kannattava yritys voi maksaa veronsa ja hoitaa muut yhteiskunnalliset velvoitteensa. Ravintola-alan harmaa talous on tyypillisesti veronkiertoa, ohimyyntiä ja pimeästi maksettuja palkkoja.
Harmaata taloutta esiintyy tyypillisesti työvoimavaltaisilla toimialoilla kuten rakennusalalla, matkailu- ja ravitsemisalalla ja kuljetusalalla. Viranomaisarvioiden mukaan noin 10 prosenttia ravintola-alan liikevaihdosta on harmaan talouden piirissä. Ravintola-alan harmaa talous on tyypillisimmillään pimeästi maksettuja palkkoja, veronkiertoa ja ohimyyntiä. Ohimyynnissä ostotapahtumaa ei lyödä kassaan. Näin ollen ostoksesta jää tilittämättä arvonlisävero eikä asiakkaalta saatua rahaa merkitä yrityksen kirjanpitoon. Asiakkaan pyytäessä kuittia, kuittipaperi on joko loppu tai kuitti tulostetaan toisesta kassakoneesta. Usein myös korttimaksulaite on ”epäkunnossa” ja käteinen on ainoa mahdollinen maksutapa.
Verojen ja sosiaalimaksujen osuus ravintola-aterian hinnasta on useita kymmeniä prosentteja. Kun laittomasti toimiva ravintola jättää nämä maksamatta, annokset voi hinnoitella edullisemmaksi. Ravintola, joka tarjoaa jatkuvasti annoksia alan yleistä hintatasoa huomattavasti halvempaan hintaan, toimiikin luultavasti laittomasti. Laittomuuksia on syytä epäillä myös, mikäli samalla liikepaikalla toimiva ravintola vaihtaa tiheästi nimeään omistajien pysyessä samoina.
Ala tuo vientituloja
Matkailu on ainoa vientiala, joka maksaa Suomeen myös arvonlisäveron. Verojen osuus alan liikevaihdosta on suuri. Esimerkiksi ravintolassa nautittu ateria työllistää ja tuo verotuloja moninkertaisesti ruokakaupasta hankittuun ateriaan verrattuna. Ravintolaillallisen hinnassa on veroja 28 prosenttia ja henkilöstökulujen osuus ravintoloiden liikevaihdosta on 35–40 prosenttia.
Sadan euron hintaisesta illallisesta jää yritykselle voittoa keskimäärin 2 euroa verojen ja muiden maksujen jälkeen.
Lue lisää:
Harmaa talous MaRan edunvalvonnassa