Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Miten vesistömatkailussa voidaan hyödyntää lisättyä todellisuutta?

Lisätyn todellisuuden avulla Suomessa voitaisiin tarjota matkailijalle personoituja elämyksiä, jotka toteuttaisivat hänen unelmiensa järvimaiseman. Haaga-Helian Blue-projekti kehittää suomalaista vesistömatkailua avoimen datan, lisätyn todellisuuden ja pelillisyyden avulla.

 

Teksti: Eeva Puhakainen ja Teemu Moilanen
Kuvat: Timo Niemi, Soili Reinikainen

 

SUOMEN siirtyminen maailman onnellisuuslistan ykköseksi vei suomalaista matkailua aimo askeleen eteenpäin, kun kansainväliset mediat kertoivat tarinoita pohjoisen maasta, jossa on paljon järviä ja hassunhauskoja tapoja. Suomi tunnetaan tätä nykyä joulupukin ja revontulien maana, jossa saunan jälkeen kieritään lumessa ja uidaan hyytävässä avannossa.

 – Suomeahan on markkinoitu jo itsenäisyytemme alusta asti tuhansien järvien maana. Onko tuote muuttunut matkan varrella? Minusta ei, samassa järvessä uidaan ja soudellaan edelleen, miettii matkailun lehtori Leena Grönroos Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta.

Tuote ei kuitenkaan enää riitä sellaisenaan. Ainakaan, jos katsotaan Järvi-Suomen matkailulukuja.

Grönroos pohtii työssään, kuinka vahvuutemme, puhdas vesi ja luonto, saataisiin päivitettyä tai elävöitettyä 2000-luvulle.

Suomen matkailutilastoissa jyllää kaksi vahvaa aluetta: Lappi ja pääkaupunkiseutu. Molemmat painivat omissa miljoonaluvuissaan, kun taas matkailijamäärät Järvi-Suomessa tai Lounais-Suomen rannikko- ja saaristoalueella pyörivät muutamissa sadoissa tuhansissa.

Vuokramökki rauhaisan järven rannalla on jäänyt kansalliseksi lomakohteeksi. Tai ainakaan sitä ei osata myydä maailmalle.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun matkailun lehtori Leena Grönroos pohtii työssään, kuinka Järvi-Suomen ja saariston matkailuvaltit saataisiin päivitettyä tai elävöitettyä 2000-luvulle.

 

AR on modernin ajan tarinankertoja

Lisättyä todellisuutta alettiin käyttää matkailualalla reilu kymmenen vuotta sitten. Sittemmin sitä ja virtuaalista todellisuutta on käytetty niin maailman museoissa, maailmanperintökohteissa kuin kaupungeissakin.

Kohdistamalla matkapuhelimen kameran kohteeseen näytölle voi ilmaantua virtuaalinen opas tai opastaulu tai tila voi näyttäytyä aiemmassa loistossaan. Toinen tapa on käyttää VR-laseja, joiden avulla onnistuu esimerkiksi vaeltelu antiikin Rooman kaduilla.

 

AR:n avulla voidaan tuoda lisäarvoa
etenkin individuaaleille matkailijoille,
joille on tarjolla vähän aktiviteetteja.

 

Suomen hiljaisuudesta, rauhallisuudesta ja puhtaasta luonnosta nauttiminen on jotain aivan erityistä kaupungistuneesta maailmasta tuleville matkailijoille. Miten annamme heille ”käyttöohjeen” tähän ympäristöön? Voisimmeko tarjota kävijöille vielä enemmän, jotta he haluaisivat viipyä kauemmin?

Vastausta on haettu aktiviteeteista, tarinallisuudesta ja elämyksellisyydestä. Leena Grönroos näkee, että lisätty todellisuus voisi nivoa nämä yhteen ja tarjota matkailijalle personoituja elämyksiä, jotka toteuttavat hänen unelmiensa järvimaiseman.

– Tuhannet tarinat odottavat kertojaansa. AR eli lisätty todellisuus on modernin ajan kertoja. Tarinat voidaan kertoa matkailijalle ilman ihmisen fyysistä läsnäoloa. AR:n avulla voidaan tuoda lisäarvoa etenkin individuaaleille matkailijoille, joille on tarjolla vähän aktiviteetteja, ainakin jos verrataan ryhmämatkailijoihin, Grönroos näkee.

Hänen mukaansa AR on parhaimmillaan nykyajan matkakumppani. Se kertoo mansikkapaikan, vinkkaa sisäpiirin jutut, opettaa kansalliseen kulttuuriin.

Suuri kysymys on yhä, miten AR:n ympärille saadaan leivottua järkevä kustannusrakenne ja etenkin ansaintalogiikka?

