Hallitus on päättänyt tänään korottaa mm. anniskelun arvonlisäveron 25,5 prosenttiin. Korotus vaikuttaa erittäin kielteisesti etenkin anniskelupainotteisiin ravintoloihin ja heikentää ruokaravintolakulttuurin kehittymistä. Toimialan yritykset ovat jo valmiiksi heikossa taloudellisessa tilanteessa koronarajoitusten ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien seuraamusten jäljiltä. Korotus kohdistuu työhön ja yrittämiseen. Dun & Bradstreetin viime viikolla julkaiseman ennusteen mukaan hotelli- ja ravintola-alan yrityksillä on suurin konkurssiriski kaikista toimialoista. Ravintolaruokailun 14 prosentin arvonlisävero on EU-maiden kuudenneksi korkein. Veron korottamatta jättäminen on myönteistä.

 

Ravintola-anniskelun verotus EU-maiden kireintä

Ravintola-anniskelun verotus oli jo ennen hallituksen tänään tekemiä päätöksiä EU:n kireintä. Anniskelun arvonlisäveron 25,5 prosenttiin nousemisen myötä tilanne heikkenee entisestään.

– Hallituksen päätös korottaa anniskelun arvonlisävero 25,5 prosenttiin on pettymys toimialamme yrityksille, etenkin anniskelupainotteisille ravintoloille. Myös ruokaravintolat kärsivät korkeasta alkoholiverotuksesta, mikä vaikeuttaa ruoan ja viinin yhteensovittamista. Vielä 2000-luvun alussa ravintolat myivät yhtä paljon ruokaa ja alkoholijuomia. Nykyisin alkoholimyynti on enää noin 30 prosenttia myynnistä. Tämä on heikentänyt ravintoloiden kannattavuutta ja työllisyyttä. Toisin kuin hallitus esittää, korotus kohdistuu ravintolapalveluissa työhön ja yrittämiseen, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.


Ravintolaruoan arvonlisävero ei nouse

Kehysriihtä edeltävässä julkisessa keskustelussa oli esillä ravintolaruoan arvonlisäveron korottaminen 14 prosentista. Hallitus ei korottanut sitä. Vero on nykyisellään EU-maiden kuudenneksi korkein.

– Toimialamme yritykset ovat tyytyväisiä siihen, ettei veroa korotettu. Valtio on saanut ravintolaruoasta lisää verotuloja ennennäkemättömän kustannuskehityksen ja sitä seuranneen hintojen nousun takia. Vaikka ravintolaruoan myynti väheni kahdella prosentilla vuonna 2023 verrattuna edelliseen vuoteen, valtio sai siitä noin 74 miljoonaa euroa enemmän arvonlisäverotuloja. Ravintolaruoan verokannan säilyttäminen 14 prosentissa oli tärkeä päätös koko elintarvikeketjun kannalta, Lappi sanoo.


Valtiovarainministeriön verotuottolaskelmat eivät toteudu

Valtiovarainministeriö arvioi veronkorotusten tuottoja ottamatta huomioon niiden vaikutusta kysyntään ja työllisyyteen. Suomen kulutusverotus on niin korkea, etteivät ministeriön laskelmat toteudu. Tästä hyvä esimerkki on alkoholijuomaveron viisi korotusta vuoden 2012 jälkeen. Verotuotot ovat jääneet jälkeen neljä kertaa VM:n budjetoimasta tuotosta. Vain kerran, vuonna 2021, verotuotot ovat olleet korkeammat kuin budjetoitu. Tämä aiheutui siitä, että suomalaiset eivät päässeet koronarajoitusten takia hakemaan alkoholia Baltian maista.

Suomen matkustustase[1] on murheellista luettavaa. Sen alijäämä oli viime vuonna 2,85 miljardia, kasvua edellisestä vuodesta peräti 850 miljoonaa euroa. Suomen valtio menettää laskennallisesti verotuloja noin 900 miljoonaa euroa verrattuna tilanteeseen, että matkustustase olisi tasapainossa.

– On harhakäsitys, ettei ravintolapalvelujen ja muiden matkailupalvelujen verojen korottaminen vaikuta kysyntään, koska ne ovat paikallisesti kulutettuja palveluja. Suomen matkailuala on kireässä kilpailutilanteessa yhtäältä ulkomaalaisista matkailijoista ja toisaalta suomalaisista matkailijoista, kun he valitsevat koti- ja ulkomaanmatkan välillä. Tämäkään hallitus ei valitettavasti puuttunut viihderisteilijöiden tukiin. Päinvastoin arvonlisäveron korotus on kädenojennus risteilymatkailulle Itämerellä, Lappi sanoo.

 

Lisätietoja                         

toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549