OIKEUSKANSLERILLE
 
KANTELU VALTIONEUVOSTON PÄÄTTÄMISTÄ RAVINTOLOIDEN KORONARAJOITUKSISTA KESKI-POHJANMAALLA
 

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (jäljempänä MaRa) pyytää kunnioittavasti oikeuskansleria tutkimaan, onko valtioneuvosto toiminut vastoin tartuntatautilain 58 a §:ää kiristäessään 14.10.2021 antamallaan valtioneuvoston asetuksella Keski-Pohjanmaan maakunnan ravintolarajoituksia ns. leviämisvaiheen ravintolarajoituksiin.

 

Valtioneuvosto on 14.10.2021 antamallaan asetuksella kiristänyt Keski-Pohjanmaan ravitsemisliikkeiden ravintolarajoituksia ns. leviämisvaiheen rajoituksiin, jotka kajoavat syvästi ravitsemistoiminnan harjoittajien elinkeinovapauteen ja työntekijöiden työnteko-oikeuteen:

  • Ravintoloiden aukioloaikaa on KeskiPohjanmaalla rajoitettu siten, että sallittu aukioloaika on klo 05–01, kun ravintoloiden toimintaa ei normaalitilanteessa rajoiteta.
  • Anniskeluaika on rajoitettu klo 09–24:een kun normaalisti ravintola voi anniskella 01.30:een ja jatkoaikailmoituksella 04:ään asti. 
  • Jos ravintolan pääasiallinen toiminta on alkoholijuomien anniskelua, ravintolan asiakaspaikat on rajoitettava sisällä ja ulkona puoleen normaalista (50 %). Muiden ravintoloiden asiakaspaikat sisällä tulee rajata 75 %:iin normaalista.
  • Asiakkailla on oltava oma istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä ravitsemisliikkeen sisätiloissa.

 

Ennen 14.10.2021 annettua asetusta Keski-Pohjanmaan ravintoloiden aukioloaikaa, anniskeluaikaa, asiakaspaikkamäärää ei rajoitettu eikä sisätiloissa ollut voimassa istumapaikkavaatimusta. Ravintoloissa on ollut vain vähän tartuntoja. Koronavirus leviää Keski-Pohjanmaalla muualla kuin ravintoloissa.

Jotta valtioneuvostolla olisi oikeus rajoittaa Keski-Pohjanmaalla sijaitsevien ravitsemisliikkeiden toimintaa näin ankarasti ja kiristää ravintolarajoituksia aiemmassa asetuksessa voimassa olevista, siihen tulee olla lailliset perusteet 58 a §:n nojalla.  Rajoituksien tulee lain ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön perusteella olla välttämättömiä juuri sillä alueella jonne rajoituksia määrätään.

MaRan näkemyksen mukaan Keski-Pohjanmaalle valtioneuvoston asetuksella 14.10.2021 määrätyt ravitsemisliikkeiden rajoitukset ovat vastoin tartuntatautilain 58 a §:ää. Rajoitukset eivät ole välttämättömiä eivätkä oikeasuhtaisia ottaen huomioon valtioneuvoston uudistettu hybridistrategia ja Keski-Pohjanmaan epidemiatilanteesta saatu selvitys sekä ruokaravintoloissa ja yöravintoloissa tapahtuneet tartunnat.

Valtioneuvosto on laiminlyönyt velvollisuutensa tehdä kokonaisarviointi rajoitustoimien hyödyistä ja haitoista ottaen huomioon koronapandemiasta ja valtioneuvoston asettamista rajoitustoimista ravintolayrittäjille, työntekijöille ja heidän perheilleen aiheutuneet erittäin negatiiviset ja pitkäaikaiset seuraukset. 

MaRa katsoo, että valtioneuvoston olisi tullut ottaa huomioon erot ravintolatyyppien välillä. Ruokaravintoloiden toiminnan rajoittamiselle ei ole ollut vähäisimpiäkään perusteita, koska THL on määritellyt ruokaravintolat vähäisen riskin tiloiksi. Muissa vähäisen riskin tiloissa ei ole voimassa rajoituksia. 

Näillä ja kantelussa jäljempänä esitetyillä perusteilla MaRa saattaa asian oikeuskanslerin arvioitavaksi.

 

1. Tartuntatautilain 58 a § sääntelystä

Tartuntatautilain (1227/2016) 58 a §:n ja sen nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella voidaan rajoittaa ravintoloiden asiakaspaikkamäärää, aukioloaikaa- ja anniskeluaikaa ja asiakkaiden liikkumista ravintolassa.

Tartuntatautilain 58 a §:n 2 momentin nojalla, jos yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi on välttämätöntä, voidaan valtioneuvoston asetuksella säätää tarkemmin tietyillä alueilla sijaitsevien ravitsemisliikkeiden asiakkaiden saapumiseen ja oleskeluun, asiakaspaikkojen sijoittamiseen sekä asiakkaiden puhetta peittävän äänentoiston käyttämisen ja musiikin soittamisen rajoittamiseen liittyvistä velvoitteista sekä sisä- ja ulkotilojen asiakaspaikkamäärään liittyvistä vaatimuksista. Valtioneuvoston asetuksella voidaan rajoittaa sellaisten ravitsemisliikkeiden, joiden pääasiallisena ravitsemistoimintana on tarjota yleisölle maksusta elintarvikelaissa tai Ahvenanmaan maakunnan vastaavassa lainsäädännössä tarkoitetussa elintarvikehuoneistossa alkoholijuomia, asiakasmäärää enintään 67 prosenttia ravitsemisliikkeen suurimmasta asiakas- tai henkilömäärästä, joka on mainittu tilaa tai sen osaa koskevassa alkoholilain (1102/2017) 18 §:ssä tai Ahvenanmaan maakunnan vastaavassa lainsäädännössä tarkoitetussa anniskeluluvassa tai, jos ravitsemisliikkeellä ei ole anniskelulupaa, rakennusten paloturvallisuudesta maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 b §:n nojalla ja rakennuksen käyttöturvallisuudesta mainitun lain 117 d ja 117 k §:n nojalla annettujen säännösten tai Ahvenanmaan maakunnan vastaavan lainsäädännön mukaisesti hyväksytyssä rakennussuunnitelmassa. Muiden ravitsemisliikkeiden asiakasmäärää voidaan rajoittaa enintään 50 prosenttia edellä tarkoitetuissa säännöksissä tarkoitetusta suurimmasta asiakas- tai henkilömäärästä.

