Kirjaudu MaRan jäsensivuille

#Amisreformi siirtää oppimista työpaikoille

Ammatillinen oppiminen tapahtuu tulevaisuudessa yhä useammin oikeassa työelämässä. Uudistuksen tarkoitus on hyvä, mutta se luo ylimääräistä painetta pienillä resursseilla toimiville yrityksille.

Teksti: Kaisa Laurila
Kuvat: Timo Niemi


Ensi vuoden alusta voimaan tuleva ammatillisen koulutuksen uudistus on valtava ja tarpeellinen remontti, sillä ammatillinen koulutus nykyisellään on pudonnut työelämän muutosvauhdista. Reformin tavoitteena on, että yhä merkittävämpi osa ammatillisesta koulutuksesta tapahtuu tulevaisuudessa työpaikoilla, ympäristöissä, joissa osaamisen pitää pysyä ajan hermolla.

Uuden ammatillisen koulutuksen lähtökohtia ovat asiakaslähtöisyys ja osaamisperusteisuus. Tavoitteena on koulutus, joka palvelee parhaalla mahdollisella tavalla sen molempia asiakkaita: opiskelijaa ja työelämää. Osaamisperusteisuuden myötä tarkastelun keskiössä ei ole enää pelkkä koulussa suoritettu muodollinen tutkinto vaan konkreettinen ammatillinen osaaminen.

Tulevaisuudessa säädellään entistä vähemmän sitä, kuinka paljon oppilaitoksessa tapahtuvaa opetusta tulee olla verrattuna työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen. Opiskelijoiden opinnot suunnitellaan yksilöllisesti, ja oppilaiden aiemmin hankkima osaaminen luetaan hyväksi entistä joustavammin osana opintoja. Osaamista voivat olla aiemman työkokemuksen ja opintojen lisäksi esimerkiksi harrastukset. Uudistuksesta toivotaan apua opiskelijoiden valmistumiseen ja parempaan työllistymiseen. Ennestään tiedetään, että esimerkiksi nuorisotyöttömyys on matalampaa niissä Euroopan maissa, joissa työpaikalla tapahtuvan opiskelun rooli ammatillisessa koulutuksessa on suuri.

 

Koulutussopimus korvaa työssäoppimisen


Yrityksille reformin näkyvin ja haasteellisin muutos on työelämässä tapahtuvan oppimisen lisääntyminen koulutussopimuksen myötä. Koulutussopimus korvaa yleisesti tunnetun työssäoppimisen.

Perinteisestä oppisopimuskoulutuksesta koulutussopimus eroaa muun muassa siten, että opiskelija ei ole työsuhteessa yritykseen eikä saa palkkaa. Kokonaisvastuu koulutussopimuksessa on koulutuksen järjestäjällä, ja käytännössä tämä edellyttää opettajien aktiivista jalkautumista työpaikoille. Tuttu työsuhteeseen perustuva, opiskelijan ja yrityksen välinen oppisopimuskoulutus säilyy vaihtoehtona koulutussopimuksen rinnalla.

Työelämälähtöisyys näkyy myös tutkinnon osiin kuuluvissa ammattiosaamisen näytöissä, jotka pyritään toteuttamaan jatkossa aina oikeissa työelämän tilanteissa. Näytöt ovat tällä hetkellä erityisesti aikuisille suunnattu osaamisen todentamistapa, mutta jatkossa käytäntö laajenee myös nuorten ammatilliseen peruskoulutukseen.

Uudessa ammatillisessa koulutuksessa ei ole rajoja sille, kuinka suuren osan koulutuksesta opiskelija voi työpaikalla suorittaa. Käytännössä myös koko tutkinnon suorittaminen yrityksessä on siis mahdollista. Oppilaitoksen on kuitenkin kannettava edelleen koulutus- ja kasvatusvastuu. Yritykset voivat jatkossakin vapaasti päättää, kuinka laajasti haluavat tarjota opiskelijoille oppimismahdollisuuksia.



