Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle lakiesityksen arpajaislain muuttamisesta. Sisäministeriö esittää rahapeliautomaatilla pelaaville pakollista tunnistamista. Pakollista tunnistamista on perusteltu rahapelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisemisen ja vähentämisen tehostamisella. Pakollisesta tunnistamisesta merkittäviä tulojen menetyksiä matkailu- ja ravintola-alan yrityksille Rahapelaamisesta aiheutuu haittoja ongelmapelaajille rahapelimuodosta riippumatta. Tämän takia arpajaislaissa on kiinnitettävä huomiota myös haittojen ehkäisemiseen. Koska rahapeliautomaatilla pelaamisessa on kuitenkin suurelta osin kysymys ongelmattomasta satunnaispelaamisesta, sitä ei tule hankaloittaa nykyisestä. Hajasijoitetuista rahapeliautomaateista on vuonna 2017 kertynyt tuottoa nettona 590 miljoonaa euroa, josta kumppaniyritykset ovat saaneet korvauksia yhteensä 80 miljoonaa euroa. Hajasijoitetuista rahapeliautomaateista suuri osa on sijoitettu liikenneasemille ja ravintoloihin. Hajasijoitettuja rahapeliautomaatteja on tällä hetkellä yhteensä 4 552 yli 2 300 ravintolassa. Noin 800 liikenneasemalla onyhteensä 3 762 rahapeliautomaattia. Veikkaus Oy:ltä saatavat korvaukset rahapeliautomaateista muodostavat ravintola- ja liikenneasemasektorin yrityksille tärkeän ja merkittävän tuloerän. Pelaajan pakollinen tunnistautuminen vähentäisi tavallisten asiakkaiden satunnaista pelaamista. Rahapeliautomaattia pelataan usein muutamilla euroilla ostoskäynnin aikana tai ajanvietteenä ravintolassa tai liikenneasemalla asioitaessa. Merkittävä osa pelituotoista tulee satunnaisilta pelaajilta. Tunnistautumisesta aiheutuvan vaivan takia moni satunnainen pelaaja jättäisi pelaamatta, mikä laskisi rahapeliautomaattien tuottoja ja sitä kautta kumppaniyritysten tuloja. Veikkauksen alustavien taloudellisten arvioiden perusteella yksistään tunnistamisvelvoite laskisi rahapeliautomaateista kumppaniyrityksille maksettuja korvauksia 20 miljoonalla eurolla. Jos tunnistamisvelvoitteeseen kytketään pelaamisen rajoituksia, kumppaniyrityksille maksettavat korvaukset laskisivat 27 miljoonalla eurolla ja pahimmassa tapauksessa 45 miljoonalla eurolla. Keskimääräinen automaattikohtainen tuotto laskisi huomattavasti: lievimmässä vaihtoehdossa 29 prosenttia ja pahimmassa skenaariossa yli 62 prosenttia. Pakollinen pelaajan tunnistamisvaatimus vähentäisi huomattavasti kumppaniyrityksille maksettavia korvauksia ja heikentäisi matkailu- ja ravintola-alan yritysten kannattavuutta. Erityisesti liikenneasemasektorille rahapeliautomaateista saatavat tulot muodostavat tärkeän liiketoiminnan osan ja ehdotetunlainen pakollinen tunnistaminen aiheuttaisi niiden liiketoiminnalle erityistä vahinkoa. Rahapeliautomaateista saatavien tulojen vähentyminen vaikuttaisi negatiivisesti yritysten henkilökuntaan. Rahapeliautomaateista saatavien tulojen menetys pakottaisi henkilöstökulujen leikkaamiseen ja jopa irtisanomisiin. Esitys asettaisi myös usean yrityksen koko toiminnan jatkuvuuden vaakalaudalle. Erityisesti syrjäseudulla olevien pienten liikenneasemayrityksien toimintaa rasittaa heikko kannattavuus, mikä on johtanut ja johtaa toimintojen lopettamiseen usealla paikkakunnalla. Lakiesitys voimistaisi työllistämisen ja alueellisten palveluiden saatavuuden kannalta hyvin negatiivista kehitystä. Katso tulomenetyksistä kertovat yritysesimerkit MaRan arpajaislakiesitystä koskevasta lausunnosta (pdf). MaRa vastustaa pakollista tunnistamista hajasijoitettuja rahapeliautomaatteja pelattaessa. Jos kuitenkin pelaajan tunnistamisvelvoite säädetään, tulee sille säätää riittävän pitkä siirtymäaika ja toteuttaa sellainen sääntelyratkaisu, jossa ongelmaton satunnaispelaaminen jätetään tunnistamisvelvoitteen ulkopuolelle.   Siirtymäajan pidentäminen vuoden 2022 loppuun asti Riittävän pitkällä siirtymäajalla Veikkaus voi totuttaa pelaajat tunnistautuneena pelaamiseen. Riittävällä siirtymäajalla myös osaltaan varmistetaan se, että kumppaniyritysten toimintaedellytyksiä ei heikennettä hallitsemattomillamuutoksilla. Jos sääntely tulee voimaan liian nopeasti, valtaosaa pelaajista ei pystytä totuttamaan muutokseen. Tämä johtaa siihen, että rahapeliautomaateista saatavat tulot laskevat radikaalisti. Hallittu siirtymä tunnistautumisessa edellyttää pidempää siirtymäaikaa kuin mitä lakiesityksessä esitetään. Siirtymäaika tulee ulottaa vuoden 2022 loppuun asti.   Satunnaispelaaminen tunnistamisvelvoitteen ulkopuolelle Jos tunnistamisvelvoite säädetään raha-automaattipelaamiseen, niin laissa on oltava kriteerit/kynnys, joka sulkee ongelmattoman pelaamisen tunnistamisvelvoitteen ulkopuolelle. Satunnaispelaajien tulee voida jatkossakin pelata esimerkiksi tietty rahamäärä rahapeliautomaatilla ilman tunnistautumista. Toinen vaihtoehto on kytkeä pakollinen tunnistaminen pelaamiseen käytettyyn aikaan. Tämä ei heikentäisi lakiesityksen tavoitetta puuttua ongelmapelaamiseen, mutta se turvaisi sen, että ongelmattomasta rahapeliautomaattipelaamisesta kertyvät tuotot vähentyisivät mahdollisimman vähän. Tunnistamiseen liittyvän kynnyksen asettaminen on perusteltua myös tietosuojanäkökulmasta. Vaikka pelaaja haluaisi pelata vain muutaman euron rahapeliautomaatilla, hänen olisi lakiesityksen mukaan annettava itsestään henkilötietoja. Vaatimus on suhteeton myös tietosuojalainsäädännön valossa.   Arpajaisveron alentaminen Vaikka siirtymäaikaa pidennettäisiin ja satunnaispelaaminen jäisi tunnistamisvelvoitteen ulkopuolelle, muutos johtaisi rahapelituottojen pienentymiseen. Yksinoikeudella toteutettujen arpajaisten tuotosta maksettavaa arpajaisveroa (tällä hetkellä 12 % rahapelituotoista) pitää muutoksen takia alentaa. Arpajaisveron alentamisella voitaisiin osin kompensoida rahapelituottojen vähentymisestä koituvia tulonmenetyksiä Veikkauksen edunsaajille ja myös Veikkauksen kumppaniyrityksille, jotka saavat korvauksen rahapeliautomaattien tuotosta arpajaisveron vähentämisen jälkeen.   Ulkomaiset uhkapelisivustot ja tasapuolinen sääntely Lakiesityksessä hajasijoitetut rahapeliautomaatit on nähty peliongelmien syynä. Rahapeliautomaatteihin kuitenkin painottuu suuri määrä satunnaispelaamista, joka ei aiheuta mitään ongelmia. Ulkomaisten uhkapelisivustojen vaikutus peliongelmiin ja niiden syntymiseen on jäänyt lakiesityksessä vähälle huomiolle. On selvää, että esitetyllä mallilla rahapelaaminen siirtyisi yhä enemmän verkkoon ulkomaisten palveluntarjoajien sovelluksiin, joita tunnistamisvelvoite tai pelaamisrajoitukset eivät koske. Tulot virtaavat ulkomaille, mutta rahapelaamisen haitat jäävät Suomeen. Lakiesityksessä on myös tasapuolisen sääntelyn osalta ongelma, joka liittyy hajasijoitettuihin ja Veikkauksen oman pelisalin sijoitettuihin rahapeliautomaatteihin.Lakiesityksen mukaan Veikkauksen omissa pelisaleissa rahapeliautomaatteja saisi jatkossakin pelata tunnistautumatta. Tämä johtaisi siihen, että pelaaminen siirtyisi yhä enemmän Veikkauksen omiin pelisaleihin hajasijoitettujen peliautomaattien sijasta. Sääntely laskisi entisestään kumppaniyrityksille maksettavia korvauksia. MaRa katsoo, että sääntelyn tulee olla tasapuolista hajasijoitettujen ja Veikkauksen omien pelisalien raha-automaattien osalta. Kestäviä perusteita erilaiselle sääntelylle ei ole. Veikkauksen kumppaniyritykset ovat sitoutuneet valvomaan, että alaikäiset eivät pelaa rahapeliautomaateilla. Peliautomaattien ikärajavalvonta matkailu-ja ravintola-alan toimipaikoissa on henkilöstölle tuttua ja vakiintunutta toimintaa. Esitetty sääntely ei koskisi suomalaisten rahapelaamista Itämeren risteilyaluksilla. Jos laivan kotisatama on Ahvenanmaan maakunnassa, laivat ovat Ahvenanmaan oman arpajaislainsäädännön piirissä. Näiden risteilyalusten peliautomaateilla ei tarvitse tunnistautua, eivätkä mahdollisesti säädettävät rahapelaamisen rajoitukset myöskään koskisi niitä. Risteilyaluksilla on jo tällä hetkellä olennaisesti kevyempi alkoholi- ja tupakkalainsäädäntö ja niille maksetaan merkittäviä rahallisiatukia. Esitetyllä ratkaisulla niille annettaisiin entisestään lisää kilpailuetua maassa toimiviin yrityksiin nähden.   MaRan lausunto arpajaislakia koskevasta esityksestä (pdf) Sisäministeriön valmistelema lakiesitys ja annetut lausunnot