Tartuntatilain 58 a §:n 3 momentin nojalla ravitsemisliikkeen on lyhennettävä aukiolo- ja anniskeluaikaa, jos se on välttämätöntä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi eivätkä ravitsemisliikkeen tilojen ja pintojen puhdistamistoimenpiteet, hygieniaohjeet, asiakaspaikkojen järjestely ja muut toimenpiteet ole riittäviä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi.

Tartuntatautilain 58 a §:n 5 momentissa todetaan, että edellä 2–4 momentin nojalla säädettyjen rajoitusten on oltava välttämättömiä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi niillä alueilla ja ravitsemisliikkeissä, joita ne koskevat.

Tartuntatautilain 58 b §:n 3 momentin nojalla valtioneuvoston on tarkoin seurattava, ovatko 58 a §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut rajoitusten edellytykset edelleen voimassa. Jos edellytykset eivät enää täyty, on valtioneuvoston viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin 58 a §:n ja siihen liittyvien säännösten kumoamiseksi. Jos 58 a §:n 2–4 momentin nojalla säädetyt rajoitukset eivät enää ole välttämättömiä joillain alueilla tai säädetyssä laajuudessa, valtioneuvoston on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin valtioneuvoston asetuksen muuttamiseksi.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 14/2020) todennut, että sääntelyn alueellinen soveltamisala on merkityksellinen sääntelyn välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden kannalta. Valiokunta korosti, että välttämättömyysedellytysten tulee säädösperusteisesti ohjata päätöksentekoa alueellisesta soveltamisalasta ja ettei rajoituksia voida säätää tai pitää voimassa sellaisilla alueilla, joissa se ei ole tartuntatautitilanteen vuoksi välttämätöntä (PeVL 14/2020 vp, s. 5).

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on ravintolarajoituksia koskevasta hallituksen esityksestä antamassaan mietinnössään (StVM 27/2020 vp) todennut, että rajoitukset tulee kohdentaa ravitsemistoimintaan vain niillä alueilla ja siltä osin kuin se on välttämätöntä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi. Tartuntatautilain 58 a §:n 2 momentti säädettiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön perustuen lakiin niin, että valtioneuvoston aseuksella voidaan säätää tarkemmin alueellisesti asiakkaiden oleskeluun ja asiakasipaikkojen sijoittamiseen liittyvistä velvoitteista sekä ravintoloiden asiakaspaikkarajoituksista, jos se on yleisvaarallisen tartuntatautilain leviämisen estämiseksi välttämätöntä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on todennut mietinnössään 58 a §:n 2 momenttiin liittyen, että aluekohtaisen tilanteen ja rajoitusten välttämättömyyden arvioinnissa voidaan käyttää apuna esimerkiksi uusien tartuntojen ilmaantuvuuden määrää, positiivisten testitulosten osuutta testatuista, jäljitysten alkuperätietoja sekä yleisvaaralliseen tartuntatautiin liittyvää sairaalahoidon tarvetta alueella. Välttämättömyysarvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös lähialueiden ja koko maan tilanne.

MaRa toteaa, että välttämättömyysarvioita ei siis ole voitu tällöinkään tehdä pelkästään alueen ilmaantuvuusluvun perusteella. Huomionarvoista on, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön antamisen aikaan lokakuussa 2020 koronarokotteiden antamista väestöön ei ollut vielä edes aloitettu.    

Tartuntatautilain 58 a §:n 3 momentin nojalla asetuksella voidaan rajoittaa ravitsemisliikkeen aukioloaikaa ja anniskeluaikaa, jos se on välttämätöntä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi eivätkä ravitsemisliikkeen tilojen ja pintojen puhdistamistoimenpiteet, hygieniaohjeet, asiakaspaikkojen järjestely ja muut toimenpiteet ole riittäviä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Kyseinen säännös säädettiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaisesti lakiin.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on todennut, että aukioloaikojen lyhentämisen edellytyksenä on ensinnäkin sen välttämättömyys yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Tällainen tilanne voisi olla käsillä esimerkiksi, jos aukioloaikojen ja mahdollisesti siihen liittyvän anniskelun takia asiakaskontaktit muodostuvat sellaisiksi, että etäisyys- tai hygieniavaatimuksista ei tartuntataudin leviämisen estämiseksi voida enää huolehtia. Lisäksi säännöksessä edellytettäisiin, että siinä luetellut toimenpiteet olisivat riittämättömiä kyseisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Nämä edellytykset säädettäisiin koskemaan myös säännökseen sisällytetyn asetuksenantovaltuuden käyttämistä. Tällöin ne asettavat perusteluvelvollisuuden asetusta säädettäessä. Valiokunta korostaa, että momentissa mainitut kellonajat ovat aikarajoja, joiden puitteissa rajoituksia tulee säätää välttämättömyysarvioinnin pohjalta. Valiokunta toteaa, että 3 momentin sääntelyn nojalla ei edellytetä ravitsemisliikkeen harjoittajilta epidemiologiseen tietämykseen perustuvaa kykyä arvioida ja ennakoida tautitilanteen kehittymistä väestössä. Momentilla on tarkoitus luoda perussäännös ja siihen nojaava asetuksenantovaltuus, jonka nojalla annetut säännökset tarkentavat ravitsemisliikkeen harjoittajaa koskevia velvoitteita.

Hallituksen esityksessä (HE 6/2021) ravintolarajoituksia koskevien tartuntatautilain säännösten voimassaoloaikaa esitettiin jatkettavaksi 30.6.2021 saakka. Sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi asiassa mietinnön StVM 2/2021. Mietinnössään sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy talousvaliokunnan näkemykseen siitä, että kaikkein suurimmat taloudelliset vahingot aiheutuisivat viruksen laajamittaisesta leviämisestä, joten tehokkaat rajoitustoimet mahdollistava lainsäädäntö on tarpeen. Valiokunta pitää myös talousvaliokunnan tavoin tärkeänä, että rajoituksia puretaan heti tartuntatilanteen niin salliessa.

Hallituksen esityksessä (HE 73/2021) ravintolarajoituksia koskevien säännösten voimassaoloaikaa esitettiin jatkettavaksi 31.12.2021 asti.

