Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Mihin suuntaan lentomatkailu on menossa?

Lapland Hotelsin toimitusjohtaja Ari Vuorentausta, Visit Finlandin matkailujohtaja Paavo Virkkunen ja Finnairin myynnistä vastaava johtaja Rolf Backman avaavat Suomen lentomatkailun nykytilaa ja tulevaisuutta.


Lapland Hotelsin Ari Vuorentausta:

Luvassa lisää kansainvälisiä lentoja Lappiin

Ensi talvikaudella Lapin matkailun kasvu voi ylittää tämänvuotisenkin, mikäli kaikki pohjoiseen suunnitellut lentovuorot toteutuvat, Lapland Hotelsin toimitusjohtaja Ari Vuorentausta arvioi.

Teksti Irkka Honkakumpu


Viime talvena kansainvälisten lentojen puolella oli selkeästi pulaa jakkaroista eli lentopaikoista Lappiin, ja koneet olivat tupaten täynnä. Myös kaikki Helsingistä pohjoiseen lähteneet lentovuorot ovat olleet pullonkaulana matkailussa. Etenkin tammi- ja helmikuussa jäi paljon asiakkaita tulematta Lappiin ainoastaan lentopaikkapulan takia, Lapland Hotelsin toimitusjohtaja Ari Vuorentausta sanoo.

Vuorentausta edustaa yhtenä jäsenenä Lapin matkailualaa yhteistyöryhmässä, joka pohtii yhdessä Finnairin kanssa pohjoisen lentoliikenteen pulmia ja parannuksia niihin.

Vuorentaustan johtamalla Lapland Hotelsilla on yhdeksässä Lapin kohteessa 15 hotellia ja Tampereella sekä Oululla hotellit. Lapin asiakkaista yli 60 prosenttia on kansainvälisiä matkailijoita. Asiakaskunnan kansainvälisten matkustajien määrät ovat kasvaneet koko ajan kotimaan myynnin polkiessa miltei paikoillaan.

– Ensi talvikausi näyttää Lapin matkailun osalta huomattavasti mennyttä paremmalta, kun tarjolle tulee merkittävästi lisää kansainvälisiä suoria lentoja, Vuorentausta kertoo.

Saksasta Lappiin on luvassa useita uusia lentoyhteyksiä. Lentoyhtiö Germania aloittaa vuorot kaksi kertaa viikossa Düsseldorfin ja Kittilän välillä, myös Berliinistä Rovaniemelle lennetään kaksi kertaa viikossa, ja Lufthansa ottaa ohjelmaansa Ivalon lennot. Brittein saarilta tulee Monarchin lentoja tammi-helmikuussa, myös Hollannista ja Ranskasta lentovuorot lisääntyvät. Kotimaassakin Finnairin paikkatarjonta Helsingistä Kittilään, Ivaloon ja Kuusamoon tulee lisääntymään.

Tarjonta ja kysyntä eri suuntiin

Matkailu on pohjoisen Suomen tärkeimpiä toimialoja ja hyvin kansainvälistä. Lapin liiton mukaan rekisteröityjä yöpymisiä on Lapissa vuosittain noin 2,4 miljoonaa. Runsas 40 prosenttia on kansainvälisten matkailijoiden yöpymisiä. Matkailun tulovaikutus on 630 miljoonaa euroa vuodessa ja työllistävyys viitisen tuhatta henkilötyövuotta. Lisäksi ala tarjoaa töitä suurelle määrälle sesonkityövoimaa.

Vuorentaustan mukaan Finnairin lentojen paikka- ja yhteystarjonta Lappiin leikkautuivat selvästi muutama vuosi sitten, kun yhtiö joutui kannattavuusongelmissaan hakemaan pitävää pohjaa. Samaan aikaan Lapin matkailu on kuitenkin koko ajan kasvanut. Tarjonta ja kysyntä ovat kulkeneet eri suuntiin.

Pahimpia pullonkauloja ovat olleet Kittilän ja Ivalon reitit, ja Rovaniemenkin kone on täyttynyt, kun monet ovat joutuneet lentämään sen kautta. Lähes kaikki hyvät lentoyhteydet ovat olleet täysin tukossa.