Reformi kaipaa seurantaa


Tulevaisuudessa työpaikalla yhä useammin vieraileva nuori tai aikuinen on yrityksille uusi tilaisuus vaikuttaa tulevaan työvoiman saatavuuteen. Parhaimmillaan uudistus synnyttää yritysten ja oppilaitosten välille uudenlaista tiiviimpää kumppanuutta, joka hyödyttää muun muassa työvoimapulasta kärsiviä aloja kuten ravintola-alaa. Yksi reformin onnistumisen edellytyksistä on oppilaitosten ja yritysten vahva alueellinen yhteistyö.

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen osalta tarvitaan kuitenkin joustavuutta, sillä eri yrityksillä on hyvin erilaiset tarpeet ja edellytykset tarjota opiskelumahdollisuuksia. Uudistus luo ylimääräistä painetta etenkin jo tiukoilla resursseilla toimiville pk-yrityksille. Reformin valmistelussa ei ole täysin realistisesti huomioitu yritysten tosiasiallisia resursseja ottaa entistä useampia opiskelijoita oppimaan työpaikoille.

Yritysten rasitustaakan minimoimiseksi on huolehdittava siitä, että opiskelijoilla on ammatilliset perusvalmiudet ja kädentaidot ennen siirtymistä työpaikoille. On myös varmistettava, että työpaikoille ei tulla siirtäneeksi vastuuta muusta kouluttamisesta kuin ammatillisten tutkinnon osien sisältöihin perehdyttämisestä.

Uuteen ammatilliseen koulutukseen on syytä suhtautua avoimin mielin, mutta käytäntöjen toimivuutta ja rasittavuutta tullaan seuraamaan tarkkaan. Havaintojen pohjalta on oltava herkkyyttä tehdä tarvittavia muutoksia myös lainsäädäntöön, kuten työnantajille koulutussopimuksesta maksettaviin koulutuskorvauksiin, joita ei nykyisellään lakiin sisälly.

 


 

Millainen on uusi ammatillinen koulutus?


Opinnot joustavat

Opiskelija voi hankkia osaamista joustavasti itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Kaikille opiskelijoille tehdään oma henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jossa otetaan huomioon opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen ja suunnitellaan, millaista osaamista opiskelija tarvitsee. Suunnitelman laatii yhdessä opiskelijan kanssa opettaja tai opinto-ohjaaja.

Ammatilliseen koulutukseen hakeudutaan jatkuvan haun kautta, joustavasti ympäri vuoden. Keväisin järjestettävä valtakunnallinen yhteishaku ensisijaisesti peruskoulunsa päättäneille ja vailla ammatillista tutkintoa oleville säilyy.

 

Koulutussopimus työssäoppimisen tilalle

Koulutus työpaikalla järjestetään ilman työsopimussuhdetta toteutettavana koulutussopimuksena tai oppisopimuksena. Koulutussopimuksen sopijapuolet ovat työpaikka ja oppilaitos, ja sopimuksen pituus vaihtelee suoritettavan kokonaisuuden mukaan. Oppisopimus on opiskelijan ja yrityksen solmima määräaikainen, palkallinen työsuhde. Koulutussopimuksesta ei makseta oppisopimuksen tavoin koulutuskorvausta, ellei opiskelijalla ole erityistä tuen tarvetta.

Ammattitaito osoitetaan kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa näyttämällä se pääsääntöisesti työelämässä käytännön työtehtävissä. Näytössä opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden mukaisen ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Näytöt suunnitellaan työpaikan tilanteen mukaan, ja arvioinnin tekevät sekä siitä päättävät opettaja ja työpaikan edustaja yhdessä.


Uudet laaja-alaisemmat tutkinnot

Nykyinen kolmiportainen tutkintorakenne, ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto, säilyy. Tutkintojen määrä vähenee nykyisestä noin 360 tutkinnosta 164 tutkintoon. Opiskelijalla on nykyistä enemmän valinnan mahdollisuuksia erikoistua tutkinnon sisällä.

Jatko-opintokelpoisuus korkeakouluihin säilyy, ja ammatillisen ja lukion päättötodistusten vertailtavuus paranee arviointiasteikkoa muuttamalla.

Työllistyminen rahoituksen vahvemmaksi perustaksi

Oppilaitosten rahoituksessa painotetaan aiempaa voimakkaammin koulutuksen vaikuttavuutta ja opiskelijoiden työllistymistä.

Oppilaitosten rahoitus jaetaan laskennalliseen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen sekä strategiarahoitukseen. Laskennallisesta rahoituksesta puolet on opiskelijamäärän mukaan maksettavaa perusrahoitusta ja 35 prosenttia tutkinnoista ja tutkinnon osista maksettavaa suoritusrahoitusta.

Vaikuttavuusrahoitus, 15 prosenttia, maksetaan opiskelijoiden työllistymisen, jatko-opintoihin siirtymisen sekä opiskelija- ja työelämäpalautteen perusteella.

 

Järjestelmästä entistä yksinkertaisempi

Ammatillisen koulutuksen järjestelmästä tulee entistä selkeämpi: nuorten ja aikuisten koulutuksen raja-aidat poistuvat, ja koko ammatillinen koulutus nivotaan yhteen lakiin.

Tulevaisuudessa kaikkea ammatillista koulutusta säädellään jatkossa yhdellä järjestämisluvalla, ja koulutuksen järjestäjien vapaus kasvaa. Muun muassa oppisopimus kuuluu jatkossa kaikkien koulutuksen järjestäjien palveluvalikoimaan


 


Matkailu- ja ravitsemisalan uudet tutkinnot

 

Perustutkinnot

voimaan 1.8.2018

Perustutkintoja on jatkossakin kaksi. Majoituspalvelujen osaamisala siirtyy nykyisestä hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnosta matkailualan perustutkinnon osaamisalaksi. Samalla toisen perustutkinnon nimi muuttuu ravintola- ja catering-alan perustutkinnoksi.

1. Matkailualan perustutkinto
? majoituspalvelujen osaamisala
- matkailupalvelujen myynnin ja tietopalvelujen osaamisala
? matkailupalvelujen osaamisala

2. Ravintola? ja catering?alan perustutkinto
? asiakaspalvelun osaamisala
? ruokapalvelun osaamisala



Ammattitutkinnot

voimaan 1.1.2019


Tarjoilijan ammattitutkinto ja baarimestarin erikoisammattitutkinto yhdistyvät ravintolan asiakaspalvelun ammattitutkinnoksi. Ravintolakokin ja suurtalouskokin ammattitutkinnot yhdistyvät ruokapalvelujen ammattitutkinnoksi. Matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkinto ja hotellivirkailijan ammattitutkinto yhdistyvät matkailupalvelujen ammattitutkinnoksi.

Nykyisestä tutkintovalikoimasta poistuvat maaseutumatkailun ja matkatoimistovirkailijan ammattitutkinnot.

1. Matkailupalvelujen ammattitutkinto
2. Opastuspalvelujen ammattitutkinto
3. Ravintolan asiakaspalvelun ammattitutkinto
4. Ruokapalvelujen ammattitutkinto

 

Erikoisammattitutkinnot

voimaan 1.1.2019

Majoitus- ja ravitsemisalan esimiehen ammattitutkinnon nimi muuttuu majoitus- ja ravitsemisalan esimiestyön erikoisammattitutkinnoksi. Dieettikokin erikoisammattitutkinnon nimi muuttuu erityisruokapalvelujen erikoisammattitutkinnoksi.

1. Erityisruokavaliopalvelujen erikoisammattitutkinto
2. Majoitus? ja ravitsemisalan esimiestyön erikoisammattitutkinto

 

 



Lisätietoja reformista:


minedu.fi/amisreformi

Opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää syksyllä ammatillisen koulutuksen infokiertueen, jonka paikkakunnat ja aikataulut löydät OKM:n sivuilta.

 

 

 

Päivitetty 21.09.2017

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake