Kuluttajansuojaviranomaisten toimivaltuudet laajenivat 15.7.2020 alkaen. Taustalla on EU-asetus, joka pyrkii parantamaan kuluttajansuojaviranomaisten yhteistyötä eri jäsenvaltioiden välillä. Tarkoituksena on myös vähentää rikkomuksista aiheutuvia vahinkoja kuluttajille ja muille elinkeinonharjoittajille. Samassa yhteydessä kuluttaja-asiamiehen keinot puuttua lainrikkomuksiin laajenivat yleisemminkin kansallisissa valvonta-asioissa.
Uuden lain mukaan kuluttaja-asiamies voi tehdä koeostoja osana valvontatehtäviään. Niiden avulla on mahdollista saada näyttöä esimerkiksi siitä, millaisia verkkokauppojen kaupankäyntimenetelmät todellisuudessa ovat.
Kuluttajaviranomainen voi lisäksi määrätä poikkeuksellisissa tapauksissa elinkeinonharjoittajan verkkosivustolla olevaa sisältöä poistettavaksi ja viime kädessä määrätä poistettavaksi jopa koko verkkosivuston.
Uusi lainsäädännön myötä kuluttaja-asiamiehellä on mahdollisuus hakea markkinaoikeudelta seuraamusmaksun määräämistä elinkeinonharjoittajalle jo tapahtuneista rikkomuksista.
MaRa vastusti lain valmistelun yhteydessä sitä, että seuraamusmaksun määrääminen laajennettaisiin EU-asetuksen edellyttämästä soveltamisalasta koskemaan myös kansallisen tason valvonta-asioita.
On perusteltua, että sellaisiin lainrikkomuksiin, joilla on kuluttajien aseman kannalta huomattavaa merkitystä, tulee puuttua. Sitä varten kuluttaja-asiamiehellä oli ollut jo aiemmin mahdollisuus hakea kieltoa tai väliaikaista kieltoa. Nämä ovat säilyneet viranomaisen keinovalikoimassa uudessakin laissa. Seuraamusmaksulle ei siten olisi ollut todellista tarvetta. Se ei ole MaRan näkemyksen mukaan oikea väline myöskään nopeuttaa valvonta-asioiden käsittelyä.
MaRa pitää tärkeänä, että seuraamusmaksun määrääminen on viimeinen keino puuttua rikkomuksiin ja että sitä tulee käyttää erittäin harkiten. Kuluttajansuojaviranomaisten tulee ensisijaisesti pyrkiä neuvottelemaan elinkeinonharjoittajien kanssa ja kehottaa näitä oikaisemaan menettelytapansa vastaamaan lain mukaisia velvoitteita.