Hallitus esittää, että ravintoloiden sulun ja tartuntatautilain mukaan suljettavien asiakastilojen sulun ajalta maksettava korvaus perustuu helmikuun 2021 joustamattomien kulujen määrään. Sulkemiskorvauksen määrä on 100 prosenttia helmikuun palkkakuluista ja 70 prosenttia muista joustamattomista kuluista. Helmikuun lisäksi vertailukuukautena tulee käyttää vaihtoehtoisesti viime vuoden kesä-syyskuuta yrityksen valinnan mukaan, koska laki voi tulla sovellettavaksi ensi kesänä myös kesäsesonkiyrityksiin. Myös muut joustamattomat kulut kuin palkkakulut tulee hyvittää täysimääräisinä. On erinomaista, että hallitus valmistelee keskisuurille ja suurille yrityksille omaa korvausjärjestelmää, jossa tukien yläraja tulee nostaa 10 miljoonaan euroon. Kun EU:n komissio on hyväksynyt suurten yritysten tuen, tuki tulee saada maksuun viipymättä.

Ravintola-alan yritykset ja työntekijät ovat taloudellisessa umpikujassa koronakriisin kestettyä jo vuoden. Raskaat ravintolatoiminnan rajoitukset sekä yleisötilaisuus- ja matkustamisrajoitukset sekä etätyö ja -opetus ovat rasittaneet toimialaa viime keväästä lähtien lyhyttä kesällä ollutta jaksoa lukuun ottamatta. Viime kesän kotimaan matkailun tuoma hetkellinen palvelujen kysynnän piristyminen ei kuitenkaan ulottunut Helsingin ravintoloihin. Yritysten omat pääomat on syöty, lainaa on otettu pankista niin paljon kuin on saatu ja yrittäjän omaisuus on kattavasti vakuutena veloista. Enemmistö vuokranantajista ei suostu alentamaan vuokria edes sulun ajalta. Rahat ovat lopussa eikä sitä ole saatavissa mistään.

– Ravintoloiden kiinteät joustamattomat kustannukset sulun ajalta ovat yli 90 miljoonaa euroa. Valtion tulee hyvittää ne kokonaan. On erinomaista, että palkkakustannukset hyvitetään kattavasti. Muut joustamattomat kulut kuitenkin vain 70-prosenttisesti. Yrityksiltä ei löydy lopun 30 prosentin kattamiseen varoja, koska valtaosalla yrityksistä ei ole myyntiä sulun ajalla lainkaan. Take away -myyntikin on niiltä osin tappiollista, kun lähettipalveluyritys vie annoksen asiakkaalle. Suuri osa alan yrityksistä toimii velkojien hyvän tahdon varassa. Muutkin joustamattomat kulut kuin palkkakustannukset tulee kattaa sataprosenttisesti, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

Hallituksen esityksessä ravintoloiden joustamattomien kulujen vertailuajankohtana on helmikuu. MaRan edustamista toimialoista suljettuina on nyt myös lasten sisäleikkipuistoja, kylpylöiden allasosastoja ja yleisiä saunoja. Kesällä sulun piiriin voivat tulla huvipuistot.

– Helmikuu on lyhyt kuukausi, minkä vuoksi useat kulut, esimerkiksi palkkakulut, ovat pienemmät kuin maaliskuussa, jolloin sulku on. Sulkemiskorvaus jää tämän vuoksi liian pieneksi. Koska laki on voimassa vuoden loppuun asti ja sulun piiriin voi tulla myös kesätoimialoja, vertailukuukautena tulee olla yrityksen valinnan mukaan helmikuun 2021 lisäksi kesä-syyskuu 2020, Lappi sanoo.

Valtio on maksamassa sulkemiskorvausta vasta, kun sulku on kestänyt 15 päivää. Tällöin korvausta maksettaisiin sulun alusta lukien.

– Ravintoloiden sulku ja asiakastilojen sulku lopettaa käytännössä yrityksen liiketoiminnan. Kun ravintolat suljetaan lailla ja viranomainen tekee asiakastilojen sulkupäätöksen tartuntatautilain 58 g §:n nojalla, valtion tulee maksaa sulkemiskorvaus lyhyemmänkin ajan kuin 15 vuorokauden sulusta. On kohtuutonta, että alle 15 vuorokauden suluista yrittäjä ei saa lainkaan sulkemiskorvausta, Lappi sanoo.

Take away -myynti vähentäisi sulkemiskorvauksen määrää.

– Moni yrittäjä harjoittaa sulun aikana take away -myyntiä vain siksi, että saisi työntekijöille tunteja ja jotakin kassan pohjalle, sillä toiminta on tappiollista silloin, kun lähettiyritys vie ruoka-annoksen asiakkaalle. Useissa lähettiyritysten sopimusehdoissa ravintolayritystä kielletään lisäämästä lähettiyrityksen komissiota ruoka-annoksen hintaan. Suurimmillaan komissio on jopa 30 prosenttia. Esimerkiksi 10 euron ruoka-annoksesta ravintolayritykselle jää vain 7 euroa. Monelle yrittäjälle on raskas pettymys, että tappiollinen toiminta vähentäisi sulkemiskorvauksen määrää, Lappi toteaa.

Pienten, enintään 49 työntekijää työllistävien ravintolayritysten hyvitys ollaan maksamassa jo eduskunnan käsittelyssä olevan kustannustuki III:n yhteydessä. Hallitus notifioi valtiontuen korottamisen 10 miljoonaan euroon komissiolle, minkä jälkeen myös suuria yrityksiä koskeva esitys annettaisiin eduskunnalle.

– Hallituksen esittämä menettelytapa on hyvä. Notifiointia on turha jäädä odottamaan pienten yritysten osalta. Olen tyytyväinen, että hallitus esittää vihdoin oikeudenmukaisempia valtiontukia myös toimialan suurille yrityksille. Kun komissio on hyväksynyt suurten yritysten tukijärjestelmän, hallituksen tulee nostaa yhdelle yritykselle maksettavan valtiontuen enimmäismäärä heti 10 miljoonaan euroon, myös tukikaudelta maksettava korvauksen enimmäismäärä tulee nostaa 10 miljoonaan euroon. Ravintolatoiminnan sulkeminen on niin järeä toimi, ettei sulun ajalta maksettavaa korvausta tule ottaa huomioon tukien enimmäismäärää laskettaessa. Myös niiden henkilöstö- ja opiskelijaravintoloiden, joihin voi tulla asiakkaaksi kuka tahansa ja jotka ovat sen vuoksi olleet lain mukaan suljettuina, tulee saada sulkemiskorvaus, Lappi sanoo.

Osa vuokranantajista on viime päivien aikana osoittanut ymmärrystä ja alentanut ravintolayritysten vuokria sulun ajalta.

– Kiitän kaikkia niitä vuokranantajia, jotka ovat alentaneet tai jopa poistaneet vuokranmaksuvelvollisuuden ravintoloilta sulun ajalta. Enemmistö vuokranantajista katsoo kuitenkin olevansa oikeutettuja täyteen vuokraan myös sulun ajalta. Tämä ei ole vastuullista eikä hyvän vuokratavan mukaista toimintaa. Vuokranantajien tulee poistaa tai alentaa vuokria myös muiden toimialojen yrityksiltä, jotka ovat viranomaisten määräämän sulun piirissä, Lappi toteaa.

 

 

Lisätietoja      

toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549