Finavian tikunnokkaan nostaminen ja jopa syyllistäminen huonoista lentoyhteyksistä on kuitenkin ollut Vuorentaustan mukaan kohtuutonta.

– Itse asiassa Finavia on tehnyt Lapin eteen paljon ja ollut aktiivinen uusien lentoyhteyksien avaamisessa ja investoinneissa pohjoisen lentokenttiin, kuten Ivaloon, Kittilään ja Rovaniemelle.

Joulukuussa Lappiin on aina paljon tilauspohjaista liikennettä, mutta nykyisin on runsaasti myös jatkuvasti kasvavaa reittiliikennettä, kun ihmiset suunnittelevat entistä useammin matkansa itse. Tammi- ja helmikuun lisäksi lentokapasiteetista oli pulaa myös huhtikuussa, mikä liittyi kotimaan markkinaan. Lapissa huhtikuun kolme ensimmäistä viikkoa ovat kovaa sesonkia, mutta koneet lentävät jo muualla, kun lentoyhtiöt siirtyvät kesäaikatauluihin.

– Kansainvälisellä puolella on ollut saatavuusongelma ja kotimaan markkinoilla saatavuuden lisäksi myös hintaongelmaa vuorojen vähyyden takia, Vuorentausta kiteyttää.

Matkailualalle menetyksiä

Vuorentaustan mukaan on mahdotonta arvioida, kuinka paljon kauppaa Lapin yrityksiltä on viime vuosina jäänyt tekemättä huonon saavutettavuuden takia.

– Tiedämme kuitenkin, että ryhmiä on jäänyt tulematta ja että lentopaikkojen ollessa täynnä myös viime hetken kysyntä on jäänyt hyödyntämättä.

Suuntaa taloudellisista menetyksistä antaa Lapin liiton muutama vuosi sitten tekemä kyselytutkimus, jonka mukaan Lapin-matkoja tarjoavat kansainväliset matkanjärjestäjät ilmoittivat menettäneensä Lapin myyntiään huonojen yhteyksien ja korkeiden lentohintojen vuoksi.

Kyselyyn vastanneista 50 matkanjärjestäjästä 84 prosenttia kertoi tuolloin menettäneensä myyntituloja kahden viimeisen talvikauden aikana. Erityisen tyytymättömiä olivat matkailijoita reittilennoilla pohjoiseen tuoneet matkanjärjestäjät. Matkailuviennin menetykset olivat 180 miljoonaa euroa.

Vuorentaustan mukaan Lapin talvisesongin kansainvälinen kysyntä on kasvanut kaksinumeroisin luvuin. Sitä osoittavat Finaviankin kevään luvut: kolmella Lapin vilkkaimmalla kentällä kansainväliset kasvuluvut vaihtelevat Rovaniemen 25 prosentista Ivalon 32 prosenttiin.

Edessä olevan talvikauden kasvuksi Vuorentausta arvioi 10–20 prosenttia, edellyttäen että lentopaikkoja on tarjolla riittävästi.

Valoa tunnelin päässä

Pohjoisen matkailuyrittäjien pyrkimyksenä on ollut rakentaa hyvässä yhteishengessä polkua lentoyhtiön ja kenttien omistajan välille, ja siinä on Vuorentaustan mukaan onnistuttukin. Parin vuoden aikana keskusteluyhteys kotimaisen Finnairin kanssa on parantunut ja yhteistyö tiivistynyt. Nyt nähdään jo työn ensimmäisiä hedelmiä. Tärkeä kehitysaskel on ollut myös uusien lentoyhtiöiden saaminen harjoittamaan säännöllistä reittipohjaista liikennettä suoraan Lapin keskeisiltä kohdemarkkinoilta.

– Jatkuvan keskusteluyhteytemme ansiosta pystymme tuomaan näkemyksiämme lentoyhtiön tietoon. Matkailualan yrityksillä on usein parempi kuva siitä, mihin tulevaisuudessa ollaan menossa ja mikä matkailijoita kiinnostaa. Lentoyhtiöthän katsovat historiatietoja ja suunnittelevat yhteyksiä niiden mukaan, Vuorentausta sanoo.

Kun uusi lentoyhteys tulee, joudutaan aina tekemään taloudellisia panostuksia. Normaalikäytäntö on, että paikalliset yritykset ovat mukana lanseerauksen markkinoinnissa ja yhteisissä markkinointikampanjoissa, ja silloin tarvitaan aina rahaa.

– Hiukan odotuksia hitaampaa yhteyksien parantuminen on ollut, mutta ensi kaudelle on onneksi näkyvissä valoa tunnelin päässä.

Matkailun kasvattaminen Lappiin nojaa ennen kaikkea lentoyhteyksiin ja saavutettavuuteen. Vuorentausta pitää käsittämättömänä sitä, että taannoisessa valtion lentoliikennestrategiassa tarkasteltiin ainoastaan Suomen sisäistä liikkumista ja, kärjistettynä, sitä miten virkamiehet pääsevät kaupungista toiseen. Strategiassa tulisi näkökulmana olla, miten luoda edellytyksiä kansainvälisen kaupan ja matkustuksen kasvulle.

– Olennaista on markkinointi ja näkyvyyden rakentaminen, mutta vähintään yhtä tärkeätä on lentoyhteyksien luonti, jotta tänne pääsee. Molemmat ruokkivat toisiaan, Vuorentausta sanoo.

 


Visit Finlandin Paavo Virkkunen:

Lentoyhteyksiä koko Suomeen

Lentoyhtiöt ovat löytäneet Lapin matkailumahdollisuudet, mutta Suomen sisällä lisää lentoyhteyksiä kaivattaisiin Järvi-Suomeen, Kainuuseen ja Kuusamoon, Visit Finlandin matkailujohtaja Paavo Virkkunen näkee.

Teksti Irkka Honkakumpu

 

Kansainväliset lentoyhteydet Helsingistä ja Helsinkiin ovat Suomen ja pääkaupungin kokoon nähden todella hyvät. Se johtuu Finnairin Aasia-Eurooppa -strategiasta, jonka kautta Helsinki on kytkettynä muuhun maailmaan paljon paremmin kuin maan koko edellyttäisi, vuodenvaihteessa Visit Finlandin matkailujohtajana aloittanut Paavo Virkkunen sanoo.

Yhteydet Lapin suuntaan paranevat ensi talvena Finnairin lisätessä tarjontaansa Helsingistä pohjoiseen lähes parillakymmenellä tuhannella lentopaikalla. Mielenkiintoista on myös Saksasta, Hollannista ja UK:sta tuleva uusi, suora reittilentotarjonta.

Lapin saavutettavuus Euroopasta paranee merkittävästi useiden uusien yhteyksien myötä, mutta Aasian suunnalta ei toistaiseksi ole suoria yhteyksiä muualle kuin Helsinkiin.

– Lappi on mennyt selvästi pienen kynnyksen yli. Lapin potentiaalin nähtyään lentoyhtiöt ovat todenneet, että niiden kannattaa ottaa riski. Riskinottaja ei ole enää charter-matkanjärjestäjä kuten ennen.

Kuusamo on huonoiten saavutettavissa

Virkkusen mukaan Kajaanin, Kemin, Kuusamon ja Järvi-Suomen matkailu tarvitsisi ehdottomasti lisää lentoyhteyksiä, jotta paikkakuntien pitkäjänteisesti kehittämät matkailutuotteet saataisiin kunnolla käyttöön. Niihin vietäisiin mielellään enemmänkin matkailijoita.

– Huonoiten saavutettavissa on Kuusamo ja koko Koillismaa jo siksikin, ettei sinne ole junayhteyttä.

Toki Rovaniemeltä ja Oulusta pääsee muutaman tunnin siirtymillä eteenpäin, mutta matkailijoiden suhtautuminen transfereihin vaihtelee.

Matkustavan ja maksavan asiakkaan kannalta siirtyminen on epämukavaa. Virkkunen kuitenkin muistuttaa, että kun lähtee hiihtämään Keski-Eurooppaan tai lomailemaan vaikka Aasiaan, lennon jälkeen on edessä aina muutaman tunnin siirtymä.

– Lentoliikenteen ja pintainfran, eli junien ja linja-autojen, palvelujen yhteen kytkeminen vaatisi paljon kehittämistä. Suomessa on monia lentokenttiä, joille on liikennettä mutta joilta eteenpäin julkinen liikenne ei palvele lentoliikennettä vähäisyytensä takia.

Lentoliikenteen ja julkisen liikenteen suhteen olisi paljon tekemistä fyysisen saavutettavuuden lisäksi myös kaupallisessa saavutettavuudessa. Asiakkaan kannalta matkustaminen pitää tehdä niin helpoksi, että hänelle pystytään perustelemaan, miksi Suomeen pitäisi tulla.

– Lisäksi maksaminen ja ostaminen tulee tehdä mahdollisimman helpoksi. Esimerkiksi Kiinassa kehitys on kulkenut ict-teknologian kivikaudelta suoraan teknologian huipulle, ja kiinalaisten ostokäyttäytyminen on jo valovuosia edellä meitä. Kiinalaisten matkailijoiden käyttämät maksujärjestelmät tulisi ottaa meillä nopeasti laajempaan käyttöön. Tässä meillä on paljon tekemistä, Virkkunen painottaa.

Esimerkiksi UnionPay -luottokortti on useimman kiinalaisen lompakossa, mutta vain harva yritys meillä ottaa sillä maksuja vastaan. Muita kiinalaisten laajasti käyttämiä maksujärjestelmiä ovat esimerkiksi Alipay, monikäyttöinen mobiili somealusta WeChat ja verkkokauppa Taobao, joiden kautta voi hoitaa lähes kaiken aina ostosten toimittamiseen kotiovelle asti.

Stopover lanseerattiin Kiinassa

Aasian lentoliikenteeseen oleellisesti liittyvä Stopover-ohjelma lanseerattiin Kiinassa toukokuun puolivälissä. Japani ja Etelä-Korea ovat vuorossa myöhemmin.

Visit Finlandin yhteistyössä Finnairin kanssa koostama Stopover-ohjelma on yksi työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamista kasvuohjelmista. Primera Holidays tuottaa matkailutuotteen alustansa kautta.

Stopover-, Merellinen saaristo- ja Finrelax-ohjelma saavat rahoitusta yhteensä noin kuusi miljoonaa euroa kolmen vuoden ajan.

Virkkusen mukaan Stopover on merkittävä päänavaus ja luo kokonaan uuden liiketoimintamallin.

– Kasvuohjelmilla on tarkoitus kehittää tuotteistoa ja liiketoimintamalleja, jotka kykenevät elämään kasvuohjelman päätyttyäkin. Vauva opetetaan kävelemään, sen jälkeen sen pitää kasvaa aikuiseksi ja tuoda hyvinvointia ja työpaikkoja sekä kassakoneen kilinää matkailuelinkeinolle, Virkkunen kuvailee.

Stopoverin pääviesti suunnataan matkailijoille, jotka ovat jo päättäneet matkustaa Eurooppaan mutta joiden varsinainen matkakohde ei ole Suomi. Aasiasta saapuvien on nyt mahdollista ilman lisämaksua lentohintaansa pysähtyä viidestä tunnista viiteen vuorokauteen kestäväksi ajaksi Suomessa.

Kiinan, Japanin ja Korean yhteenlaskettu matkailijapotentiaali on noin miljoona vuodessa. Tällä hetkellä meillä pysähtyy 27 000 Helsingin kautta kulkevaa aasialaista matkailijaa. Määrää haluttaisiin kasvattaa noin sataan tuhanteen vuosittain.

– Kiinasta tulee nyt uudentyyppistä liiketoimintaa, joka rakentuu individuaalipohjalle, ja stopoverit on tarkoitettu juuri individuaalimatkailijoille. Viimeiset vuodet Kiinassa myönnetyt Suomen viisumit ovat olleet 90-95 prosenttisesti ryhmäviisumeita, mutta viime kesänä yksittäisten viisumien myöntäminen lähti eksponentiaaliseen kasvuun. Kiinalaistenkin matkailutottumukset muuttuvat uuden maailmankieliä osaavan ja omatoimisesti matkailemaan pystyvän sukupolven myötä.

