Suomen yläkoululaiset pitävät matkailu- ja ravintola-alaa toiseksi mieluisimpana toimialana. Yläkoululaiset valitsivat suosikkinsa tänä vuonna 30 toimialan joukosta. Elokuun alussa julkaistu TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2020 -tutkimus kertoo myös alan suosiosta ammatillisten opiskelijoiden keskuudessa (sijalla 3). Sen sijaan lukiolaisten parissa ala tipahti kymmenen kärjestä (sija 11).
Tutkimuksessa kartoitetaan nuorten näkemystä eri ominaisuuksien vaikutuksesta alavalintaan ja niiden toteutumisesta kullakin alalla. Kaikissa kohderyhmissä matkailu- ja ravintola-alaan yhdistetään kiinnostavat työtehtävät ja hyvä työilmapiiri.
Yläkoululaisilla tärkein alavalintaan liittyvä ominaisuus on hyvä palkkaus (60 %). Matkailu- ja ravintola-alalla sen näkee toteutuvan 22 prosenttia. Ammatillisten opiskelijoiden keskuudessa eniten arvoa annetaan kiinnostaville työtehtäville (51 %). Matkailu- ja ravintola-alalla sen näkee toteutuvan 39 prosenttia. Myös lukiolaisilla kärkisijan saa kiinnostavat tehtävät ja vastaavat prosentit ovat 57 ja 44.
Ne yläkoululaiset, jotka ilmoittavat olevansa kiinnostuneita toimimaan matkailu- ja ravintola-alalla, pitävät kiinnostavimpana työtehtävänä kokin ammattia (39 %). Myös muut ravintola-alan tehtävät saavat korkeita kiinnostusprosentteja: kahvilatyöntekijä (36 %), tarjoilija (33 %), baarimestari (32 %) ja ravintolan tai kahvilan yrittäjä (31 %).
Ammatillisten opiskelijoiden top-3-kategoriasta löytyvät puolestaan seuraavat tehtävät: kahvilatyöntekijä (45 %), kokki (38 %) ja baarimestari (38 %).
Lukiolaisilla yli 30 prosentin suosioon yltävät seuraavat työt: kahvilatyöntekijä (36 %), baarimestari (36 %), ravintolan tai kahvilan yrittäjä (30 %), hotellin vastaanottovirkailija (33 %) ja matkailuneuvoja (33 %). Lukiolaisten keskuudessa myös matkailu- ja ravintola-alan esimiestehtävät (esim. ravintolapäällikkö) saavuttavat 30 prosentin kiinnostustason.
– Koronakriisi ei poistanut sitä tosiasiaa, että kaikkia alat kilpailevat innokkaasta työvoimasta. Toivottavasti matkailu- ja ravintola-alan yrityksissä pystytään hyödyntämään nuorten kiinnostus alaa kohtaan sekä työharjoittelu- että rekrytointitilanteissa. Syksyn TET-harjoitteluissa yrityksillä on myös mahdollisuus osoittaa alamme ainutlaatuisuus ja innostaa yläkoululaisia toisen asteen opinnoissa alamme oppilaitoksiin, toteaa MaRan koulutuspoliittinen asiantuntija Minna Halmetoja.
Vuosittain toteutettavan TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2020 -tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin helmi-maaliskuussa 2020 suomalaisissa yläkouluissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa. Tutkimukseen vastasi yhteensä 8 978 nuorta, joista yläkoululaisia 5 905, ammatillisia opiskelijoita 1 1147 ja lukiolaisia 1 926. Tutkimuksen toteutti Talous ja Nuoret TAT ry:n toimeksiannosta T-Media Oy.
TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2020