MaRan jäsenkyselyn mukaan lähes puolet matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä odottaa kesäkaudella ainakin jonkin verran parempaa liikevaihtoa verrattuna kesään 2022. Reilu viidennes odottaa liikevaihdon pysyvän ennallaan. Kevätkautena liikevaihto kasvoi yli puolella yrityksistä. Ravintoloiden raaka-aineiden tukkuhintojen kallistuminen on jatkunut kiivaana. Kustannusten nousu on yritysten suurin huoli myös tulevaisuudessa. Ulkomaiset matkailijat ovat palanneet Suomeen ja erityisesti Helsinkiin hitaammin kuin muihin Pohjoismaihin ja niiden pääkaupunkeihin. Hallituksen päätös korottaa tässä tilanteessa arvonlisäveroja iskee pahasti kotimaiseen matkailualaan, joka on kokenut kovia koronarajoitusten ja Venäjän sodan takia. Korotus suosii ulkomaanmatkailua ja on ristiriidassa hallitusohjelman muiden tavoitteiden kanssa.
Odotukset kesäsesongista suotuisia
Matkailu- ja ravintola-alan yritysten liiketoiminta on sujunut kevään aikana liikevaihdolla mitattuna varsin hyvin. Kustannusten nousu on kuitenkin verottanut kannattavuutta merkittävästi.
Ravintoloiden raaka-aineiden tukkuhinnat olivat Tilastokeskuksen tuottaman tukkuhintaindeksin mukaan viime helmikuussa peräti 22 prosenttia kalliimmat kuin vuotta aiemmin ja kesäkuussakin 11 prosenttia kalliimmat kuin kesäkuussa 2022.
– Yritysten kannattavuus on kärsinyt ennen näkemättömän kustannusten nousun takia. Kuluttajat maksoivat ravintolaruoasta ja majoituksesta kevään aikana keskimäärin vain 8–9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin hurjasta kustannuskehityksestä huolimatta, MaRan pääekonomisti Ari Peltoniemi kertoo.
Vaikka energian hinnan nousu on loiventunut viime kuukausina, kustannusten nousu on edelleen suurin huolenaihe yritysten tulevaisuuden arvioissa. MaRan jäsenkyselyn mukaan peräti 45 prosenttia yrityksistä pitää kustannusten nousua liiketoiminnan pahimpana uhkana tulevaisuudessa. Ammattitaitoisen työvoiman puutteen näkee pahimpana uhkana viidennes yrityksistä. Yritysten odotukset kuluvasta kesäsesongista ovat kuitenkin kohtalaisen valoisat.
– 45 prosenttia yrityksistä odottaa kesäsesongin olevan edelliskesää parempi ja 22 prosenttia odottaa sen pysyvän edellisvuoden tasolla. Näiden odotusten toteutuminen olisi hyvä suoritus, kun huomioidaan kuluttajien taloustilanteen kiristyminen ja se, että viime vuoden kesä oli myynnillisesti jopa vuoden 2019 kesää parempi, Peltoniemi toteaa.
Ulkomaisia matkailijoita aiempaa vähemmän
Matkailu- ja ravintola-alan tilannetta vaikeuttavat edelleen koronarajoitusten heikentämä talous ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset. Matkailijoiden saapuminen Suomen matkailulle perinteisesti tärkeiltä alueilta, Venäjältä sekä Kiinasta ja Japanista, on romahtanut. Suomi kamppailee siten entistä enemmän muiden Pohjoismaiden kanssa esimerkiksi EU-maista ja Yhdysvalloista tulevista matkailijoista.
Suomessa ja erityisesti Helsingissä ollaan muita Pohjoismaita jäljessä ulkomaisten matkailuvirtojen palautumisessa. Helsingissä oli kuluvan vuoden tammi-huhtikuussa neljänneksen vähemmän ulkomaisia hotelliyöpymisiä kuin vuonna 2019. Tukholmassa laskua oli 16 prosenttia ja Oslossa 2 prosenttia. Kööpenhaminassa ulkomaisten hotelliyöpymisten määrä jopa kasvoi 3 prosenttia.
Arvonlisäveron korotus tekee kipeää hotelleille ja muulle kotimaan matkailualalle
Hotellien liiketulos oli 15,1 prosenttia tappiolla vuonna 2020 ja 14,3 prosenttia vuonna 2021. Valtio korvasi heikosti hotellien koronapandemiasta ja rajoituksista kärsimiä tappiota, ja erityisen huonosti isoille hotelliyrityksille. Hotelliala on investoinut uusiin hotelleihin jo useita vuosia tilanteessa, jolloin koronapandemian tulemista ja Venäjän hyökkäyssotaa ei voinut ennustaa.
– Arvonlisäveron korottaminen tässä tilanteessa on kohtuuton Suomen matkailualalle ja erityisesti hotellialalle. Hotellien hinnat ovat jo nykyisin EU:n toiseksi korkeimmat. Hotellikapasiteettia on tällä hetkellä aivan liian paljon etenkin pääkaupunkiseudulla. Hallitus heikentää toimillaan merkittävästi hotellien toipumista koronasta ja Venäjän hyökkäyssodasta. Hotellialalla onkin odotettavissa vaikeita vuosia, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.
Arvonlisäveron korotus koskettaa laajasti myös muuta matkailu- ja tapahtuma-alaa. Korotus kohdistuu muun muassa hiihtohissi-, huvipuisto-, festivaali-, messu- ja kongressilippuihin sekä koira- ja porosafareihin. Myös joukkoliikenteellä matkustaminen kallistuu, kun veron korotus koskee juna- ja linja-autolippuja sekä kotimaan lentoliikennettä.
– Arvonlisäveroa ei makseta ulkomaan matkailusta. Siten lentäminen ulkomaille ja viihderisteilyt Itämerellä eivät kallistu. Veron korotus on jälleen yksi tapa antaa kilpailuetua ulkomaille matkustamiselle kotimaan kustannuksella. Hallitus hakee ohjelmassa lisää työllisyyttä ja verotuloja kasvun avulla. Tämä ei kuitenkaan koske matkailualaa, jonka kasvua vaikeutetaan arvonlisäveron korotuksella ja EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman ehtojen kiristämisellä. Hallitusohjelma on sisäisesti ristiriitainen, Lappi moittii.
Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tutkimus: Matkailu- ja ravintola-alan työntekijät tyytyväisiä työhönsä
Vaikka majoitus-, ravintola- ja matkailualaa koskeva keskustelu on viime vuosina ollut tummien sävyjen täyttämää, alan työntekijät viihtyvät työssään. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan tyytyväisiä ollaan erityisesti työpaikan ilmapiiriin ja siihen, että työyhteisössä voi olla oma itsensä.
Tutkimukseen vastasi yli tuhat majoitus-, ravintola- ja matkailualalla työskentelevää.
MaRan jäsenkyselyyn vastasi 507 yritystä seuraavilta toimialoilta: festivaalit, hiihtokeskukset, hotellit ja kylpylät, huvi-, teema- ja elämyspuistot, juhla- ja pitopalveluyritykset, kahvilat, keilahallit, kongressit ja messut, leirintäalueet, liikenneasemat, pikaruokaravintolat, pubit ja yökerhot, ohjelmapalveluyritykset, opiskelija- ja henkilöstöravintolat sekä ruokaravintolat.
Lisätietoja
pääekonomisti Ari Peltoniemi, 044 750 4511
toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549
lehtori Riikka Hynninen, Haaga-Helia, 040 5454 333