Perustuslakivaliokunta on hallituksen esityksestä antamassaan lausunnossaan (PeVL 16/2021) painottanut rajoitusten välttämättömyyden edellytystä. Valiokunta on kehottanut valtioneuvostoa harkitsemaan mahdollisuutta rajata esimerkiksi alueellista soveltamisalaa maakuntajakoa hienosyisemmin. Mikäli rajoitukset eivät enää ole välttämättömiä jollain alueella tai alalla, valtioneuvoston on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin sääntelyn muuttamiseksi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on hallituksen esityksestä antamassaan mietinnössä (StVM 14/2021 vp) todennut, että epidemian kulkuun liittyy väistämättä ennakoimattomuutta. Lyhyeksi määräajaksi säädettyjä rajoituksia mahdollistavien säännösten voimassaoloa on jouduttu useasti jatkamaan epidemian pitkittyessä, eikä epidemian keston pituutta voida vieläkään määrittää, joten valtioneuvostolla ja toimivaltaisilla viranomaisilla tulee valiokunnan näkemyksen mukaan edelleen säilyttää mahdollisuus reagoida rajoituksin epidemian mahdolliseen pahenemiseen. Valiokunta pitää siten ehdotettujen säännösten voimassaolon jatkamista perusteltuna väestön terveyden suojelemisen sekä terveydenhuoltojärjestelmän toimintakyvyn säilyttämisen näkökulmasta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo, että valtioneuvoston tulee sääntelyä sovellettaessa huomioida asianmukaisesti rokotusten eteneminen ja ilmaantuvuuden lasku sekä arvioida, onko rajoitusten voimassaolon jatkamiselle perusteita rokotustilanne sekä rajoituksista aiheutuvat taloudelliset haitat huomioiden.

Samalla valiokunta kuitenkin korostaa rajoitusten käyttöönoton korkeaa kynnystä. Säännösten voimassaolo ei itsessään merkitse rajoitustoimien käyttöönottoa, vaan valtioneuvostolla sekä toimivaltaisilla viranomaisilla on velvollisuus perustaa rajoitusten mahdollista käyttöönottoa koskevat päätöksensä epidemiatilanteeseen kytkeytyvään välttämättömyyspunnintaan.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että tartuntatautilain covid-19-epidemian torjumiseen liittyvät väliaikaiset säännökset eivät myöskään ole johdonmukaisia suhteessa tartuntatautilain toistaiseksi voimassa olevien säännösten kanssa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että rajoituksia koskevista säännöksistä ja myös niiden soveltamiskäytännöstä on muodostunut eri toimialojen välillä sekä myös toimialojen sisällä epidemian leviämisen estämisen näkökulmasta epäjohdonmukainen kokonaisuus. Myös talousvaliokunta on kiinnittänyt huomiota eri toimialojen epäjohdonmukaiseen kohteluun (TaVL 15/2021 vp, s. 4).

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa kuitenkin, että edellä todetuista sääntelymekanismien ja säännösten sisältöjen eroavuuksista huolimatta kaikkia väliaikaisia rajoituksia yhdistävä säädöspohjainen edellytys on, että toimivaltaisella päätöksentekijällä ei ole oikeutta tehdä rajoituspäätöstä ennen välttämättömyyspunnintaa. Rajoitusten erilaiset soveltamisedellytykset luovat vasta perustan sille, että rajoitukset on mahdollista ottaa käyttöön. Rajoituspäätöksiä minkään toimialan osalta ei kuitenkaan ole oikeutta tehdä, jolleivat ne ole välttämättömiä epidemian leviämisen estämiseksi. Valiokunta korostaa, että sääntelymekanismien ja soveltamisedellytysten eroista huolimatta eri viranomaisten on käytettävä välttämättömyyttä arvioidessaan oikeudenmukaisia ja oikeasuhtaisia perusteita toimialasta riippumatta siten, että rajoitukset kohdistuvat epidemian torjunnan näkökulmasta eri toimialoihin johdonmukaisella tavalla. Kaikkia rajoituksia yhdistävän välttämättömyyspunninnan kautta tulee rajoitukset suhteuttaa toisiinsa siten, että niistä muodostuu epidemian leviämisen estämiseksi perusteltu ja oikeasuhtainen kokonaisuus.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että myös perustuslakivaliokunta on covid-19-epidemian torjuntaan liittyvistä esityksistä antamissaan lausunnoissa edellyttänyt rajoituksilta välttämättömyyttä ja oikeasuhtaisuutta. Oikeasuhtaisuuteen sosiaali- ja terveysvaliokunnan näkemyksen mukaan kuuluu, että rajoitukset ovat oikeassa suhteessa tartuntariskiin. Sen lisäksi oikeasuhtaisuus tarkoittaa, että eri toimialoja sekä erityyppisiä tapahtumia, palveluja tai tiloja koskevat rajoitukset ovat keskenään johdonmukaisia.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että ravitsemisliikkeitä koskevien rajoitusten kohdalla on lisäksi edellytetty, että erityyppisiä ravitsemisliikkeitä tulee eriyttää siten, että rajoitukset kohdistuvat eri tavoin epidemian torjunnan näkökulmasta erityyppisiin ravitsemisliikkeisiin (PeVL 31/2020 vp, s. 5, StVM 27/2020 vp, s. 4 sekä StVM 9/2021 vp, s. 6—10). Valiokunta korostaa, että myös muita toimialoja koskevat rajoituspäätökset tulee kohdentaa välttämättömyys- ja oikeasuhtaisuuspunninnalla erityyppisiin toimijoihin eriytetysti nimenomaisesti epidemian torjunnan näkökulmasta. Rajoitusten kohdentuminen on epidemian aikana vaihdellut. Rajoitukset ovat kuitenkin kohdistuneet esimerkiksi tapahtuma- ja kulttuurialaan sekä urheilutapahtumiin epäjohdonmukaisesti suhteessa ravitsemisliikkeisiin. Myöskään sallittujen yleisö- tai asiakasmäärien rajoitukset eivät ole olleet johdonmukaisia suhteessa esimerkiksi tapahtumapaikan tai palvelunantajan tilan kokoon. Rajoitukset eivät siten valiokunnan näkemyksen mukaan ole kohdentuneet epidemian leviämisen estämisen näkökulmasta oikeudenmukaisella ja johdonmukaisella tavalla toimialojen kesken tai toimialojen sisällä. Valtioneuvoston lisäksi aluehallintovirastojen sekä liikenne- ja viestintäviraston tulee käyttää harkintavaltaansa siten, että rajoitukset muodostuvat epidemian torjunnan kannalta johdonmukaisiksi suhteessa eri toimialoihin sekä toimialojen sisällä erityyppisiin toimijoihin.

