Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Pääkirjoitus: Sääntelyn purkaminen ei ulotu Brysseliin asti

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa turhan sääntelyn keventäminen on yksi keskeisistä tavoitteista. Sitä koskevia hankkeita on paljon vireillä, mutta matkailu- ja ravintola-alaa koskevia merkittäviä sääntelyä purkavia lakeja ei ole vielä hyväksytty. Alkoholilain uudistus on hyvä esimerkki sääntelyä purkavasta uudesta lainsäädännöstä. Lakiehdotuksessa on muutama kauneusvirhe, jotka eduskunta toivottavasti korjaa.

Sääntelyn purkaminen tavoitteena ei ole kuitenkaan yltänyt Brysseliin asti. EU:ssa on hyväksytty ja vireillä useita toimialaamme koskevia hankkeita, jotka tuovat uutta byrokratiaa ja kustannuksia yrityksille. Samalla ne heikentävät eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä kansainvälisessä matkailussa. EU:n pitäisi keskittyä byrokratian luomisen sijaan kilpailukyvyn vahvistamiseen, sillä Eurooppa menettää jatkuvasti osuuttaan kansainvälisessä matkailussa.

Yksi esimerkki käsittämättömästä sääntelystä on matkapakettidirektiivi. Sen soveltamisala on erittäin vaikeaselkoinen juristillekin saati sitten matkailualan yrittäjälle.  Kuluttajansuoja on siinä viety tarkoituksettoman pitkälle. Matkapakettisääntelyn ajatus alun perin oli, että kuluttajan kannalta suurimerkityksissä ja kalliissa matkapalvelujen yhdistelmissä häntä suojataan. Tyypillisenä esimerkkinä on kaukomaan lomamatka, joka sisältää lennot, majoituksen ja muut palvelut. Ne maksavat kuluttajalle tyypillisesti useita satoja, jopa tuhansia euroja.

Direktiivin uusi soveltamisala tuo sääntelyn piiriin esimerkiksi 70 euron arvoisen kesähotelliyön ja siihen liittyvän 30 euron arvoisen kesäteatterilipun, jos hotelli myy ne pakettina. Kuluttajalla ei ole suojan tarvetta, mutta EU on sääntelyn yli-innossaan katsonut, että suoja tulee ulottaa näin pitkälle. EU on unohtanut, että tämä luo pk-yritysvaltaiselle matkailualalle taas byrokratiaa ja kustannuksia.

Matkapakettidirektiivin sääntelyinnon huippu on kuluttajan oikeus loma- ja matkanautinnon menettämiskorvaukseen. Tämä on täysin uusi elementti suomalaisessa oikeusjärjestelmässä. Kuluttaja on siis oikeutettu saamaan korvauksen esimerkiksi hotellihuoneessa olevasta virheestä, mutta myös mielipahasta. Jos kuluttaja on varannut esimerkiksi hotellihuoneen merinäköalalla, mutta hänelle osoitetaan huone ilman merinäköalaa, hän saa hinnanalennuksen kuten nykyisin. Sen lisäksi hän on oikeutettu vaatimaan korvausta lomanautinnon menettämisestä. Säännös tulee poikimaan ympäri Eurooppaa lukuisia täysin turhia riitoja, jotka kuormittavat tuomioistuimia. Hupaisaa on, että säännös koskee vain matkapaketteja. Jos kuluttuja on varannut lennot ja hotellin erikseen, hän ei voi saada korvausta.

Matkojen paketointi on palvelua kuluttajalle. EU on luonut matkapaketteihin sellaisen byrokratian, että väistämättä tulee mieleen EU:n pitävän kuluttajan palvelua jotenkin ei-toivottavana asiana. On siis parempi, että kuluttaja ostaisi kaikki palvelut erikseen eikä helposti pakettina.

Toinen hyvä esimerkki on EU:ssa vireillä oleva sääntely akryyliamideista. Sitä syntyy muun muassa, kun paahtoleipää paahdetaan ja ranskalaisia perunoita valmistetaan. EU on päättänyt tarttua siihen, miten tummaksi paahtoleivän voi paahtaa ja ranskalaiset kypsentää. Jos sääntely hyväksytään EU:ssa, terveystarkastajat ryhtynevät sitten EU:ssa laadittujen mallikuvien avulla valvomaan sitä, ovatko paahtoleipä ja ranskalaiset liian tummia.

EU:n tulisi keskittyä eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen globaalissa kilpailussa. Yksi osa sitä on byrokraattisen sääntelyn purkaminen. Näyttää kuitenkin siltä, että EU on kulkemassa päinvastaiseen suuntaan.

 

Timo Lappi

Päivitetty 06.11.2017

MaRan verkkosivut käyttää evästeitä. Kun käytät tätä verkkosivua, hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja verkkosivujemme evästekäytännöistä täällä.

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Accountor Metos Paulig Winpos Läntmannen Unibake Kespro Schneider Paulig Smartum