 

Voiko Suomen luonnon viedä maailmalle virtuaalisesti?

– Meillä Suomessa on hieno resurssi. On kuitenkin pohdittava, mitä matkailun lisääntyminen merkitsee paikallisen asukkaan ja luonnon kannalta. Matkailijat tuovat tuloja, mutta millä kustannuksella?

Tarinat luovat ymmärrystä paikalliseen kulttuuriin. Esimerkiksi globaalisti ainutlaatuinen jokamiehenoikeus ei tarkoita, että saa repiä kaarnaa sytykkeeksi tai sytyttää nuotion mihin huvittaa, Grönroos sanoo.

Matkailukohteen luonteen ja kulttuurin ymmärtäminen on avain kestävään matkailuun. Grönroos kaipaakin Suomeen merkitysten tulkinta -menetelmän käyttöä, jota hyödynnetään esimerkiksi Ison-Britannian kulttuuri- ja luontokohteissa. Tässä heritage interpretation -menetelmässä yhdistyvä asiakaspolku, palvelumuotoilu, viestintä ja semantiikka.

 

Virtuaalisuuden avulla voidaan
säästää luonnon resursseja, kun kaikkea 
ei tarvitse kokea fyysisessä maailmassa.

 

Parhaimmillaan asiakas ei ollenkaan huomaa, kuinka häntä ohjaillaan kansallispuiston poluilla vaan on tyytyväinen, kun vierailu ylitti odotukset. Samalla tavalla voisimme käyttää lisättyä todellisuutta ja houkuttelevasti ohjailla matkailijaa Järvi-Suomessa.

Virtuaalisuuden ja lisätyn todellisuuden avulla luonnon resursseja voidaan myös säästää, kun kaikkea ei tarvitse kokea fyysisessä maailmassa. Elämyksen virtualisointiin tarvittavaa tietoteknistä osaamista meillä on. Voisimmeko viedä Suomen luonnon virtuaalisesti?

Suomalaisessa matkailussa on ainutlaatuista potentiaalia, ja se kasvaa vauhdilla. Kun yhdistämme eri alojen toimijoiden osaamisen, voimme tarjota matkailijalle juuri hänen unelmiensa loman, saada hänet viipymään pidempään ja ostamaan palvelut paikallisilta.  •


FAKTA:

AR/VR/MR-teknologioiden käyttökohteita

• Aution saaren historia voidaan tehdä eläväksi ja omatoimisesti koettavaksi matkailutuotteeksi.

• Kiinalaiselle stopover-matkailijalle voidaan esitellä Saaristomeren ja Järvi-Suomen luontomatkailutuotteita mixed reality-ympäristössä Helsinki-Vantaalla.

• Venäläinen kielitaidoton matkailija kääntää sekunnissa suomenkieliset kyltit ja ohjeet venäjäksi.

• Majakkasaareen voi rakentaa historiallisen pelin.

• Rengasreitin veneilijä näkee satamaan saapuessaan yhdellä silmäisyllä, mitä kulttuuritapahtumia tänään on tarjolla, missä edellä purjehtinut naapuriperhe nyt on, ja voi ostaa yhdellä kosketuksella kalaa paikalliselta kalastajalta.


FAKTA:

Sinisestä biotaloudesta vauhtia matkailuun

• Sipilän hallituksen kärkihankkeisiin kuuluva Haaga-Helian Blue-projekti kehittää suomalaista vesistömatkailua avoimen datan, lisätyn todellisuuden ja pelillisyyden avulla.

• Bluen tavoite on saattaa avoimen datan ja it-alan osaajat yhteen matkailun ammattilaisten kanssa ja kehittää uusia tapoja matkailuelinkeinon rikastuttamiseen.

• Haaga-Helian vuoden innovaatioksi valittu The Box -hanke tekee yhteistyötä Bluen kanssa testaamalla matkailutuotteita.

• The Boxin yhteistyökumppaneista etenkin Manchester Metropolitan University on tutkinut matkailun lisätyn todellisuuden mahdollisuuksia.


 

LUE LISÄÄ AIHEESTA:

Kun koko ravintola on lavastettu näytelmä

Haaga Box: Katsojakokemus ja urheilutapahtuma murroksessa

Teknologia lisää vau-elämystä

Vaativa kuluttaja haluaa uniikkia laatua

Klassinen musiikki saa ravintola-asiakkaan kuluttamaan

Voisiko jonottaminen olla mukava kokemus?

Hotellitrendinä brändi ilman brändiä

Mikä on tarinan voima matkailutuotteessa?

 

Päivitetty 04.05.2018

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Accountor Metos Paulig Winpos Läntmannen Unibake Kespro Schneider Paulig Smartum