Valtioneuvoston sekä muiden toimivaltaisten viranomaisten tulee hyödyntää sairaanhoitopiirien alueellisten covid-19-epidemian torjunnan yhteistyöryhmien asiantuntemusta rajoitusten alueellisesta sekä toimialakohtaisesta välttämättömyydestä ja oikeasuhtaisuudesta.

Välttämättömyysarvioinnissa on valiokunnan näkemyksen mukaan huomioitava myös, että tuoreimpien tietojen valossa näyttää siltä, että rokotuskattavuudessa päästään varsin hyvälle tasolle jo kesän aikana. Uusimmat variantit näyttävät voivan levitä entistä tehokkaammin, mutta valiokunnan saaman selvityksen mukaan kahden rokotuksen jälkeen suoja niitäkin vastaan on hyvä. Rokotuskattavuuden joutuisa eteneminen asettaa arviot virustartuntojen luomasta terveydenhuoltojärjestelmän kuormituksesta erilaiseen valoon. Vaikka virusmuunnosten leviämistä on vaikea ennakoida, näyttäytyy rokotusten vaikutus ennen kaikkea vakavampien taudinkuvien vähenemisenä, mikä heijastuu myös sairaanhoidon ja tehohoidon kuormitukseen. Näin ollen valtioneuvoston sekä toimivaltaisten viranomaisten tulee valiokunnan näkemyksen mukaan jatkossa seurata ja uudelleenarvioida esimerkiksi ilmaantuvuuslukujen suhteellista merkitystä ja raja-arvoja rajoitusten välttämättömyydelle.

MaRa toteaa, että viranomaisten julkaisemista tartuntalähteitä kuvaavista materiaalista käy ilmi, että Keski-Pohjanmaalla tartuntoja ei ole ilmennyt ruokaravintoloissa eikä edes anniskelupainotteisissa ravintoloissa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön (StVM 27/2020 vp) mukaan jäljitysten alkuperätiedot on otettava huomioon rajoitusten välttämättömyyttä ja oikeasuhtaisuutta harkittaessa. Valtioneuvosto ei ole myöskään ottanut huomioon sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä (StVM 14/2021 vp) edellytettyä oikeasuhtaisuutta, joka tarkoittaa, että eri toimialoja ja erityyppisiä tapahtumia ja tiloja koskevat rajoitukset ovat keskenään johdonmukaisia. THL riskipotentiaalin arviointitaulukossa ruokaravintolat on luokiteltu vähäisen riskin tiloiksi. Ne ovat vähäriskisiä tiloja samalla tavalla kuin esimerkiksi elintarvikekaupat, kampaamot, parturit, kodinkonekaupat, raitiovaunut ja junien lähiliikenne. Näissä missään ei ole ollut ankaria liiketoiminnan rajoituksia koko koronapandemian aikana.  Se, että valtioneuvosto on 14.10. asettanut Keski-Pohjanmaan ravintoloille rajoitukset samalla, kun muissa vähäisen riskin tiloissa ei ole mitään rajoituksia osoittaa, että valtioneuvoston päätös ei ole tartuntatautilain ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukainen.

Valtioneuvosto on kesästä 2021 alkaen perustanut ravintoloiden rajoitukset yksinomaan alueen koronakoordinaatioryhmien kannanottoihin. Eri alueilla olevien koronakoordinaatiotyöryhmien harkinta on vaihdellut. Jotkut ryhmät ovat ottaneet huomioon muitakin näkökohtia kuin pelkän ilmaantuvuusluvun, kuten rajoitusten erittäin negatiiviset vaikutukset ravintolayrittäjiin, työntekijöihin ja heidän perheisiinsä. Tästä on aiheutunut merkittävä epätasa-arvo maan eri osissa toimivien yrittäjien ja työntekijöiden välillä. Valtioneuvoston tehtävänä on tehdä kokonaisharkinta rajoitustoimien hyödyistä ja haitoista. Tämän tehtävän valtioneuvosto on laiminlyönyt.

 

 

2. Valtioneuvoston uusi hybridistrategia ja STM:n päivitetty toimintasuunnitelma

Valtioneuvosto on vuoden 2021 aikana määrännyt ravintolarajoituksia alueille sen mukaan, ovatko alueet STM:n toimintasuunnitelman määritelmän mukaisessa epidemian perus-, kiihtymis- tai leviämisvaiheessa. Valtioneuvosto on noudattanut tätä jakoa myös nyt antamassaan asetuksessa, jossa Päijät-Hämeen ravintolarajoituksia on kiristetty leviämisvaiheen rajoituksiin ja pääkaupunkiseudulla on pidetty yllä leviämisvaiheen rajoitukset.[1]  

Asetuksen perustelumuistiossa 14.10.2021 todetaan, että sairaanhoitopiirien alueellisten yhteistyöryhmien itse tekemien arviointien perusteella kuusi aluetta oli 13.10.2021 STM:n toimintasuunnitelman määritelmän mukaisessa leviämisvaiheessa. Seitsemän sairaanhoitopiiriä oli määritelty kiihtymisvaiheeseen. Perustelumuistion teksti on otettu THL:n lausunnosta (sivu 3).[2]

Valtioneuvosto on 9.9.2021 hyväksynyt uuden hybridistrategian toimintasuunnitelman.[3] Uudessa toimintasuunnitelmassa alueita ei ole enää jaoteltu perustasoon ja kiihtymis- ja leviämisvaiheisiin.

MaRa katsoo, että valtioneuvosto ei voi perustella ravintolarajoituksia alueilla ja niiden välttämättömyyttä STM:n vanhan toimintasuunnitelman alueellisilla epidemiatasokuvauksilla, kuten se on tehnyt antaessaan 14.10.2021 asetuksen.

STM on antanut uudesta toimintasuunnitelmasta ohjauskirjeen[4] 23.9.2021. Ohjauskirjeessä todetaan uudistettua hybridistrategiaa vastaavasti, että uudistetun hybridistrategian toimeenpano alkaa välittömästi, ja rajoituksia ja kattavia suosituksia ryhdytään purkamaan asteittain heti. Kun rokotusten kohderyhmään kuuluvien 12 vuotta täyttäneiden vähintään 80 %:n rokotuskattavuus saavutetaan tai kaikilla halukkailla kohdeväestöön kuuluvilla on ollut mahdollisuus saada kaksi rokoteannosta, valtakunnallisista rajoituksista ja kattavista suosituksista luovutaan. Ministeriö on jatkanut 13.10.2021 antamallaan kirjeellä ohjauskirjeen voimassaoloa 7.11.2021 asti.[5]

Ohjauskirjeessä todetaan, että uuden toimintasuunnitelman myötä epidemian alueellisiin vaihekuvauksiin liitetyistä valtakunnallisista toimenpidesuosituksista luovutaan. Aikaisempaan suunnitelmaan perustuvia epidemiavaiheita kuitenkin edelleen seurataan alueilla.

