Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Linnanmäki on Helsingin helmi – hyödynnetäänkö sen kansainvälistä potentiaalia tarpeeksi?

Suomen merkittävimpiin nähtävyyksiin kuuluvan Linnanmäen kehityksen suuntaviittoja ovat digitalisaatio, monialaistuminen ja palvelujen räätälöinti. Kaupungilta huvipuisto toivoisi vetoapua kansainvälisen matkailupotentiaalinsa hyödyntämiseen.

 

Teksti: Jussi Rasimus 
Kuvat: Timo Niemi
 

Digitalisaatio mullistaa tällä hetkellä kulutustapojamme vauhdilla. Keinotodellisuuden ensimmäinen aalto on jo kaikkien saatavilla virtuaalilasien muodossa, ja lisää seuraa keinoälyn, robotiikan ja hologrammiteknologian kehityksen myötä.

Niiden uskotaan muokkaavan myös huvipuistobisnestä.

Digitalisaatio merkitsee huvipuistoille uusia mahdollisuuksia, mutta joidenkin näkemysten mukaan myös uhkakuvia. ”Teknogurut” ovat väläytelleet virtuaalisten vuoristoratojen haastavan jossain vaiheessa huvipuistojen ratalaitteet jopa siinä määrin, että huvipuistokokemuksen voi nautiskella kotona.

Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin kertoo uskovansa näkymistä vain positiiviseen.

– En usko, että huvipuistokokemukset saadaan kotisohvalta käsin tulevaisuudessakaan. Virtuaalitodellisuus ei voi mitenkään korvata sitä autenttista elämystä, jonka saa vain tulemalla fyysisesti paikan päälle, sillä huvipuisto koetaan kaikilla aisteilla. Aito kokemus voittaa keinotodellisuuden ja on parhaimmillaan koettuna yhdessä. Mutta uskon, että digitaalinen kehitys keinoälyineen tulee rikastuttamaan huvipuistoelämystä yhä voimakkaammin, Adlivankin sanoo.

Hän istuu Linnunrata eXtrassa, joka viime vuonna yhdisti huvipuistolaitteen ja keinotodellisuuden ensimmäisenä Pohjoismaissa. Linnunradassa tavallinen sisävuoristorata-ajelu muuttuu vr-lasit silmillä avaruuslennoksi – ja tuntuu osoittavan toimitusjohtajan mielipiteen oikeaksi. Keinotodellisuus toimii hauskana laitekokemuksen rikastuttajana, mutta on vaikeaa kuvitella saavansa samaa elämystä ilman autenttista vauhdin hurmaa.

Linnunrata eXtra on ensimmäinen mutta ei varmasti viimeinen virtuaalimaailmaa hyödyntävä laite Linnanmäellä. Kummitustaloissa rikastettu todellisuus tarjonnee tulevaisuudessa mahdollisuuden muunnella sisältöä käyttäjän mukaan.

– Teknologian kehittyessä myös ne seurueen jäsenet, joille isot laitteet eivät sovi, voivat tulevaisuudessa osallistua laitekokemukseen nykyistä paremmin. He voivat seurata laitteessa kieppuvan kaverinsa ilmeitä videotaululta tai napista painamalla vaikkapa ruiskuttaa vettä tämän päälle, Adlivankin visioi.

Näyttääkö tulevaisuus tältä? Linnunrata eXtrassa istuvan Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankinin mukaan digitalisaatio tulee lisääntymään huvipuistoissa, mutta tuo tullessaan myös vastatrendejä. Mekaaniset laitteet pysyvät valikoimassa.

Uudistumista asiakkaan mukana

Digitaalisuutta hyödyntämällä huvipuisto uudistuu asiakaskunnan mukana. Kuluttajat ovat yhä hinta- ja laatutietoisempia, joskin myös valmiita laadusta maksamaan. Digiratkaisut parantavat huvipuistojen mahdollisuuksia räätälöidä palveluja asiakkaiden tarpeiden mukaan.

– Olemme tänä vuonna testanneet älyrannekkeita, jotka tulevaisuudessa sekä helpottaisivat meillä asioimista että tehostaisivat omaa toimintaamme. Uskomme, että voimme hyödyntää rannekkeista saatua tietoa big datan kannalta, ja siten vahvistaa asiakasymmärrystämme ja parantaa palveluamme entisestään. Digikehitys mahdollistaa meille myös yhä vaikuttavammat markkinointiratkaisut, kuten viime vuonna toteuttamamme iik!weekin katumainoksen, joka alkoi elää ar-teknologian avulla, kun sitä katsoi puhelinsovelluksen kautta, Adlivankin kertoo.

