Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Kuka voittaa kisan aasialaisista matkailijoista?

Aasialaiset matkailijat mullistavat globaaleja matkailumarkkinoita. Kilpailutilanne Pohjoismaissakin muuttuu nopeasti, ja Suomen asema aasialaisten ykköskohteena pitää nyt lunastaa uudelleen.

Aasialaisten kiinnostus Pohjoismaita kohtaan lisääntyy, ja matkailijoiden määrä täällä kasvaa kovemmin kuin muualla maailmassa. Kasvua vauhdittavat hyvät yhteydet ja eksoottinen mutta turvallinen ja puhdas maine. Viime vuonna japanilaisten, kiinalaisten ja eteläkorealaisten yöpymiset Pohjoismaissa kasvoivat 24 prosenttia 1,6 miljoonaan yöpymiseen.

Myös Suomessa kasvu oli kovaa, ja onnistuimme houkuttelemaan 77 000 yöpymistä lisää. Asemamme aasialaisten keskuudessa on vahva. Olemme pitkään olleet markkinajohtaja tai jakaneet ykkössijan Ruotsin kanssa, mutta viime vuonna norjalaiset kiilasivat Suomen kylkeen Kiinasta tulevien matkailijoiden määrän kasvussa.


Kasvu kääntyy Kiinaan

Suomen taival aasialaisten ykköskohteeksi Pohjoismaissa on ollut pitkä. Se on perustunut Suomen vetovoimaan japanilaisten matkailijoiden keskuudessa. Suomen markkinaosuus Pohjoismaihin saapuvista japanilaisista matkailijoista on ylivoimaisesti suurin ja on säilynyt vakaana. Japanilaiset ovat ihastuneet suomalaisuuteen eksoottisen talven, muumien, designin ja revontulien vuoksi.

Matkailun kasvun näkökulmasta ongelmana on, että japanilaisten matkailijoiden määrät Pohjoismaissa ovat pysyneet jo pitkään ennallaan. Kovin kasvu ei ole tulossa Japanin suunnasta, sillä kiinalaisten matkailijoiden määrä ylitti jo vuonna 2013 japanilaisten matkailijoiden määrän Pohjoismaissa.

Kasvu jatkuu, kun kiinalaisten markkinaosuus maailman matkailusta kasvaa voimakkaasti: vuonna 2020 kiinalaisten ennustetaan tekevän peräti 117 miljoonaa ulkomaanmatkaa. Euroopan nykyisellä markkinaosuudella se tarkoittaisi 16 miljoonaa uutta kiinalaista matkailijaa Eurooppaan.


Suomen markkinaosuus laskee

Kiinalaisten matkailijoiden määrä myös Suomessa on kasvanut kaiken aikaa. Viime vuonna kiinalaiset kiilasivat matkailutuloilla mitattuna Saksan ohi kakkoseksi ja toivat maahan 132 miljoonaa vientieuroa. Nousua edellisvuoteen oli peräti 56 prosenttia.

Kovasta kasvusta huolimatta Suomen markkinaosuus Pohjoismaihin tulevista aasialaisista matkailijoista on laskussa. Suomi säilytti osuutensa japanilaisten matkailijoiden keskuudessa, mutta Kiinan nopea nousu myös muissa Pohjoismaissa käänsi Suomen osuuden laskuun. Kiinalaisten matkailijoiden määrä Norjassa kasvoi lähes kaksi kertaa Suomea enemmän.

Kiinalaiset tekevät reilusti yli sata miljoonaa matkaa vuosittain. Kiinasta tulevien matkailijoiden suuri määrä suhteessa Pohjoismaiden pieniin matkailumarkkinoihin tarkoittaa sitä, että muutokset voivat olla suuria ja että nykytilanne voi muuttua nopeasti. Suomen markkinaosuuden säilyttäminen edellyttää kiinalaisten matkailijoiden määrän entistäkin nopeampaa kasvua. Kasvattaminen puolestaan edellyttää voimakkaita panostuksia Suomen vetovoimaan ja yhteistyötä eri tahojen kesken.

Suomessa tänä vuonna alkaneen Stopover-hankkeen tarkoituksena on houkutella pelkän välilaskun sijaan etenkin aasialaisia matkailemaan Suomessa. Aasialaiset mieltävät Pohjoismaat yhtenä alueena, joten kiinalaisten osalta hankkeen onnistuminen riippuu siitä, pystyykö Suomi erottautumaan muista pohjoisista kilpailijoistaan. Kiinalaiset matkailijat valloittaneella Pohjoismaalla on hyvät lähtökohdat edessä olevaan kisaan: seuraavaksi tulevat intialaiset.

Teksti: Jouni Vihmo

Päivitetty 04.09.2017

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake