Ravintolapalvelujen käyttö on nyt ennätyksellisen suosittua. Ravintolaruokailun trenditutkimuksen mukaan yhä useampi syö ravintolassa paikan päällä. Hintatason merkitys ruokailupaikan valintaperusteena on nousussa. Ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymiset ovat vähentyneet yli kolmanneksella verrattuna pandemiaa edeltäneeseen aikaan. Ravintoloiden raaka-aineiden tukkuhintojen ja sähkön hinnan raju nousu nakertaa yritysten kannattavuutta.

Ravintolapalvelujen käytössä on tapahtunut iso positiivinen muutos parin vuosikymmenen aikana, kertoo kahden vuoden välein toteutettava ravintolaruokailun trenditutkimus: vuonna 2000 kuluttajista 57 prosenttia ei ollut syönyt ravintolaruokaa edeltäneen kahden viikon aikana, kun vuonna 2022 vastaava osuus oli enää 20 prosenttia.

– Vuonna 2022 suomalaiset aterioivat keskimäärin 3,3 ravintola-ateriaa kahdessa viikossa. Määrä nousi selvästi vuodesta 2020, jolloin koronapandemia vähensi ravintolakäyntejä. Ennen pandemiaa ravintoloissa käytiin keskimäärin 3,6 kertaa kahdessa viikossa eli hieman vilkkaammin kuin nyt, MaRan pääekonomisti Ari Peltoniemi kertoo.  

Kuluttajista 73 prosenttia söi viimeisimmän ateriansa paikan päällä ravintolassa, viidennes otti aterian mukaan ja seitsemän prosenttia käytti ravintolaruoan toimituspalvelua. Ravintolassa syöneiden osuus nousi ja aterian mukaan ottaneiden osuus laski. Ruoan toimituspalvelua tai ravintolan kuljetuspalvelua käyttäneiden osuus, seitsemän prosenttia, pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2020.

Kuluttajat valitsevat pääruoaksi useimmiten hampurilaisen, kana- ja linturuokaa tai pizzan. Hampurilaisen ja pizzan suosio kasvoi pandemia-aikana kuljetuspalvelujen yleistyessä, ja ne pitivät asemansa myös vuonna 2022. Sitä vastoin kokolihapihvin suosio notkahti pandemia-aikana ja on edelleen selvästi jäljessä vuoden 2018 tasosta.

Tärkeimmät ravintolan valintaan vaikuttavat tekijät ovat ravintolan sijainti ja laatu, mutta hintamielikuvan merkitys valintakriteerinä on odotetusti korostunut kuluvana vuonna.

– Kuluttajat arvioivat käyttävänsä ravintolapalveluja paikan päällä ravintoloissa jatkossa pääosin samaan tapaan kuin nykyisin sekä päivä- että ilta-aikaan. Tämä rohkaiseva tulos osoittaa, että suomalaiset kuluttajat arvostavat sosiaalista kanssakäymistä ravintolaympäristössä, vaikka yleinen taloustilanne pysyykin vaikeana, Peltoniemi toteaa.

Ravintolaruokailun trenditutkimuksen teki lokakuussa 2022 Kantar MaRan toimeksiannosta.
 

Sodan vaikutukset synkentävät näkymiä

Matkailu- ja ravintola-alan tilanne on edelleen vaikea johtuen Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista. Vallitsevan sotatilanteen vuoksi Venäjän ylilennot Aasiasta ovat poissa käytöstä. Siten turistivirta Suomen matkailulle tärkeiltä alueilta, Venäjältä ja Aasiasta, on romahtanut. Tammi-lokakuussa 2022 venäläisten yöpymiset olivat noin viidennes ja kiinalaisten noin 9 prosenttia tammi-lokakuun 2019 tasosta. Kaikkiaan ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymiset ovat vähentyneet yli kolmanneksella.

– Kun verrataan alan liikevaihdon kehitystä vuonna 2022 viimeiseen ”normaalivuoteen” eli vuoteen 2019, saadaan käsitys koronan ja Venäjän sodan vaikutuksista. Tammi-syyskuussa 2022 ravitsemistoiminnassa mentiin liikevaihdon ennakkotietojen mukaan keskimäärin vajaan viiden prosentin kasvuvauhtia vuoteen 2019 verrattuna, mutta hintojen nousun vaikutuksen huomioiminen kääntää ravitsemistoiminnan myynnin määräkehityksen 2 prosenttia miinukselle. Vastaavasti majoitustoiminnassa oltiin myynnin määrässä noin 4 prosenttia jäljessä, Peltoniemi sanoo. 

Onkin selvää, että myynnin määrässä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa ei päästä tänä vuonna vuoden 2019 tasolle. Näyttää siltä, että vuoden 2019 taso on mahdollista saavuttaa aikaisintaan vuonna 2024.

Ravintoloiden raaka-aineiden tukkuhinnat nousivat Tilastokeskuksen tuottaman tukkuhintaindeksin mukaan lähes 22 prosenttia syyskuusta 2021 syyskuuhun 2022.

– Ruoan kuluttajahinta ja yleiset kuluttajahinnat ovat myös nousseet, mutta silti selvästi hitaammin kuin ravitsemisalan raaka-aineiden hinnat. Niin EK:n suhdannebarometrin kuin MaRan omien kyselyjen tulokset osoittavat, että yritykset odottavat lähes yksimielisesti kustannusten nousevan lähitulevaisuudessakin.  Siten alan yritystoiminnan pitäminen kannattavana on tulevaisuudessa aiempaakin vaikeampaa, Peltoniemi toteaa.
 

Sähkön ja muun energian hintojen nousu ajaa yrityksiä ongelmiin

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on sysännyt energiamarkkinat rajuun häiriötilaan, kun Suomi ja muut länsimaat yrittävät irrottautua energian tuonnissa Venäjä-riippuvuudesta. Sähkön saatavuus on heikentynyt ja samalla sen hinta on noussut räjähdysmäisesti.

– EK:n marras-joulukuun vaihteessa tehdyn yrityskyselyn mukaan vain 15 prosenttia mara-alan yrityksistä on onnistunut siirtämään kohonneita kustannuksiaan kohtalaisen hyvin loppuhintoihinsa. Loput 85 prosenttia ei ole pystynyt siirtämään kustannusnousua hintoihinsa kuin hieman tai ei lainkaan, MaRan varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi toteaa.



Lisätietoja 

varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi, 040 736 7705
pääekonomisti Ari Peltoniemi, 044 750 4511