Ohjauskirjeessä todetaan, että käyttöönoton toinen vaihe koskee uuden toimintasuunnitelman täysimääräistä soveltamista ja ministeriö tulee antamaan siitä erillisen ohjauksen. Tämä tapahtuu, kun rokotusten kohderyhmään kuuluvien 12 vuotta täyttäneiden vähintään 80 %:n rokotuskattavuus saavutetaan tai kaikilla halukkailla kohdeväestöön kuuluvilla on ollut mahdollisuus saada kaksi rokoteannosta. Toisessa vaiheessa epidemian alueellisista vaihekuvauksista, valtakunnallisista rajoituksista ja kattavista suosituksista luovutaan kokonaan.

Ministeriö on jatkanut 13.10.2021 antamallaan kirjeellä ohjauskirjeen voimassaoloa 7.11.2021 asti.[6] Ministeriö toteaa, että tulee myöhemmin antamaan erillisen ohjauksen uudistetun toimintasuunnitelman täysimääräisestä soveltamisesta. Tämä tapahtuu, kun rokotusten kohderyhmään kuuluvien 12 vuotta täyttäneiden vähintään 80 %:n rokotuskattavuus saavutetaan tai kaikilla halukkailla kohdeväestöön kuuluvilla on ollut mahdollisuus saada kaksi rokoteannosta.

MaRa katsoo, että STM:n ohjauskirjeessä todettu, että epidemian alueellisista vaiheista luovutaan vasta kun rokotusten kohderyhmään kuuluvien 12 vuotta täyttäneiden vähintään 80 %:n rokotuskattavuus saavutetaan tai kaikilla halukkailla kohdeväestöön kuuluvilla on ollut mahdollisuus saada kaksi rokoteannosta, ei perustu uudistettuun hybridistrategiaan.

MaRa katsoo, että valtioneuvosto on toiminut uudistetun hybridistrategian vastaisesti, kun se on käyttänyt STM:n vanhassa toimintasuunnitelmassa olevia epidemian alueellisia kuvauksia ja määrännyt 14.10.2021 muun muassa Keski-Pohjanmaalle leviämisvaiheen rajoitukset, vaikka alueellisia epidemiavaiheita ei uudessa 9.9.2021 hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa enää ole.

STM:n ja THL:n 14.10.2021 pidetyssä koronainfossa[7] on todettu, että Suomessa 77,4 prosenttia yli 18-vuotiaista on saanut kaksi rokotetta (tilannekatsauksen sivu 4).  Yli 12-vuotiaissa toisen annoksen kattavuus on 74 %.  Kun rokotekattavuus on täysi-ikäisten osalta jo lähes 80 % ja ravintoloissa tapahtuneiden tartuntojen määrä on ollut vähäinen, valtakunnallisista asetuksella määrättävistä ravintolarajoituksista olisi tullut luopua 14.10.2021 kaikilla alueilla.

STM:n ja THL:n tilannekatsauksen materiaalissa todetaan, että tärkeintä on kaikin keinoin edistää rokotuskattavuutta ja terveysturvallisia toimintatapoja alueellisella ja paikallisella tasolla. Alueellinen epidemiatilanne voi lisäksi edellyttää, että alueella tai kunnassa annetaan laaja-alaista informaatio-ohjausta sekä tehdään kansallista ohjeistusta tiukempia suosituksia tai rajoituksia.

MaRa katsoo, että valtakunnallisten ravintolarajoitusten määrääminen on ollut hybridistrategian vastaista epidemiatilanne ja rokotekattavuus huomioiden.

 

3. Epidemia on muuttunut rokottamattomien epidemiaksi, jossa virus leviää muualla kuin ravintoloissa

 

Ravintolatartuntojen määrä on alhainen valtakunnallisesti

THL:n lausunnossa 13.10.2021 todetaan, että ravitsemisliikkeissä tapahtuneiden tartuntojen määrä on pysynyt viimeisten viikkojen aikana alhaisena, mikä voi liittyä rajoituksiin.  

MaRa huomauttaa, että edellisellä kerralla kun THL lausui valtioneuvostolle (6.10.2021) ravintolarajoituksia koskevasta asetuksesta, THL totesi, että ravitsemisliikkeissä tapahtuneiden tartuntojen määrä on pysynyt viimeisten viikkojen aikana alhaisena, mikä on todennäköisimmin seurausta niihin kohdistuvista rajoituksista.[8]

THL ei itsekään lausunnossaan pidä ravintolarajoituksia todennäköisenä syynä ravintoloissa tapahtuneiden tartuntojen vähäiselle määrälle. Syy-seuraussuhdetta rajoituksille ja ravintolassa tapahtuneiden tartuntojen vähäiselle määrälle ei voida osoittaa. MaRan näkemys on, että kun ravintolatartuntojen määrä on pysynyt viikkokaudet alhaisena, ravintolarajoituksille ole enää epidemiologista perustetta.

THL:n lausunnossa toistetaan samaa vanhentunutta tekstiä siitä, kuinka ravitsemisliikkeissä tapahtuneiden altistumisten ja tartuntojen määrä olisi todennäköisesti aliarvio johtuen sekä raportoinnin puutteesta että siitä, että tartunnan lähde jää nykyisellään yli kolmanneksessa tapauksissa selvittämättä.  Laitoksen arvio on, että alkoholimyyntiin keskittyvissä ja myöhään auki olevissa ravitsemisliikkeissä vallitsee erittäin merkittävä tartunnan riski erityisesti rokottamattomille tai osittain rokotetuille henkilöille. Ottaen huomioon erittäin suuri asiakaspaikkojen määrä, ja korkea riskitaso, näiden merkitys epidemian nopealle kiihtymiselle voi olla erittäin merkittävä. Keski-ikäisten sekä nuorten aikuisten rokotussuoja on yhä liian matala väestötasolla. THL:n arvio on, että edellä mainittujen ravitsemisliikkeiden asiakasmäärien ja aukioloaikojen selvä rajoittaminen sellaisilla alueilla, joissa sairaalakuormitus on kasvussa, siihen asti kunnes yli 30-50 vuotta täyttäneissä on saavutettu riittävä rokotuskattavuus, voisi merkittävästi hillitä tämän ikäluokan riskejä ja ehkäistä sairaalakuormituksen nousua. THL:n arvio on, että näiden rajoitustoimien toteuttaminen on ensisijaista.

THL on virheellisesti pitänyt asiakaspaikkojen määrää (Suomessa yhteensä noin 10.000 anniskelupaikkaa, jossa on yhteensä 3,2 miljoonaa asiakaspaikkaa) riskiä nostavana tekijänä. Suuri asiakaspaikkojen määrä päinvastoin osoittaa, että ravintoloissa on paljon tilaa. Asiakaspaikkamäärä ei tarkoita samaa kuin asiakasmäärä. Esimerkiksi 200 asiakaspaikkaisessa ravintolassa voi olla 50 asiakasta, jolloin ravintolassa on hyvin väljää.

Valtioneuvoston muistiossa ravintolarajoitusten laillisuutta pyritään perustelemaan keväällä 2021 tapahtuneilla tartunnoilla. Tämä ei ole tartuntatautilain välttämättömyysharkinnan mukaista. Arvio pitää tehdä tämänhetkisen tilanteen mukaisesti.  Epidemian kuva poikkeaa huomattavasti keväästä.

Valtioneuvoston muistiossa todetaan, että kun ravitsemisliikkeet olivat 9.3.–18.4. suljettuina, koronavirustartunnat vähenivät 57 %: Ravintolasulkua edeltävällä viikolla (vko 9) tartuntoja ilmeni yhteensä 4 463 ja sulun viimeisellä viikolla (vko 15) enää 1 931. Kaikista rajoitustoimista ravintolasululla näyttää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan olleen kaikkein suurin vaikutus tartuntariskien vähentämiseen. Todennäköisesti tämä on liittynyt erityisesti alkoholin myyntiin sekä ohjelmapalveluita tarjoavien erikoistuneiden baarien, pubien, klubien ja yökerhojen sulkemiseen.

Muistiossa todetaan, että tartuntoja on todettu myös pääasiassa ruokailuun keskittyvissä ravitsemisliikkeissä. Ravintolasulun jälkeisenä aikana (19.4. alkaen) sekä tartuntoja että joukkoaltistumisia, joissa vähintään 10 henkilöä on voitu tunnistaa ravitsemisliikkeessä altistuneiksi, on raportoitu tapahtuneen sekä ruoka- että anniskeluravintoloissa. Tämän vuoksi ja uuden virusmuunnoksen leviämiskyvyn vuoksi rajoitukset ovat osaltaan välttämättömiä kaikissa ravitsemisliikkeissä, joissa ihmiset siis kohtaavat toisiaan.

MaRa toteaa, että tilanne maalis-huhtikuussa ja keväällä 2021 oli täysin erilainen kuin lokakuun alussa. Maaliskuun 11. päivänä Suomessa rokotuksia oli annettu vasta yksi annos 500 000 henkilölle (8,9 % 16 vuotta täyttäneestä väestöstä).   Huhtikuun 22. päivä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että Suomessa ensimmäisen annoksen rokotetta saanut yli 1,3 miljoonaa henkilöä (n. 30 % 16 vuotta täyttäneestä väestöstä).  Alkukeväästä rokotuksia olivat saaneet vasta iäkkäät ja riskiryhmät. Maalis-huhtikuussa 2021 suurin osa väestöstä on ollut ilman rokotussuojaa, mikä on vaikuttanut myös ravintoloissa tapahtuneiden tartuntojen määrään.

STM:n ja THL:n 14.10.2021 pidetyssä koronainfossa on todettu, että Suomessa 77,4 prosenttia yli 18-vuotiaista on saanut kaksi rokotetta (tilannekatsauksen sivu 4).  Vielä useampi olisi voinut halutessaan saada.  Nuorilla rokotekattavuus on ollut pienempi kuin muulla väestöllä. Kuusitoista vuotta täyttäneistä ja alle 40 - vuotiaista ensimmäisen rokotuksen on saanut 74–78 % ja toisen rokotuksen 53–68 %.

Faktapohjainen tieto tartunnoista osoittaa, että virus leviää muualla kuin ravintoloissa eivätkä yöllä pitkään auki olevat ravintolat ole erityisen riskialttiita paikkoja. Ravintoloiden asiakaskunta koostuu pääosin täysi-ikäisistä asiakkaista. Yöaikaan auki olevien anniskelupainotteisten ravintoloiden asiakaskunta koostuu yksinomaan täysi-ikäisistä. Väestön hyvä rokotekattavuus vähentää koronaviruksen leviämistä myös ravintoloissa. Koronatartuntojen määrä ravintoloissa on pysynyt usean viikon ajan alhaisena, vaikka ilmaantuvuusluvut ovat joillakin alueilla olleet korkeita, kun virus on levinnyt rokottamattomassa väestössä muualla kuin ravintoloissa. Vaikuttaa siltä, että enemmistö ravintola-asiakkaista on suojannut itsensä täydellä rokotussarjalla. 

Tartunnoista saadut tiedot osoittavat, että koronavirus leviää nyt rokottamattoman väestön keskuudessa perhepiirissä ja yksityisissä juhlissa.

MaRa huomauttaa, että perustason ja kiihtymisvaiheen alueilla ei rajoiteta ravintoloiden aukioloaikaa eikä anniskeluaikaa, joten ravintoloissa tapahtuneiden tartuntojen alhaista tartuntamäärää näillä alueilla ei voi perustella rajoituksilla. Vaikka ravintoloiden toimintaa ei ole ollut rajoitettu Keski-Pohjanmaalla ennen 14.10.20201, heikentynyt koronatilanne ei ole aiheutunut ravintoloista, koska tartunnat ovat levinneet rokottamattoman väestön keskuudessa muualla kuin ravintoloissa. THL ei myöskään lausunnossaan totea, että rajoituksilla olisi syy-seuraussuhde tartuntojen vähäiseen määrään ravintoloissa. Ravintolarajoitukset tulee purkaa myös leviämisvaiheen alueilla.

MaRa katsoo, että koronavirusepidemia on muuttunut rokottamattomien epidemiaksi. Tartuntojen ja sairaalahoitoon joutuneiden potilaiden määrällä perusteella ei ole enää välttämätöntä ja oikeasuhtaista rajoittaa ravintolayritysten, yrittäjien ja työntekijöiden perustuslaillisia oikeuksia. Ravintoloiden toiminnan rajoittaminen ei ole välttämätöntä eikä oikeasuhtaista millään alueella, koska virus ei leviä ravintoloissa.

Rokottamattomien riskillä saada tartunta ei voida perustella ravintolatoiminnan rajoituksia eikä myöskään kokoontumisrajoituksia tai asiakas- tai osallistujatiloihin kohdistettavia rajoituksia. Aluehallintovirastot eivät ole enää tehneet rajoituksia korkeariskiseen tai mihinkään muuhunkaan toimintaan, koska rajoituksia ei voida enää pitää välttämättöminä.

 

Keski-Pohjanmaalla virus leviää muualla kuin ravintoloissa

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä on tiedotteessaan 11.10.2021 todennut, että viikolla 40 Soiten alueella todettiin yhteensä 57 uutta koronavirustartuntaa. Suurin osa tartunnan saaneista oli rokottamattomia tai vajaan rokotesarjan omaavia. Koronavirustartuntoja esiintyy pääosin nuorilla: eniten 10–19-vuotiaiden ikäryhmässä. Keski-ikä tartunnansaaneiden keskuudessa on tällä hetkellä 33 vuotta. Suurin osa tartunnoista on perheen sisäisiä tartuntoja ja tartunnoista 45 % todettiin jo ennestään karanteenissa olevilla. Tartuntaketjujen jäljitettävyys oli 85 %[9]

Soite on 13.10.2021 tiedotteessaan todennut, että tämän viikon aikana on tähän mennessä todettu 26 uutta koronavirustartuntaa. Koronavirustartuntoja esiintyy pääasiassa rokottamattomien tai vasta hiljattain rokotuksen saaneiden keskuudessa. Tartuntoja esiintyy eniten 10–19-vuotiailla ja toiseksi eniten alle 10-vuotiaiden sekä 30–39-vuotiaiden ikäryhmissä. Tartunnan saaneiden keski-ikä on tällä hetkellä 33 vuotta. Tartunnoista suurin osa on perhepiirissä tapahtuneita tartuntoja.[10]

Soite on 14.10.2021 tiedotteessaan todennut, että tällä viikolla on todettu 40 uutta koronavirustartuntaa tähän mennessä. Rokotteen teho käy selkeästi ilmi nykyisestä epidemiatilanteesta, sillä tartunnat keskittyvät rokottamattomiin tai vasta hiljattain rokotuksen saaneisiin.

MaRa toteaa, että Soite ei ole maininnut ravintoloita yleisimpien tartuntalähteiden joukossa lainkaan. Tartuntajäljitystietojen perusteella koronavirus on levinnyt Keski-Pohjanmaalla muualla kuin ravintoloissa. Koronavirus leviää Keski-Pohjanmaalla rokottamattomassa väestössä perhepiirissä ja yksityisissä tapaamissa ja muualla kuin ravintoloissa. Valtioneuvosto ei voi määrätä Keski-Pohjanmaalle ankaria ravintolarajoituksia koska virus ei Soiten tietojen mukaan leviä ravintoloissa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaan välttämättömyysharkinnassa jäljityksen alkuperätiedot ovat välttämätön edellytys sille, että ravintoloille voidaan asettaa ankarat rajoitukset.

 

Sairaalahoitoon joutuneet ovat pääosin rokottamattomia

THL muutti 30.9. alkaneen koronaepidemian tilannekatsauksen seurannan painopistettä koronaviruksen tapausmääristä rokotuskattavuuteen ja vakavien tautitapausten määrän seurantaan. Tilannekatsauksessa ei enää raportoida muun muassa koronavirustartuntojen päivittäistä määrää tai alueellista tilannearviota, koska nykyisessä epidemiatilanteessa ne eivät ole olennaisia mittareita.

STM:n ja THL:n tilannekatsauksesta (7.10.) selviää, että syyskuun aikana 74 % sairaalahoitoon joutuneista on ollut rokottamattomia.[11] STM:n ja THL:n 14.10. tiedotteessa todetaan, että viimeksi kuluneen kahden viikon aikana rokottamattomat 12–79-vuotiaat ovat joutuneet koronavirustartunnan vuoksi erikoissairaanhoitoon 19 kertaa useammin kuin saman ikäryhmän kaksi kertaa rokotetut. Erikoissairaanhoitoon joutumisen riski on ollut suurin 50–79-vuotiailla rokottamattomilla henkilöillä, joilla riski on 24-kertainen verrattuna saman ikäryhmän kaksi kertaa rokotettuihin.[12]

Keski-Pohjanmaalla ilmaantuvuus on noussut koronaviruksen levitessä rokottamattomassa väestössä muualla kuin ravintoloissa. Sairaalahoidon tarve ei ole kuitenkaan kasvanut.

Soiten koronantilannekuvatiedotteen mukaan 11.10.2021 sairaalahoidossa oli kuusi koronaviruspotilasta. Soiten 13.10. antamassa tiedotteessa todetaan, että Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa on tällä hetkellä hoidossa viisi koronaviruspotilasta. Soite on 14.10.2021 tiedottanut, että Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa on tällä hetkellä hoidossa kaksi koronaviruspotilasta. Koronaviruspotilaiden vähäisen määrää selittyy sillä, että Soiten alueella suurin osa tartunnan saaneista rokottamattomista on nuoria, jotka eivät saa koronasta vakavaa tautia.

 

Johtopäätös tartuntatietojen perusteella

Keski-Pohjanmaan epidemiatilanteesta saatujen tietojen perusteella ei voida katsoa välttämättömäksi rajoittaa ravintoloiden toimintaa ja kiristää Keski-Pohjanmaan ravintoloiden koronarajoituksia. Koronavirus on levinnyt muualla kuin ravintoloissa. Suurin osa tartuntatapauksista ja sairaalahoitoon joutuneista on rokottamattomia. Keski-Pohjanmaalla sairaalahoidon tarve ei ole kasvanut. Koronan takia hoidossa olevien potilaiden määrä on aikavälillä 11.10.–14.10. vähentynyt.