Digitrendien seuraaminen ei ole Linnanmäelle kuitenkaan itseisarvo. Toimitusjohtajan mukaan kehityksen pitää palvella strategista kulmakiveä: yhdessä tekemistä. Linnanmäen asiakastutkimuksen mukaan tärkein syy tulla huvipuistoon ei ole laitteet vaan yhdessäolo ja hauskanpito läheisten kanssa.

– Me uskomme digitaalisessa kehityksessämme tasapainoon. Hyödynnämme sen parhaita paloja, mutta haluamme myös tuoda takaisin ihmisten välistä aitoa yhdessä tekemistä. Siksi emme ole ottaneet käyttöömme maailmalla yleistä laitejonoviihdykettä, ladattavaa kännykkäsovellusta, jossa jonottajat pelaavat samaa peliä toisiaan vastaan. Käytämme tulevaisuudessa muulla tavoin elämyksellisiä jonotusalueita, jotta kännykät jäävät taskuun, Adlivankin toteaa.

Linnanmäki haluaa huomioida senkin, että digitalisaatio luo vastatrendejä.

– Olemme pohtineet, pitäisikö Linnanmäelle tehdä hiljainen huone tai kasvihuone rauhoittumispaikaksi hälinän keskellä.

Linnanmäen kausi on sujunut hieman viime vuotta paremmin. Kevät oli edellisvuotta hiljaisempi kuluttajakävijöiden osalta, mutta samaan aikaan moninkertaistunut yritysmyynti kasvatti liikevaihtoa.

Pitkän aikajänteen suunnitelmat

Adlivankinin mukaan huvipuistoalan kansainväliset trendit ovat digin hyödyntämisen lisäksi monialaistuminen ja vahva brändääminen.

– Maailmalla kehitetään monialapuistoja, joiden sisällä on erilaisia palveluita, kuten golfkenttiä, kylpylöitä ja hotelleja. Kehityksen taustalla on halu pidentää viipymää tarjoamalle kaikille jotain houkuttelevaa. Asiakasvaatimukset ja kehitystarpeet ovat samantyyppiset myös Suomessa, vaikka mittaluokka on eri, Adlivankin näkee.

Nuorisoa kiinnostavien vapaa-ajan kohteiden määrä näyttää kasvavan Suomessa kysynnän mukaan. Pääkaupunkiseudulle on ilmaantunut uusia sisäliikuntapaikkoja, muualla Suomessa huvipuistot ovat monipuolistaneet palvelujaan aktiviteettihalleilla ja täysin uusista ulkohuvipuistoista haaveillaan ainakin Turussa ja Oulussa.

Linnanmäki on Suomen merkittävimpiä matkakohteita ja haluaa sellaisena myös pysyä. Viimeisin kehittämishanke koskee sitä, mitä uudistuksia huvipuiston nykyisellä alueella voidaan tehdä.

– Olemme hakeneet kaavamuutoksella mahdollisuutta toteuttaa pitkän aikajänteen suunnitelmia. Tarvetta on muun muassa parkkihallille ja vesitornin valjastamiselle kokonaan huvipuistokäyttöön.

Viisi miljoonaa euroa maksanut Kingi on toistaiseksi huvipuiston kallein laiteinvestointi. Suuret hankkeet ovat Linnanmäelle kuin valtion salaisuuksia, mutta sen Adlivankin paljastaa, että monenlaisia uudistuksia on tulossa.

– Pasilan ja Kalasataman kehittyminen kauppakeskuksineen tuo paljon lisää ihmisiä lähialueille. Se voi avata meille uusia mahdollisuuksia kehittyä kohti monialapuistoa.

Linnanmäen kausi kestää jo nyt niin pitkään kuin laitteiden puolesta on mahdollista, joten strategiana ei ole kauden pidentäminen vaan paksuntaminen.

– Olemme viimeisen kolmen vuoden aikana lisänneet 30 aukiolopäivää huhtikuun lopun ja lokakuun lopun väliselle ajalle. Viime vuonna kolme eniten asiakkaita kerännyttä päiväämme ajoittuivat lokakuun Valokarnevaaleille. Myös syyskuun iik!week ja toukokuun Kevätkarnevaali ovat tarjonneet uusia syitä tulla meille.

Yli 40 erilaista härveliä tarjoava Linnanmäki on laitemäärällä mitattuna edelleen Pohjoismaiden suurin huvipuisto. Tämän kauden uutuuslaite oli Magia.

Klassikkokaan ei myy itsestään ulkomailla

Millainen kansainvälinen vetovoimatekijä Linnanmäki Helsingille on? Voisi kuvitella että suuri, sillä huvipuisto on sekä kaikille soveltuva kohde että persoonallinen yhdistelmä moderneja laitteita ja vanhan ajan karnevaalitunnelmaa.

Linnanmäellä vierailee vuosittain yli miljoona kävijää, joista arviolta 10–20 prosenttia on ulkomaisia. Helsingin matkailun kasvun myötä myös huvipuistossa on havaittu nousua ruotsalaisten, virolaisten, venäläisten ja aasialaisten asiakkaiden määrässä.

Huvipuistossa riittää potentiaalia suurempiinkin ulkomaisiin kävijämääriin, sillä esimerkiksi Virossa ei ole huvipuistoa lainkaan.

Linnanmäen resurssit eivät riitä mittavaan ulkomaan markkinointiin, mutta samalla fakta on, että suomalaiset klassikkonähtävyydetkään eivät myy itsestään ulkomailla. Linnanmäen laaja näkyvyys Helsingin ulkomaan markkinoinnissa voisi olla monelle matkailijalle se lopullinen tekijä, joka vahvistaisi päätöksen saapua Suomen pääkaupunkiin naapurimaiden sijaan.

– Toivon, että Helsinki Marketing onnistuu houkuttelemaan turistit Helsinkiin useiden eri syiden takia. Helsingin matkailustrategia ohjaa Helsinki Marketingin painopistevalintoja, ja sillä on haastava tehtävä viestiä kaupungin useista vetovoimatekijöistä tasapuolisesti. Samalla me toimijat voimme itse miettiä, miten onnistumme tuotteistamaan itsemme vielä paremmin, jotta kaupungin on helpompi myydä meitä eteenpäin. Mutta tarvitsisimme apua siihen, että mahdollisimman moni Suomeen saapuvista turisteista keksisi tulla myös Linnanmäelle. Helsingin matkailukohteita voisi ylipäänsä markkinoida nykyistä näkyvämmin esimerkiksi jo lentokentällä, Adlivankin pohtii.
 

Linnanmäki on panostanut viime vuosina alueen viihtyisyyteen. Sen ja monipuolisten tapahtumiensa ansiosta puisto sopii pistäytymiskohteeksi niillekin, jotka eivät käy laitteissa.

Saavutettavuudessa parannettavaa

Linnanmäki tekee jonkin verran yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa, mutta ei niin läheistä kuin suurimmat kilpailijansa. Pisimmällä yhteistyössä on länsinaapurin Liseberg, johon Göteborgin kaupunki suunnittelee hotellia, kylpylää ja rautatieasemaa.

Linnanmäen kohdallakin on toivottavaa, että Helsinki omalta osaltaan mahdollistaa sen, että huvipuisto voi hyödyntää täyden potentiaalinsa turismin lisääjänä.

– Linnanmäki on osa kaupunkia ja merkittävä syy saapua pääkaupunkiseudulle matkailemaan. Mitä enemmän voimme kehittää toimintaamme ja mitä paremmin pärjäämme, sitä enemmän tuotamme hyvää myös lastensuojelutyöhön. Se on tärkeä asia näinä aikoina, jolloin monien järjestöjen määrärahoja supistetaan, noin 15 prosenttia liikevaihdostaan vuosittain lahjoittavan Linnanmäen johtaja sanoo.

Adlivankin nimeää yhdeksi kehittämiskohteeksi saavutettavuuden joukkoliikennevälineillä. Linnanmäen sijainnin takia olisi ihanteellista, jos keskustasta pääsisi huvipuistoon jonkinlaisella teemoitetulla tavalla – varsinkin, kun Linnanmäki ei ole yrityksistään huolimatta saanut omaa hop on hop off -pysäkkiä. Lähin kiertoajelupysäkki sijaitsee olympiastadionin luona.

Helpotetusta saavutettavuudesta olisi hyötyä myös kansainvälisten risteilymatkustajien houkuttelemisessa.

– Olemme yrittäneet päästä risteilijöiden päiväohjelmavaihtoehdoksi, mutta se mahdollisuus ei ole ainakaan vielä toteutunut. Sisäänpääsymme ja panoraamatornimme ovat ilmaisia, joten olemme helppo pistäytymiskohde kansainvälisille turisteille ja delegaatioille, Adlivankin toteaa.
 

Työhyvinvointia Linnanmäellä on kehitetty muun muassa karsimalla organisaatiosta hierarkkisuutta. Huvipuisto työllistää yli 600 kausityöntekijää ja 60 vakituista. Laitekummi Anni Ranta lähtee lasten seuraksi laitteisiin, joihin huoltajat eivät tule. 

Työhyvinvointi osa liikevaihdon kasvua

Pia Adlivankin on toiminut Linnanmäen ja Lasten Päivän Säätiön toimitusjohtajana reilun kolme vuotta. Sinä aikana huvipuiston liikevaihto on noussut alle 25 miljoonasta eurosta lähes 28 miljoonaan.

Huvipuistojen menestyksen mittarina pidetään usein laitehankintojen määrää ja kokoa. Adlivankin huomauttaa, etteivät ne kerro koko totuutta.

– Olemme viime vuosina investoineet miljoonia myös yleiseen viihtyisyyteen, kuten vessoihin, ravintoloihin, istutuksiin ja asvalttiin. Pääporttia on kehitetty vuosi vuodelta näyttävämmäksi ja henkilöstön työvaatteet uusittu, hän luettelee yleisölle huomaamattomia rahareikiä.

Adlivankin uskoo, että nousujohteinen kehitys johtuu osittain myös työhyvinvointiin panostamisesta.

– Saamme paljon kiitosta asiakasystävällisyydestämme. Töissä täytyy olla kivaa, jotta jälki voi olla hyvää. Siksi johtamisen täytyy lähteä siitä, miten saamme henkilöstömme innostumaan työstään ja voimaan hyvin, jotta se sitoutuu yritykseemme ja haluaa meidän menestyvän.

Linnanmäki vastaanottaa vuosittain tuhansia työhakemuksia. Adlivankin huomauttaa, että suosion ylläpitäminen vaatii myös toimenpiteitä. Siksi Linnanmäki on rakentanut työnantajamielikuvaansa huolella.

– Oli yritys missioineen kuinka hyvä tahansa, nuoret eivät halua sinne töihin, jos työnantajamielikuva on huono. Tavoitteenamme on olla yksi Suomen parhaista työpaikoista työntekijöidemme mielestä. Jos jossain vaiheessa saamme tuon statuksen, viesti on vahva.

Adlivankinin mielestä juuri työhyvinvointiin panostaminen on yksi tehokkaimmista keinoista kehittää koko mara-alan vetovoimaisuutta.

– Hierarkkinen organisaatiomalli tukahduttaa helposti työntekijöiden intohimon. Yritysten kannattaa tarkastella, kuinka ketteriä ne ovat muutoksille ja kuinka kunnioittavia työntekijöitään kohtaan. •

 

**********************

 

Euroopan käytäntö toimisi Linnanmäelläkin

Linnanmäki on lisännyt anniskelualueidensa määrää viime vuosina, mutta alkoholia saa siemailla vain tiiviisti ravintoloiden yhteydessä.

– Toivomme, että voisimme seurata Euroopan huvipuistojen esimerkkiä ja tarjota elämyksien yhteydessä aikuisvieraillemme kylmää kuohuvaa tai lämmintä glögiä tapahtumasta riippuen. Huvipuistossamme on tärkeää taata kaikkien asiakkaiden viihtyminen, joten puutumme kaikenlaiseen häiriökäyttäytymiseen herkästi, Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin toteaa.

Ravintolatoiminta on Linnanmäellä tärkeässä roolissa, sillä se muodostaa yli neljänneksen 28 miljoonan euron liikevaihdosta.

Ravintolatoiminnassa on tehty kokeiluja, joiden onnistuminen on vaihdellut. Vuonna 2012 Linnanmäki pyrki lisäämään houkuttelevuuttaan aikuisväestön keskuudessa uudistamalla tarjontaansa. Kattilaksi nimettyyn ravintolakokonaisuuteen koottiin useita nimekkäitä ravintoloitsijoita Hans Välimäestä Tommi Tuomiseen.

Kunnianhimoinen konsepti aiheutti käytännön haasteita.

– Idea oli hyvä, mutta siellä oli useita yrittäjiä, joista jokainen oli erikoistunut johonkin: yksi lihapulliin, toinen pizzaan, kolmas hampurilaisiin ja neljäs sushiin. Viisihenkisen perheen oli vaikea yhdistää mielihaluja, kun erilaisia ruokia syödäkseen olisi pitänyt jakaantua eri ravintoloihin. Nykymallimme on se, että meillä on siellä kaksi kumppania (Soupster ja Restamax), ja pöydän voi valita salista vapaasti, Adlivankin kertoo.

Linnanmäen ruokatarjonnassa on palattu kateenkorvasta ja sushista huvittelupaikoille tyypillisempiin ruokiin. Syynä on se, että makkarat, ranskalaiset ja hampurilaiset ovat säilyttäneet vuodesta toiseen asemansa Linnanmäen myydyimpinä ruokina.

– Valtaosa asiakkaista haluaa syödä huvipuistopäivänä suolaista ja rasvaista. Erikoisherkkuja, joita ei välttämättä syödä tavallisessa arjessa.

Trendi on Adlivankinin mukaan kansainvälinen. Ruokailutapahtuman elämyksellisyyttä kehitetään huvipuistomaisin keinoin.

– Ulkomailla joihinkin huvipuistoravintoloihin on hankittu esimerkiksi pienoisvuoristorata, joka tuo tabletilla tilatut annokset keittiöstä pöytiin. •

Päivitetty 08.11.2017

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake