MaRan jäsenkyselyn mukaan kahdella kolmasosalla matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä liikevaihto väheni maalis-toukokuussa verrattuna vuoteen 2023. Isoilla yrityksillä kevät sujui heikommin kuin pienemmillä. Kesän liikevaihdon odotetaan kuitenkin olevan hieman parempi kuin viime vuonna. Kustannusten nousun jatkuminen ja heikko kysyntä ovat alan yritysten pahimmat uhat. Toukokuun lopun hellejakso piristi palvelujen kysyntää, mutta vain vähän. Hellejakso vaikutti eri toimialojen yrityksiin hyvin eri tavalla. Esimerkiksi henkilöstöravintoloiden liikevaihto aleni lähes 40 prosentilla yrityksistä. Syynä lienee etätyön lisääntyminen hellejakson aikana.
Pääministeri Petteri Orpon hallitus korottaa yleistä arvonlisäverokantaa 25,5 prosenttiin 1.9. Majoituksen ja keilauksen, festivaali-, hiihtohissi-, huvipuisto- sekä urheilu- ja kulttuuritapahtumien lippujen arvonlisävero nousee hallitusohjelman mukaan 14 prosenttiin 1.1.2025. Matkailu- ja ravintola-alan arvonlisäverot ovat Suomessa EU:n huippua. Korkeiden arvonlisäverokantojen korottamisella on kansainvälisen tutkimuksen mukaan erittäin haitallisia vaikutuksia tuotantoon.
Kustannusten nousu ja kysynnän vähäisyys pahimmat uhat
MaRan jäsenkyselyn mukaan kustannusten nousun jatkuminen ja kysynnän vähäisyys ovat matkailu- ja ravintola-alan pahimmat uhat tulevaisuudessa. Ammattitaitoisen työvoiman puutetta piti pahimpana uhkana 14 prosenttia yrityksistä. Kustannusten ja korkojen nouseminen sekä heikko luottamus Suomen ja omaan talouteen painavat myös alan yritysten asiakkaita, mikä heijastui liiketoimintaan kahdella kolmasosalla yrityksistä. Kesältä liikevaihdon kasvua odotti 40 prosenttia ja heikkenemistä 30 prosenttia yrityksistä.
– Matkailu- ja ravintola-ala ei ole päässyt Suomessa koronan jälkeen kasvu-uralle muiden Pohjoismaiden tavoin. Venäjän sodan aiheuttama ulkomaalaisten matkailijoiden väheneminen ja ostovoiman pitkään jatkunut heikko kehitys ovat pääasiallisia syitä kehitykseen. Vaihtuvakorkoisista asuntolainoista on tullut vuoden 2022 lopusta lukien rasite. Tämä näkyy muun muassa pubien ja yökerhojen liikevaihdon kehityksessä. Lähes puolet alan yrityksistä odottaa liikevaihdon laskevan viime kesään verrattuna. Peräti 18 prosenttia pubeista ja yökerhoista arvioi olevansa konkurssiuhan alla vuoden lopussa. Korkojen alenemisen hidastuminen on myrkkyä alamme yrityksille, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.
Korkeiden arvonlisäverojen korottaminen erittäin haitallista taloudelle
Useat suomalaiset ekonomistit ja poliitikot pitävät arvonlisäverojen ja muiden kulutusverojen nostamista taloudelle vähiten haitallisena. Samara Gunter ja muut tutkijat ovat tutkineet veromuutosten vaikutuksia tuotantoon[1]. Tutkimuksen mukaan veromuutosten haitalliset vaikutukset työn tarjontaan, tuotantoon ja kulutukseen ovat pieniä matalilla verokannoilla, mutta suurempia korkeammilla verokannoilla. Tutkimuksen mukaan arvonlisäveron alkuperäisen tason ollessa 8 prosenttia, veron korotus ei laske tuotantoa. Jos alkuperäinen arvonlisävero on 14 prosenttia, miljardin euron suuruinen veron korotus alentaa tuotantoa 1,6 miljardilla eurolla. Jos alkuperäinen arvonlisävero on 24 prosenttia, tuotanto alenee useilla miljardeilla euroilla.
– VTT Juha Tervalan esiin nostama tutkimus on tervetullut lisä arvonlisäverokeskusteluun Suomessa. VM:n asiantuntijat ja suuri joukko ekonomisteja kannattivat arvonlisäverojen nostamista perustellen sitä vähäisillä haitoilla talouteen. Kulutusverotuksen taso Suomessa on sietämättömällä tasolla. Tämä heijastuu vahvasti matkailu- ja ravintola-alan yrityksiin, jotka ovat kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Erityisen haitallista arvonlisäverojen korottaminen on alan yrityksille tilanteessa, jossa Venäjän sota vei yhdessä yössä matkailualan ylivoimatekijät ja jossa kotimaisten asiakkaiden ostovoima on jäänyt pahasti jälkeen muista Pohjoismaista, Lappi sanoo.
Ruoka-alan vaikutus kansantalouteen merkittävä
Luonnonvarakeskus Luken selvityksen mukaan maatalouden, elintarviketeollisuuden, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupan sekä ravitsemistoiminnan yhdessä muodostavan ruoka-alan vaikutus Suomen kansantalouteen on merkittävä. Ravitsemistoiminta säilytti ykkösasemansa ruokaketjun eniten työllistävänä alana myös koronavuosina 2020 ja 2021, vaikka työllisten määrä aleni Covid-19-kriisin myötä vuodesta 2019 noin 10 000 hengellä.
– Koronarajoitukset heikensivät ravintola-alan toimintaedellytyksiä selvästi enemmän kuin muiden ruoka-alan toimijoiden. Alan toipumista koronakuopasta on hidastanut elintarvikekustannusten ennennäkemätön nousu, etätyön yleistyminen ja ostovoiman heikentyminen. Selvityksen tulokset kuitenkin osoittavat, että ravintolatoiminnalla on erinomaiset edellytykset vahvistaa tulevaisuudessa asemaansa niin ruoka-alan toimijoiden joukossa kuin koko Suomen kansantaloudessa, MaRan pääekonomisti Ari Peltoniemi kertoo.
Lisätietoja
toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549
MaRan viikolla 23 tehtyyn jäsenkyselyyn vastasi 516 yritystä seuraavilta toimialoilta: festivaalit, hiihtokeskukset, hotellit ja kylpylät, huvi-, teema- ja elämyspuistot, juhla- ja pitopalveluyritykset, kahvilat, keilahallit, kongressit ja messut, leirintäalueet, liikenneasemat, pikaruokaravintolat, pubit ja yökerhot, ohjelmapalveluyritykset, opiskelija- ja henkilöstöravintolat sekä ruokaravintolat.
[1] Non-linear effects of tax changes on output: The role of the initial level of taxation”. VTT Juha Tervala käsitteli tutkimusta 20.4.2024 julkaistussa Helsingin Sanominen mielipidekirjoituksessa.