Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Ammatillisen koulutuksen uudistus: työpaikalla oppiminen on win-win-tilanne

Yksi vuodenvaihteen ammatillisen koulutuksen uudistuksen suuria muutoksia on työpaikoilla oppimisen lisääntyminen. Pirkanmaalla on siitä myönteisiä kokemuksia.

 

Teksti: Irkka Honkakumpu

 

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN uudistuksessa on isoja asioita, jotka muuttuivat tai muuttuvat. Työpaikan ja koulutuksen järjestäjän välisen koulutussopimuksen myötä ammattiin opitaan nyt entistä enemmän työpaikoilla. Nyt voidaankin puhua niin kutsutusta uudesta amispedagogiikasta.

– Olemme päässeet siinä hyvään alkuun positiivisessa ilmapiirissä sekä yrityksissä että koulutuksessa, Tampereen seudun ammattiopisto Tredun matkailu-, ravintola- ja talousalan koulutuspäällikkö Anne Haapalehto sanoo. 

Tampereella on opiskelijoille tarjolla hyviä ja erilaisia työpaikkoja, joten kaikkiin tutkinnon osiin sekä perustutkintoa että erikoisammattitutkintoa suorittaville löydetään suhteellisen helposti työpaikat.

Alueella on kova pula kokeista ja tarjoilijoista. Kun työelämän jaksot ovat kuudesta viikosta ylöspäin, ja opiskelijoita on yrityksissä ympäri vuoden, työpaikoilla päästään näkemään heidän potentiaalinsa ja voidaan poimia heidät töihin.

Yrityskoordinaattori kiertää alueen yrityksissä kertomassa koulutuksista, ja myös opettajat jakavat tietoa työpaikoilla. Koulutusyhteistyö lähteekin yleensä liikkeelle yritysten yhteydenotoista. Työvoimapula on lisännyt myös pienten yritysten aktiivisuutta.

Suunnittelu ja yhdessä tekeminen yritysten kanssa on lisääntynyt selvästi. Muutaman kerran vuodessa järjestettävissä työelämäfoorumeissa kerrotaan uudistuksista ja tutkinnon perusteista sekä kuullaan työelämän ajatuksia.

– Nyt työelämä voi vaikuttaa enemmän siihen, miten koulutusta toteutetaan. Sehän on tarkoituskin, Haapalehto sanoo.

Entistä useammin järjestetään pop up -rekrypäiviä, jolloin yrityksistä tullaan oppilaitokseen kertomaan, minkälaisia työpaikkoja on tarjolla. Työelämän näkyminen koulussa motivoi opiskelijoitakin, kun he näkevät työllistymismahdollisuutensa.

Koulutusyhteistyökumppanuus on kiinteintä niiden yritysten kanssa, joissa opettajat ovat mukana työpaikoilla ja joissa yhdessä koulutetaan yrityksen työvoimaa ohjaamaan opiskelijoita.

Yhteistyöyrityksille pyritään turvaamaan opiskelijoita ympäri vuoden ja huomioimaan ohjauksen tarve niin opiskelijoille kuin työpaikkaohjaajille.

 

Jos opiskelija työllistyy kesken opintojen, hän voi suorittaa tutkinnon osia työpaikalla ja saada osaamisestaan paperit.

 

Nopeammin työelämään

Ravintola- ja cateringalan heikentynyt vetovoima näkyy muun muassa ensisijaisten hakijoiden alhaisena määränä syksyllä alkavaan kokkien ja tarjoilijoiden perustutkintoon.

Tarjoilijan ja kokin koulutukset on aloitettu joka vuosi täysillä aloituspaikoilla, mutta kun koulutukseen ei hakeuduta intohimosta alaan, opiskelijoiden motivaatio voi kadota, Haapalehto sanoo.

– Etsimme innostavasti ja motivoivasti alasta perusopetuksen 7-, 8- ja 9-luokkalaisille kertomaan pystyviä työntekijöitä. Järjestämme myös vierailuja oppilaitoksiin. Vetovoimatyötä ovat myös koulun vuosittaiset ammattipäivät kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisille.

Uudistuksen opiskelijoille tuoma mahdollisuus rakentaa henkilökohtaisia urapolkujaan mahdollistaa työllistymisen ja nopeamman siirtymisen työelämään. Myös eri tutkinnon osien valinnaisuus parantaa työllistymismahdollisuuksia, kun opiskelijat voivat valita ristiin rastiin kokin ja tarjoilijan opintoja.

– Nykyinen järjestelmä tukee paremmin opiskelijoiden valmistumista: työllistyessään kesken opintojen he voivat suorittaa tutkinnon osia työpaikalla, osallistua näyttöön ja suorittaa tutkinnon. 

Ryhmäaloituksia Tredussa on tarkoitus järjestää neljä kertaa vuodessa, mutta niiden lisäksi työelämäpainotteisuuden ja verkko-opintojen avulla opinnot voi aloittaa melkein milloin tahansa. 

 

”Nuoret haluavat oppia työpaikoilla. Yhteistyö opiskelijaryhmän ja työpaikkojen kanssa on entistä tiiviimpää”, ohjaava opettaja Marika Leppänen (oik.) sanoo. Kuvassa myös työpaikkaohjaajana keväällä toiminut tarjoilija Marianna Boström tamperelaisesta Solo Sokos Hotel Tornista.

 

Opettaja opiskelijoiden ja työpaikkojen tukena ja innostajana

Tredun ammatillinen opettaja Marika Leppänen käyttää noin kaksi työpäivää viikosta työpaikoilla 17–21-vuotiaiden opiskelijoidensa kanssa työskennellen.

– Nuoret haluavat oppia työpaikoilla. Vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutyön oppiikin vain käytännössä, Leppänen sanoo.

Osa opettajista on opetustyössään ollut ennenkin opiskelijoiden työpaikoilla mukana käytännön työtehtävissä. Tämä ei siis ole uutta, mutta uudistuksen myötä on pyritty luomaan siihen joustavaa mallia.

Opettaja voikin aika joustavasti osallistua työntekoon liikeideoiltaan erilaisissa työpaikoissa.

– Puen kassista työvaatteet päälleni ja soluttaudun työtiimiin yhtenä työntekijänä. Tarkoitus on tehdä yhdessä opiskelijan kanssa, ei pelkästään seurata työntekoa, Leppänen kertoo.

Samalla voi luontevasti antaa työkaluja opiskelijoiden ohjaamiseen sitoutuneille työntekijöille tyyliin ”tämä voisi olla hyvä tapa kertoa” tai ”tämän voisi tehdä myös näin” tai ”laadittaisiinko päiväsuunnitelma, johon opiskelija voisi itsekin kirjata tavoitteensa tälle päivälle”. 

Valtakunnallinen ja uudistuva ohjaan.fi-sivusto antaa myös hyviä välineitä opiskelijoiden ohjaamiseen työpaikoilla.

Opettaja on tukena myös silloin, kun opiskelijoita on työpaikalla vain yksi, hän jää vähälle huomiolle tai ei uskalla kysyä. Ohjaavan opettajan tehtävänä on usein avata keskustelu, jotta työ saadaan sujumaan. Ohjaamiseen kuuluu paljon työelämätaitojen opettamista.

– Tarkoitus on kuulua ja näkyä työpaikoilla ja olla helposti tavoitettavissa. Työpaikkaohjaajatkin yrityksissä tuntevat olonsa turvalliseksi, kun tietävät kontaktin olevan tiivis ja voivansa esittää kysymyksiä opettajan ollessa työpaikalla.

Työpaikoilla oppiminen vaatii panostuksia yrityksiltä, ja pienillä resursseilla toimiville se saattaa luoda paineita.

– Toiminnan pitää olla työpaikallekin järkevää.  Tämä on tavallaan win win -tilanne: hyvä opiskelijoiden ohjaus yrityksessä voi luoda myös työsuhteen jatkossa.

– Päätehtäväni on innostaa nuoria alalle. Kun on turvallista ja innostavaa, into ja palo alalle voivat syttyä, Leppänen sanoo.

Kun hakijamäärät ovat pudonneet, pitää yhdessä nostaa ammattien profiilia. Leppänen kehottaa yrityksiä ottamaan opiskelijoita positiivisella asenteella ja lähtemään mukaan tiiviiseen yhteistyöhön oppilaitoksen kanssa. Koko yritys hyötyy siitä: opiskelijoiden tsemppaaminen maksaa itsensä takaisin yrityselämässäkin. 