Kaikki puhe Suomesta parantaa tunnettuuttamme maailmalla

Suomeen suuntautuvaa matkailutrendiä tukee myös onnenkantamoinen Kiinassa. Paikallista, suosittua tosi-tv-sarjaa We Are In Love kuvattiin maaliskuussa kolme jaksoa Suomen Lapissa. Pohjoisen Suomen matkailutoimiala teki huiman työn huippusesonkina 60 hengen kuvasryhmän kanssa. Ohjelmiin saatiin mukaan meille tärkeät elämyshoukutteet, kuten joulupukki ja porot, revontulet, huskyt, lasi-iglut, kalastus, sauna ja avantouinti. Ne ovat kiinalaisille asiakkaille uusia ja eksoottisia asioita, ja niiden huomioarvo on suuri.

Tv-ohjelma on omaan esitysaikaansa Kiinan katsotuin. Kolmen ensimmäisen osan yhteenlaskettu online-katsojien määrä oli noin 350 miljoonaa. Mainosnäkyvyydeksi muunnettuna sen arvo on noin 18 miljoonaa euroa.

– Perinteisen matkailumainonnan läpi saaminen on kallista ja vaikeata. Tv-ohjelman kautta saatua julkisuutta ei olisi voitu ostaa millään rahalla. Tämäntyyppisistä ohjelmista ihmiset puhuvat, ja sitä kautta syntyy tarinoita. Kun puhutaan, syntyy uteliaisuus ja halu mennä paikan päälle itse katsomaan.

Virkkusen mukaan on melkein sama, millä keinoin ihmiset maailmalla saadaan puhumaan Suomesta. Meitä ei tunneta muualla, eikä meillä ole niin paljon rahaa, että pystyisimme pelkin markkinointiviestinnällisin keinoin saamaan tunnettuutta. Siksi maakuvan ja siihen liittyvien ohjelmien kautta tunnettuuden kasvattaminen on hyvä keino saada lisää maksavia ja matkustavia matkailijoita Suomeen.

 


Finnairin Rolf Backman:

Lentojen suunnittaisuus on Finnairille haaste

Kotimaan lentoyhteyksien parantuminen vaatii toimijoilta jatkuvaa ja rakentavaa yhteistyötä ulkomaisten matkustajien ohjaamiseksi kotimaan kohteisiin. Finnairille erityinen haaste on lentojen epätasainen täyttöaste.

– Helsingin ja maakuntien väliset lennot voivat olla toiseen suuntaan täysiä mutta toiseen lähes tyhjiä, Finnairin Suomen myynnistä vastaava johtaja Rolf Backman sanoo.

Teksti Jussi Rasimus


Tunturien matkailuyrittäjien mielestä Finnairin kotimaan liikenteen ratkaisut eivät ole viime vuosina tukeneet riittävän tehokkaasti matkailun kasvua. Kritiikkiä on kohdistettu niin pohjoisen lentojen aikatauluihin, hinnoitteluun kuin kapasiteettiin.

Finnairilla osittain ymmärretään matkailuyrittäjien näkemyksiä, mutta kotimaan liikenteen tappiollisuus on yhtiölle ongelma. Toiminnan olisi oltava kannattavaa Suomessakin. Yhtiö tekee yhteistyötä alueiden yrittäjien kanssa löytääkseen ratkaisuja, jotka olisivat hyviä molemmille osapuolille.

– Teemme jatkuvasti töitä kotimaan liikenteen kannattavuuden parantamiseksi, sillä Suomen matkailun laajempi kasvu on kiinni toimivista lentoyhteyksistä. Olemme mukana yhteistyöfoorumeissa kotimaisten matkailutoimijoiden kanssa, jotta meillä olisi oikein mitoitettu kalusto oikeaan aikaan oikeassa paikassa, Finnairin Suomen myynnistä vastaava johtaja Rolf Backman toteaa.

Hänen mukaansa kotimaan yhteyksien ylläpitäminen on Finnairille erittäin tärkeää myös jatkossa, sillä Suomi on Finnairin suurin markkina-alue, ja verkostoyhtiön lennot maakuntien ja maailman välillä kulkevat Helsingin kautta.

Finnair joutui muutama vuosi sitten karsimaan maan sisäistä lentämistään taloutensa tasapainottamiseksi. Backmanin mukaan viisi kotimaan reittiä on edelleen kannattamattomia.

– Yritämme alueellisten toimijoiden kanssa keksiä realistisia keinoja, jotta kaikille kotimaan reiteille saataisiin ohjattua lisää kysyntää kansainvälisestä turismista. Lyhyessä lentämisessä olemme etsineet ratkaisua hinnoittelun ja saatavuuden avulla, mutta emme ole löytäneet keinoa vastata OnniBusin ja VR:n hintakilpailuun.

Heilahtelua sesongilla

Rolf Backman nostaa kotimaan liikenteen suurimmaksi haasteeksi suunnittaisuuden: vaikka kone lentäisi toiseen suuntaan täynnä matkustajia, se voi liikennöidä vastakkaiseen suuntaan lähes tyhjänä.

– Oulun reitti on kotimaassa ainoa, jossa on riittävä kysyntä molempiin suuntiin ympärivuotisesti. Välimatka Helsinkiin on tarpeeksi pitkä ja väestörakenne riittävän suuri, hän perustelee.

Backmanin mukaan hiihtokeskuksiin suuntaavilla lennoilla suunnittaisuus tasoittuu helmikuun puolivälin ja huhtikuun puolivälin välisenä aikana, mutta alkutalvi on lentoyhtiön näkökulmasta vielä hankala.

– Sesongillakin suunnittaisuus näkyy siten, että torstain meno- ja sunnuntain paluulennot ovat täysiä, mutta torstain paluu ja sunnuntain meno tyhjiä.

Lentoyhtiö ja tunturien toimijat ovat yhteistyössä kehittäneet tuotteita, joiden avulla matkustamista on pyritty ohjaamaan sesongin hiljaisiin vuoroihin.

– Olemme osittain siinä onnistuneetkin ja tulleet silloin myös hinnoittelussamme reippaasti vastaan.

Kotimaan lentojen matkustajamäärien kasvu syntyy ensi sijassa ulkomaalaisista matkustajista. Backmanin mukaan tunturien sesonki on lentoyhtiön kannalta vielä harmillisen lyhyt.

– Olisi kaikkien etu, jos sesonki jatkuisi yhtenäisenä syyskuun ruskalta ainakin vappuun saakka. Hyviä signaaleja on. Olemme Visit Finlandin, Finavian ja tunturien kanssa onnistuneet luomaan jonkin verran uutta kysyntää tammikuulle ja helmikuun kahdelle ensimmäiselle viikolle.

Backman arvioi, että myös Lapin ja koko Suomen kesään on mahdollista luoda uutta kysyntää oikeilla toimenpiteillä ja Aasian markkinoille räätälöidyillä tuotteilla. Aasialaiset haluavat ostaa Suomesta rauhaa, tilaa ja puhtautta ympäri vuoden.

Yhteisymmärrys parantunut

Backman toimii Finnairin edustajana Lapin sekä Itä- ja Länsi-Suomen yhteisissä matkailuhankkeissa. Nelisen vuotta jatkuneesta yhteistyöstä on ollut hänen mukaansa selvää hyötyä.

– Porukka ymmärtää, että tärkeintä on ylipäänsä saada matkailijaryhmät tulemaan pohjoiseen ja viihtymään siellä mahdollisimman pitkään. Lapissa on pakko tehdä rajat ylittävää yhteistyötä. Kehittäminen edellyttää tiivistä kanssakäymistä myös Visit Finlandin ja Finavian kanssa.

Kotimaan lentoyhteyksiä voidaan parantaa vain jatkuvan ja rakentavan vuorovaikutuksen avulla.

­­– Kumppaniemme on ymmärrettävä myös Finnairin ongelmia alueen lentoyhteyteen liittyen.

Panostuksia Aasian päässä

Finnair lähti etsimään kasvua joitakin vuosia sitten Aasian ja Euroopan välisestä liikenteestä, joka tuo nykyisin lähes puolet yhtiön matkustajaliikenteen tuotoista.

– Suomalaisille Finnairin laajentuminen on tuonut pieneksi maaksi poikkeuksellisen hyvät yhteydet maailmalle, Backman huomauttaa.

Visit Finlandin stopover-hankkeen avulla yritetään houkutella entistä enemmän aasialaisia myös Suomen reiteille. Tällä hetkellä paketit tarjoavat teemamatkoja pääkaupunkiseudun ohella Varsinais-Suomen ja Lapin kohteisiin.

– On myös Finnairin etu, että aasialainen pysähtyy Suomeen muutamaksi päiväksi Euroopan matkallaan. Jatkolennot Helsingistä Eurooppaan ovat usein täysiä. Uskomme, että pystymme stopoverin avulla palvelemaan aasialaismatkustajiamme paremmin, Backman sanoo.

Stopover on onnistuessaan kansantaloudellisestikin merkittävä mahdollisuus Suomelle.

– Finnair tekee julmetusti töitä stopoverin onnistumiseksi, sillä hankkeella on erinomaiset mahdollisuudet onnistua. Osallistumme matkapakettien luomiseen ja koko hankkeen kehitystyöhön. Olemme vahvasti mukana varsinkin Aasian päässä.

Lisää kapasiteettia

Finavian mukaan Helsingistä Lappiin jatkavien aasialaisten matkustajien määrä kasvoi viime vuonna yli yhdeksän prosenttia.

Ylivoimaisesti eniten vaihtomatkustajia tuli Japanista, mutta Kiinasta, Hongkongista ja Singaporesta saapuneiden määrä kasvoi eniten. Kiinalaisten yöpymiset Inari-Saariselkä-alueella kasvoivat 70 prosenttia, mikä näkyi myös Ivalon lentoaseman matkustajaluvuissa.

Backmanin mukaan myös Euroopan päämarkkinoilta – Saksasta, Isosta-Britanniasta ja Ranskasta – Pohjois-Suomeen suuntautuva matkailu on lisääntynyt jo parin vuoden ajan.

– Kansainvälisten matkustajien osuus Finnairin kotimaan lentojen matkustajista on viime vuosina kasvanut.

Ensi talven tammi–maaliskuulle Finnair lisää yli 18 000 paikkaa kapasiteettia Kittilään, Ivaloon ja Kuusamoon. Erityisen paljon kapasiteettia lisätään tammikuulle, ja lisälentoja tulee myös joulusesonkiin ja ruskalle.

Yhtiön kokonaiskapasiteetti näihin kolmeen kohteeseen on lähes 140 000 paikkaa tulevana talvena. Lentojen aikataulut on Finnairin mukaan sovitettu palvelemaan sekä kotimaasta että Aasiasta ja Euroopasta tulevia matkailijoita.

Lapin lentojen kansainvälinen kilpailu kiristyy ensi talvena, sillä useampi eurooppalainen yhtiö aloittaa suorat reittilennot Euroopasta.

– Finnair pärjää kilpailussa, sillä lennämme sesongilla kohteisiin monta lentoa päivässä. Muiden yhtiöiden 1–2 lentoa viikossa tasaa kysyntää jonkin verran, Backman näkee.

Backmanin mukaan Finnairilla ei ole ainakaan vielä aikomusta lentää Lappiin suoraan Aasiasta tai Euroopasta.

– Suorat reittilennot muualta kuin Helsingistä Lapin kohteisiin ovat taloudellisesti haastavia, koska ne vaativat yksittäisten koneiden ja mahdollisesti miehistönkin sijoittelua muille kentille. Tällaisessa kilpailussa Keski-Euroopan kotikentiltään lentävät yhtiöt päihittävät meidät. Asiasta on keskusteltu Lapin toimijoiden kanssa ja keskustelu jatkuu, mutta yhteisymmärrykseen ei ole päästy. Suora lento Euroopasta ei tuo merkittävää etua nykyiseen käytäntöömme verrattuna, jossa asiakkaan matka vaihtoineen kestää korkeintaan viisi tuntia.

 

Päivitetty 04.09.2017

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake