Uuden ammatillisen koulutuksen lähtökohtia ovat asiakaslähtöisyys ja osaamisperusteisuus. Tavoitteena on koulutus, joka palvelee parhaalla mahdollisella tavalla sen molempia asiakkaita: opiskelijaa ja työelämää. Osaamisperusteisuuden myötä tarkastelun keskiössä ei ole enää pelkkä koulussa suoritettu muodollinen tutkinto vaan konkreettinen ammatillinen osaaminen. Tulevaisuudessa säädellään entistä vähemmän sitä, kuinka paljon oppilaitoksessa tapahtuvaa opetusta tulee olla verrattuna työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen. Opiskelijoiden opinnot suunnitellaan yksilöllisesti, ja oppilaiden aiemmin hankkima osaaminen luetaan hyväksi entistä joustavammin osana opintoja. Koulutussopimus korvaa työssäoppimisen Yrityksille reformin näkyvin ja haasteellisin muutos on työelämässä tapahtuvan oppimisen lisääntyminen koulutussopimuksen myötä. Koulutussopimus korvaa yleisesti tunnetun työssäoppimisen. Perinteisestä oppisopimuskoulutuksesta koulutussopimus eroaa muun muassa siten, että opiskelija ei ole työsuhteessa yritykseen eikä saa palkkaa. Kokonaisvastuu koulutussopimuksessa on koulutuksen järjestäjällä, ja käytännössä tämä edellyttää opettajien aktiivista jalkautumista työpaikoille. Tuttu työsuhteeseen perustuva, opiskelijan ja yrityksen välinen oppisopimuskoulutus säilyy vaihtoehtona koulutussopimuksen rinnalla. Työelämälähtöisyys näkyy myös tutkinnon osiin kuuluvissa ammattiosaamisen näytöissä, jotka pyritään toteuttamaan jatkossa aina oikeissa työelämän tilanteissa. Näytöt ovat tällä hetkellä erityisesti aikuisille suunnattu osaamisen todentamistapa, mutta jatkossa käytäntö laajenee myös nuorten ammatilliseen peruskoulutukseen. Lue koko juttu syyskuun Vitriinistä > Lue myös:Mikä on matkailu- ja ravintola-alan vetovoima? Lisätietoa: Kaisa Laurilaasiantuntija, tiedottajap. 09 6220 200