 

 

 

Opiskelijoiden ohjaaminen työpaikoilla on satsaus tulevaisuuteen

Fazer Food Services Oy:n Valtatie 30 -ravintolassa Tampereella on jo kokemusta Tredun ammattiin työpaikalla oppimassa olevista opiskelijoista. Ravintolassa on ollut yhtä aikaa kolmesta viiteen opiskelijaa useammassa muutaman kuukauden jaksossa.

Ravintolassa tarjotaan noin 1 100 lounasta päivittäin ja iltaisin ja viikonloppuisin on tilaustoimintaa. Työntekijöitä on 22.

– Meille tulleille opiskelijoille on annettu mahdollisuus päästä työelämäpainotteiselle puolelle, joten he ovat lähtökohdiltaan innokkaampia oppimaan työssä kuin koulun penkillä. Monille käytännön työn tekeminen sopii paljon paremmin, ja työelämä opettaa enemmän kuin koulussa istuminen, Valtatie 30 -ravintolan ravintolapäällikkö Katja Tuttavainen sanoo. 

Ravintolan keittiössä opiskelijoille katsotaan sellainen työnkierto, missä kullekin on työtä vaihtelevasti taitojensa mukaan: pilkkomista, ruoan ja annosten tekemistä ja leipomista.

–  Työpaikalta järjestelmä vaatii ohjaajia, jotka malttavat opettaa oikealla tavalla. Yhtään negatiivista palautetta ei työntekijöiltä ole tullut. Päinvastoin he ajattelevat, että opiskelijoiden ohjaaminen on satsaus tulevaisuuteen, kun pääsee näyttämään alasta hyvät puolet ja miten mukavaa työnteko voi olla. Keittiössä vallitsee hyvä huumori ja kaikkien kanssa tullaan hyvin toimeen.

Tuttavaisen mukaan yritys pääsee helposti mukaan järjestelmään ottamalla yhteyttä oppilaitokseen. Valtatie 30 oli jo aiemmin toiminut Tredun kanssa yhteistyössä, kun opiskelijat ovat opettajan kanssa käyneet hoitamassa iltatilaisuuksia. Uutta järjestelmää lähdettiin heti kokeilemaan, kun tilaisuus tarjoutui. 

– Yrityksille koituu etua myös siitä, että pääsemme itse vaikuttamaan, minkälaisia työntekijöitä tulevaisuudessa työelämään on tulossa.  Pääsemme itse opettamaan heille työmoraalia ja työelämän sääntöjä ja olemaan esimerkkinä.

Nuorten joukossa on loistavia helmiä, mutta jos jonkun opiskelijan kanssa työ ei sujukaan, yhteistyö oppilaitoksen kanssa mahdollistaa myös, että opiskelija voidaan lähettää takaisin kouluun kasvamaan. Yhden opiskelijan kohdalla päädyttiin ohjaavan opettajan kanssa siihen ratkaisuun.

Ohjaava opettaja käy usein paikan päällä ja kysyy kuulumiset. Kaikki opiskelijoiden työntekoon liittyvät asiat hoidetaan avoimesti keskustellen opettajan kanssa.

– Vaikka oppiminen tapahtuu työpaikalla, kaikille suunnitellaan tekeminen henkilökohtaisesti omien taitojen mukaan. Isossa paikassa opiskelija saa työtehtäviä monipuolisesti. Meillä voi tehdä työjakson taitojensa mukaan ja vastuuta saa lisää kehittymisen myötä. 

Kaikki opiskelijat eivät heti alussa sovi isoon ravintolaan oppimaan, joten opiskelija voidaan aluksi sijoittaa pienempään toimipisteeseen. Fazer Food Servicesillä on Tampereella parikymmentä erikokoista ja -tyyppistä ravintolaa.

– Olemme tyytyväisiä järjestelmään, jossa kaikki mahdollisuudet ovat opiskelijoiden suhteen auki, eikä yritys ole ehdottomasti sidottu mihinkään vaihtoehtoon, Tuttavainen painottaa.

Ohjaaminen saattaa ajoittain olla raskasta, mutta siihen suhtaudutaan positiivisesti. Kun seuraava mahdollisuus tulee, Valtatie 30:een otetaan varmasti työpaikalla oppijoita.  •

 

Päivitetty 28.06.2018

MaRan verkkosivut käyttää evästeitä. Kun käytät tätä verkkosivua, hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja verkkosivujemme evästekäytännöistä täällä.

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Accountor Metos Paulig Winpos Läntmannen Unibake Kespro Schneider Paulig Smartum