Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Pääkirjoitus: Matkustustaseen alijäämä on kasvanut räjähdysmäisesti

Matkustustaseen alijäämä on kasvanut 1,5 miljardilla eurolla vuoden 2013 jälkeen. Alijäämä oli 813 miljoonaa euroa vuonna 2013. Viime vuonna se oli kivunnut jo 2,3 miljardiin euroon.

Jos suomalaiset käyttäisivät viidessä vuodessa syntyneen alijäämän kotimaan matkailuun, se toisi valtiolle verotuloja noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Sillä ratkaistaisiin isoja yhteiskunnallisia ongelmia. Matkailutaseessa matkailumenot syntyvät suomalaisten matkustaessa ulkomaille ja matkailutulot, kun ulkomaalaiset matkustavat Suomeen.

Ulkomaalaisten kasvanut matkustaminen Suomeen on peittänyt alleen sen tosiasian, että suomalaiset ovat lisänneet vielä huomattavasti enemmän matkustamista ulkomaille. Eurostatin mukaan suomalaiset ovatkin EU:n ahkerimpia ulkomaanmatkaajia. Reilun 10 vuoden aikavälillä suomalaisten matkat ulkomaille ovat kasvaneet yli 60 prosenttia, kun taas matkustaminen kotimaassa maksullisessa majoituksessa vain noin 10 prosenttia.

Syitä kasvaneeseen ulkomaanmatkailuun on useita. Muutaman viime kesän koleilla säillä lienee ollut osansa matkailun kasvussa ulkomaille. Suurempia syitä ovat kuitenkin ostovoiman heikko kehitys ja etenkin viime vaalikaudella tehdyt verojen korotukset.

Palkkaratkaisut olivat useita vuosia hyvin maltillisia, mikä ei ostovoiman näkökulmasta ollut suotuisaa. Lisäksi kunnat ovat imuroineet ostovoimaa pois kunnallis- ja kiinteistöverojen sekä julkisten maksujen korotuksilla. Eduskunta korotti viime vaalikaudella useita veroja, jotka ovat nostaneet matkailu- ja ravintola-alan palvelujen hintoja. Tällöin korotettiin useita kertoja muun muassa arvonlisä- ja valmisteveroja sekä palvelualojen sähköveroa. 

 

Ravintolaruoan arvonlisäveron ja yhteisöveron alentaminen ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten positiivisesti verojen alentaminen vaikuttaa.

 

Useat suomalaisten ulkomaisista suosikkikohteista ovat Suomeen verrattuna halvan matkailun maita, esimerkiksi Baltian ja Välimeren alueet sekä Kaukoitä. Kun ostovoima ei kehittynyt suotuisasti ja verojen korotukset nostivat hintoja Suomessa, suomalaisten matkustaminen suuntautui halvempien hintojen maihin. Halvemmat hinnat aiheutuvat muun muassa merkittävästi alhaisemmasta verotuksesta ja henkilöstökuluista. Monissa noissa maista suuri osa ravintoloistakin on harmaassa taloudessa, joten ravintoloissa käyminen on edullista.

Valtiovarainministeriön laskelmat siitä, kuinka paljon verojen korotukset tuovat valtion kassaan, eivät pidä paikkaansa globaalin talouden aikana. Laskelmien lähtökohtana on, ettei veronkorotus vaikuta kysyntää heikentävästi. Laskelmissa ei oteta huomioon sitä, kuinka paljon palvelujen kysynnän kasvu voisi tuoda verotuloja ilman verojen korotuksia.

Ravintolaruoan arvonlisäveron ja yhteisöveron alentaminen ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten positiivisesti verojen alentaminen vaikuttaa. Palvelujen kysyntä ja investoinnit alkavat kasvaa, mikä tuo pitkällä aikavälillä enemmän verotuloja ja etenkin työllisyyttä.

Yhä kasvava ulkomainen verkkokauppa, alustatalous ja suomalaisten matkailu ulkomaille syövät Suomen verotuloja. Suomen huoltosuhde muuttuu dramaattisesti heikommaksi seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Kysymys on perimmältään siitä, miten rahoitamme jatkossa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Suosi suomalaista -iskulause on tärkeämpi kuin milloinkaan sotien jälkeen.

Timo Lappi

Päivitetty 26.06.2018

MaRan verkkosivut käyttää evästeitä. Kun käytät tätä verkkosivua, hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja verkkosivujemme evästekäytännöistä täällä.

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Accountor Metos Paulig Winpos Läntmannen Unibake Kespro Schneider Paulig Smartum