Mara-alan työpaikoilla työntekijöillä on paljon kehittymisen mahdollisuuksia. Osaamisen kehittyminen on mielekästä ja arvokasta – se luo osaltaan tunnetta työn merkityksellisyydestä. Kokemuksistaan kertoo Mäntän Klubi ja Hotelli Keurusselän toimitusjohtaja Iris Mäkinen.
Osaamista syntyy monissa ympäristöissä: työelämässä, arjessa, vapaa-ajalla, opinnoissa, kursseilla, harrastuksissa, perhe-elämässä – missä vain.
– Ei ehkä aina olla kuitenkaan vielä ymmärretty esimerkiksi harrastuksista kertyvän potentiaalin hyödyntämistä. Esimerkiksi meillä koiraihmiset voisivat suunnitella harrastuksiin liittyvää leiritystä tai jonkun kulttuurin opiskelija voisi tuoda kansainvälisten asiakkaiden tavoittamiseen ja palveluun lähtömaan kulttuurin tuntemusta. Eli ehdottomasti kannustan mara-alan työpaikkoja hyödyntämään työntekijöiden harrastusten kautta syntyvää osaamista, Iris Mäkinen vinkkaa.
Osaamisen kautta syntyy myös työsuhteita
Työelämän oppimisen sanotaan noudattavan ns. 70–20–10-kaavaa eli suurin osa (70 %) uuden oppimisesta ja kehittymisestä tapahtuu työnteon kautta: hoitamalla arkisia työtehtäviä, ratkaisemalla ongelmia, työn muuttuessa tai siirtymällä työtehtävästä toiseen.
– Meillä harjoitetaan työnkiertoa ja myös harjoittelun kautta voi parhaimmillaan saada vakituisen työpaikan. Esimerkiksi harjoittelijasta tuli meille juuri kokoaikainen vastaanottovirkailija ja markkinointikoordinaattori. Tämän syksyn aikana tulemme käymään kaikkien avainhenkilöiden kanssa toimenkuvat läpi ja uusimme työnjakoa. Myös työnkiertoa tehdään. Sitä kautta osaaminen kehittyy, toisen työn arvostus lisääntyy ja organisaation haavoittuvuus pienenee, Mäkinen kertoo.
Lisäksi hän korostaa esimiehen ja johdon roolia osaamisen kertymisen mahdollistajina.
– Pitää myös antaa vastuuta, rohkaista ihmisiä tekemään päätöksiä ja kokeilemaan.
Digitaalisuudesta apua osaamisen todentamiseen ja kehittymiseen
Työelämässä 20 prosenttia uuden oppimisesta ja kehittymisestä arvioidaan syntyvän jakamalla eli esimerkiksi palautetta saamalla ja antamalla, jakamalla kokemuksia, seuraamalla kollegan tai esimiehen työtä ja verkostoitumalla.
– Meillä ei ole tarkkaa prosessia siihen, että henkilökunta oppisi toisiltaan tietoisesti. Toki meillä on perehdytysmateriaalit ja pyrimme erityisesti avoimeen vuorovaikutukseen. Esimerkiksi kollegoilta tuleekin rehellistä palautetta. Asiakaspalautteista saadaan myös hyvää oppia. Lisäksi meillä on aktiivisia WhatsApp-ryhmiä, joissa jaetaan paljon tietoa ja joista jokainen voi oppia, Mäkinen listaa.
Tulevaisuuden kehittämisideoiden osalta hän pohtii:
– Digitaalisuutta voisi kyllä hyödyntää vielä enemmän osaamisen jakamiseen ja näkyväksi tekemiseen.
Osaamisen tunnistaminen lisää työn mielekkyyttä
Arvioidaan, että vain 10 prosenttia työelämässä opitaan erilaisissa koulutustilanteissa, kuten valmennuksissa ja seminaareissa.
– Meilläkin on välillä valmennustilaisuuksia. Ne toimivat kyllä hyvin. Osa kouluttautuu myös itsenäisesti, mikä on todella positiivista. Mutta tosiaan työtä tekemällä työelämässä oppii eniten! Mara-alalla kertyy erittäin monipuolisesti osaamista. Kun henkilöstö oppii tunnistamaan osaamistaan ja sanoittamaan sitä, työ on yhä mielekkäämpää ja myös työn kehittäminen lisääntyy, Mäkinen muistuttaa.
Kirjoitus on osa Sitran järjestämää Osaaminen näkyviin -kampanjaa viikkojen 35–36 aikana.
Teksti: koulutuspoliittinen asiantuntija Minna Halmetoja, MaRa