 

4. Ruokaravintolat THL:n riskiluokituksessa vähäisen riskin paikkoja

THL luokittelee tartuntariskin suuruuden ja leviämispotentiaalin arvioinnin perusteella baarien ja pubien, karaokebaarien ja yökerhojen sisätilat merkittävän riskitason ympäristöiksi, ulkoilma-anniskeluterassit kohtalaisen riskitason ympäristöiksi ja vastaavasti henkilöstöravintolat sekä ruokaravintoloiden sisätilat ja ulkoilmaruokailuterassit vähäisen riskitason ympäristöiksi (Arvio tapahtumien ja kokoontumisten koronavirukseen liittyvästä riskistä, THL). Ruokaravintolat ovat riskiluokituksessa samassa kategoriassa kuin elintarvikekaupat, kampaamot, parturit, kodinkonekaupat, raitiovaunut ja junien lähiliikenne. Missään muissa edellä mainituissa tilanteissa ei ole ollut ankaria rajoitustoimia koko koronapandemian aikana. Koska ruokaravintolat kuuluvat samaan vähäisen riskin tilanteiden kategoriaan, valtioneuvosto ei voi määrätä niille ankaria rajoituksia kuten se on tehnyt 14.10.2021. 

Valtioneuvosto rajoittaa leviämisvaiheen rajoituksissa anniskelupainotteisten ja ei-anniskelupainotteisten kuten ruokaravintoloiden toimintaa.  Ruokaravintoloiden ja muiden ei-anniskelupainotteista ravintoloiden rajoituksille ei ole tartuntatautilaissa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä tarkoitettuja perusteita.

 

5. Yhteenveto

Ravintoloita koskevien rajoituksien säätäminen tartuntatautilain 58 a §:n nojalla ei ole tarkoituksenmukaisuusharkintaa vaan laillisuusharkintaa. Valtioneuvoston tulee tarkoin noudattaa lakia rajoituksista päättäessään.

MaRa katsoo, että Keski-Pohjanmaan tartuntatautitilanne huomioiden ei ole ollut välttämätöntä ja oikeasuhtaista määrätä alueelle ravintolatoimintaa koskevia erityisiä rajoituksia eli rajoituksia aukioloaikaan, anniskeluaikaan, asiakaspaikkamäärään ja vaatimalla jokaiselle asiakkaalle omaa istumapaikkaa pöydän tai muun tason ääressä ravintoloiden sisätiloissa.  Keski-Pohjanmaalla kuten muuallakin Suomessa virus on levinnyt muualla kuin ravintoloissa. Epidemian olennaisten mittareiden perusteella rajoituksia olisi tullut kiristämisen sijasta purkaa. Rokottamattomien saamilla tartunnoilla ja sairaalahoidolla ei voi perustella kireitä ravintolarajoituksia.

MaRa toteaa, että valtioneuvosto on kesästä 2021 alkaen perustanut ravintoloiden rajoitukset yksinomaan alueen koronakoordinaatioryhmien kannanottoihin. Eri alueilla olevien koronakoordinaatiotyöryhmien harkinta on vaihdellut. Jotkut ryhmät ovat ottaneet huomioon muitakin näkökohtia kuin pelkän ilmaantuvuusluvun, kuten rajoitusten erittäin negatiiviset vaikutukset ravintolayrittäjiin, työntekijöihin ja heidän perheisiinsä. Tästä on aiheutunut merkittävä epätasa-arvo maan eri osissa toimivien yrittäjien ja työntekijöiden välillä. Valtio-neuvoston tehtävänä on tehdä kokonaisharkinta rajoitustoimien hyödyistä ja haitoista. Tämän tehtävän valtioneuvosto on laiminlyönyt.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnössään (StVM 14/2021 vp) todennut, että valtioneuvoston lisäksi aluehallintovirastojen sekä liikenne- ja viestintäviraston tulee käyttää harkintavaltaansa siten, että rajoitukset muodostuvat epidemian torjunnan kannalta johdonmukaisiksi suhteessa eri toimialoihin sekä toimialojen sisällä erityyppisiin toimijoihin.

Keski-Pohjanmaalta on kumottu asiakas- ja osallistujatiloja koskevat rajoituspäätökset (58 d §) ja kokoontumisrajoitukset (58 §) eikä niitä ole sen jälkeen määrätty, vaikka ilmaantuvuus on alueella noussut. Aluehallintovirastot ovat uudistetut hybridistrategian mukaisesti todenneet, että rajoituksille ei ole perusteita, koska niitä ei voi enää pitää välttämättömänä.

Keski-Pohjanmaalla tartuntoja ei ole ilmennyt ruokaravintoloissa eikä edes anniskelupainotteisissa ravintoloissa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön (StVM 27/2020 vp) mukaan jäljitysten alkuperätiedot on otettava huomioon rajoitusten välttämättömyyttä ja oikeasuhtaisuutta harkittaessa.

THL:n riskipotentiaalin arviointitaulukossa ruokaravintolat on luokiteltu vähäisen riskin tiloiksi. Se, että valtioneuvosto on 14.10 asettanut Keski-Pohjanmaan ravintoloille rajoitukset samalla, kun muissa vähäisen riskin tilanteissa ei ole mitään rajoituksia osoittaa, että valtioneuvoston päätös ei ole tartuntatautilain ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukainen.

MaRan näkemyksen mukaan on selvää, että erittäin ankarien ja ravintolayritysten perustuslaillisia oikeuksia loukkaavien ravintolarajoitusten määrääminen Keski-Pohjanmaalle 14.10.2021 valtioneuvoston asetuksella on ilmeisen epäjohdonmukaista rajoitustoimien kokonaisuus huomioiden. Ravintoloiden toiminnan rajoittaminen näin voimakkaasti ei täytä perustuslaissa ja tartuntatautilaissa edellytettävää välttämättömyys- ja oikeasuhtaisuuskriteeriä ottaen erityisesti huomioon, että tartunnat leviävät muualla kuin ravintoloissa ja tartuntatapaukset ja koronaviruksen takia sairaalahoitoon joutuneet ovat pääosin rokottamattomia. 

Keski-Pohjanmaan ravintorajoitusten kiristäminen ei ole ollut tartuntatautilain 58 a §:n nojalla välttämätöntä eikä oikeasuhtaista. Näin kireät ja ravintolayrittäjien elinkeinovapauteen ja työtekijöiden työnteko-oikeuteen syvästi käyvät rajoitukset eivät ole välttämättömiä eivätkä oikeasuhtaisia tartuntataudin leviämisen estämiseksi Keski-Pohjanmaalla.

 

Kunnioittavasti,

 

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

                                  

Timo Lappi                                              Kai Massa    

toimitusjohtaja                                         lakimies