Reilu kilpailu
Kuntien omistamien ravintolayritysten toiminta vääristää kilpailua markkinoilla
Kunnat ja kuntayhtymät tuottavat samoja palveluja kuin yritykset, vaikka alueella on riittävästi yksityisiä palvelujen tarjoajia. Kuntayritykset ovat jopa laajentaneet toimintaansa kunnan ulkopuolelle kilpailemaan yksityisten yritysten kanssa. Samalla jotkut kunnat ovat suojanneet kilpailulta esimerkiksi koulujen ja päiväkotien ruokapalvelut.
Kuntayritykset ovat ylivertaisessa asemassa yksityisiin yrityksiin verrattuna, koska niillä on käytännössä konkurssisuoja. Kuntayritykset ovat myös rahoituksen hankinnassa ylivertaisessa asemassa yksityisiin yrityksiin verrattuna. Tämä vääristää kilpailua pahasti.
Kunnat voivat tehdä hankintoja ilman kilpailutusta yhdessä omistamiltaan in house -yhtiöiltä. Ne voivat tehdä in house -yhtiön kanssa sopimuksen ruokatarjoilupalvelujen järjestämisestä ja sopia samalla, että kunta hankkii yhtiölle elintarvikkeet. Näin tekemällä kunta voi poistaa piilevän arvonlisäveron kuntavähennystä käyttämällä. Yksityinen yritys ei voi tehdä sitä.
Yksityiset yritykset ja kuntayritykset on saatettava samaan asemaan.
Kuntien ei pitäisi harjoittaa lainkaan ravintolatoimintaa eikä in house -yhtiöitä tulisi hyväksyä hyvinvointialueiden ruokapalvelujen tuottajiksi, koska yksityisiä palveluntarjoajia on kaikkialla Suomessa. Kun kunnat myyvät yrityksiään yksityisille yrityksille, niiden ei pitäisi asettaa myynnin ehdoksi entisten työehtojen säilyttämistä. Kuntayritysten työehtosopimukset eivät perustu niihin sovellettavien toimialojen todelliseen palkanmaksukykyyn, kun yritykset kilpailevat vapailla markkinoilla. Kuntalaiset subventoivat kuntayritysten yksityisiä yrityksiä parempia palkkoja ja muita työehtoja.
Aika ajoin julkisuudessa on keskusteltu siitä, tulisiko kuntayritysten sidosryhmilleen kilpailuttamatta myytävän liikevaihdon osuutta kasvattaa nykyisestä. Se estäisi tasapuolisen kilpailun ja olisi räikeässä ristiriidassa kilpailuneutraliteetin kanssa. Se olisi myös kuntien veronmaksajien edun vastaista.
Viihderisteilyjen valtiontukia on leikattava
Palvelujen arvonlisä- ja valmisteverottomuus tukee viihderisteilyjä noin 184 miljoonaalla eurolla vuodessa.
Suomen valtio tukee ulkomaille matkustamista, kokousten järjestämistä, kelluntaristeilyjä ja juhlimista Suomen lipun alla olevilla viihderisteilijöillä noin 250 miljoonalla eurolla vuosittain*. Tämä vääristää majoitus-, ravintola- ja kokouspalveluja maissa tarjoavien yritysten ja viihderisteilijöiden välistä kilpailua. Maissa toimivilla yrityksillä ei ole mitään mahdollisuutta menestyä hintakilpailussa viihderisteilijöiden kanssa.
Viihderisteilyjä tarjoavat varustamot saavat suoraa miehistötukea 38,7 miljoonaa euroa vuodessa. Suurin epäsuora tuki on palvelujen arvonlisä- ja valmisteverottomuus, noin 184 miljoonaa euroa vuodessa. Viihderisteilijöiden ravintoloissa nautittu ruoka ja juoma ovat arvolisä- ja alkoholijuomaveroista vapaita.
Suomen tavaravienti ja -tuonti tarvitsee tukensa. Sen sijaan viihteen tukemiselle merellä ei ole asiallisia perusteita.
*Tampereen yliopisto, Matkustajamerenkulun valtiontukiin liittyviä tutkimuksia 1 (2017) ja 2 (2018)