Helsingin Sanomat kirjoitti sunnuntaina 8.3. nepalilaisissa ravintoloissa ilmenevästä ihmiskaupasta. Lehti selvitti, kuinka heikosti virkavalta puuttuu ihmiskauppaan.
Helsingin Sanomat on tehnyt erinomaista työtä puuttumalla nepalilaisissa ravintoloissa harjoitettuun ihmiskauppaan. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ovat osaltaan olleet aktiivisesti selvittämässä nepalilaisten ravintoloiden työoloja yhdessä viranomaisten kanssa Helsingin Sanomien viime keväisen jutun jälkeen. Selvittämistä on vaikeuttanut sinänsä perusteltu viranomaisten tiukka salassapitovelvollisuus.
Työolosuhteiden selvittämisessä on ollut useita ongelmia. Esimerkiksi poliisilla ei ole ihmiskaupan torjuntaan erikoistunutta yksikköä, minkä vuoksi asioiden eteneminen on hyvin hidasta. Myös paljastavan toiminnan resurssit ovat puutteellisia, minkä takia tämän kaltaiset rikokset eivät tule näkyviksi. Hallitusohjelmassa todetaan, että tällainen yksikkö perustetaan. Liitot vetoavatkin hallitukseen, että yksikkö perustettaisiin nopeasti ja sille annettaisiin riittävät resurssit ja toimivaltuudet. Lisäksi paljastavan toiminnan resurssit ovat riittämättömät. Myös paljastavaan toimintaan tarvitaan lisää resursseja, jotta tämän kaltaiset rikokset tulevat näkyviksi.
Myös työsuojeluviranomaisten resursseja tulee vahvistaa ja niiden tulee kohdistaa työolojen valvonta riskiperusteisesti sinne, missä on todennäköisemmin ongelmia. Viranomaisilla on jo nykyisin laajat tietojensaantioikeudet toisilta viranomaisilta, joten riskiyritykset voidaan kartoittaa helposti.
Työntekijöiden oikeuksien polkeminen on väärin erityisesti työntekijöitä, mutta myös yhteiskuntaa ja velvoitteensa hoitavia ravintoloita kohtaan. Ravintolatoiminnassa henkilöstökulut ovat suuret, yli 30 prosenttia yrityksen liikevaihdosta, joten työlainsäädäntöä ja työehtosopimusta rikkomalla yritys saa merkittävää kilpailuetua. Samalla velvoitteita rikkova yritys varastaa yhteiskunnalta verotuloja ja eläkkeensaajilta eläkevaroja.
Työoloja törkeästi polkevat yritykset pilaavat ravintola-alan mainetta. Kotimaisen työvoiman vähenemisen vuoksi on vaikeuksia saada ravintola-alalle riittävästi työvoimaa kotimaasta. Työvoimapulasta voi muodostua kasvun este ja siksi ala tarvitsee työntekijöitä myös ulkomailta. Työntekijöiden oikeuksien polkeminen ja suoranainen ihmiskauppa luovat synkän varjon työperäisen maahanmuuton ylle.
Liitot toteavat, että työlainsäädäntöä ja työehtosopimusta tulee soveltaa samalla tavalla kaikkiin työntekijöihin, niin suomalaisiin kuin maahanmuuttajiin. Kun työntekijä järjestäytyy PAMiin, hän saa sieltä asiantuntija-apua työsuhdeasioihin. Tällöin Helsingin Sanomissa esitettyihin ongelmiin pystytään puuttumaan tehokkaasti jo aikaisessa vaiheessa. Myös viranomaisten tulee puuttua riskiryhmässä oleviin yrityksiin nykyistä aktiivisemmin. Myös muut Helsingin Sanomien esiin nostamat ihmiskaupan selvittämistä vaikeuttavat lainsäädännön ja viranomaiskäytäntöjen epäkohdat tulee korjata nopeasti.
Myös ravintoloiden asiakkailla on tärkeä tehtävä taistelussa työolojen polkemista ja harmaata taloutta vastaan. Jos jonkin ravintolan hinnat kuulostavat liian alhaisilta yleiseen hintatasoon verrattuna, on hyvin mahdollista, että halvat hinnat aiheutuvat työolojen polkemisesta ja verojen välttelystä. Tällöin asiakas saattaa tahtomattaan tukea epäreilusti toimivia ravintoloita.
Lisätietoja:
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa
Timo Lappi, toimitusjohtaja, 040 734 5549
Palvelualojen ammattiliitto PAM
Annika Rönni-Sällinen, puheenjohtaja, 050 378 0270