Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hallitusohjelmasta neuvottelevat puolueet ovat päättäneet nostaa EU:n ulkopuolisista maista tulevien työntekijöiden kuukausitulon rajan 1 600 euroon. EU:n ulkopuolelta tulevat työntekijät ovat elintärkeitä matkailu- ja ravintola-alan yrityksille. Palvelujen kysynnän suuren vaihtelun takia iso osa alan työntekijöistä on osa-aikaisia. Yritys ei voi tarjota kokoaikaisia työpaikkoja, jos palvelujen kysyntä ei mahdollista sitä. Tulorajan korottamisen takia työntekijöitä ei enää saataisi erityisesti osa-aikaisiin avustaviin keittiötöihin. Monet EU-maat toivottavat unionin ulkopuolisista maista tulevat työntekijät tervetulleiksi. Suomella ei ole varaa leimautua tulijoiden piirissä maana, joka suhtautuu heihin penseästi. Hallitusohjelmasta neuvottelevien puolueiden päätös olisi matkailu- ja ravintola-alan kannalta erittäin valitettava ja pitkällä aikavälillä kestämätön. Päätös johtaisi myös vuokratyövoiman käytön kasvamiseen. Vuokratyösuhteessa työntekijä voi saada tulorajan täyteen, kun hän työskentelee eri yrityksille.
Matkailu- ja ravintola-alan yrittäjillä oli suuret odotukset mahdollista porvarihallitusta kohtaan edellisen hallituksen lähes kaksi vuotta kestäneiden ankarien koronarajoitusten jälkeen. Yritykset odottivat porvarihallitukselta yrittäjä- ja elinkeinomyönteisyyttä.
– Julkisuudessa olleet tiedot EU:n ulkopuolelta olevien työntekijöiden tulorajojen asettamisesta 1 600 euroon palautti yrittäjät karulla tavalla todellisuuteen. Ala kärsii edellisen hallituksen päättämien koronarajoitusten jäljiltä vakavasta työvoimapulasta, mikä vain pahenee tulevaisuudessa, kun eläkkeelle siirtyvien määrä ylittää työelämään tulevien nuorten ikäluokkien määrän. Jos tuloraja asetettaisiin 1 600 euroon, hallitusohjelmasta neuvottelevat puolueet vetäisivät maton meidän ja monien muiden työvoimavaltaisten alojen jalkojen alta, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.
Toimialamme kokoaikaisten työntekijöiden säännöllisen työajan keskipalkka oli 2 406 euroa elokuussa 2022. Alan työntekijöistä noin puolet on kuitenkin osa-aikaisia, joiden palkka määräytyy tehtyjen työtuntien mukaan. Osa-aikaisuus aiheutuu siitä, että palvelujen kysyntä vaihtelee niin paljon työpäivän tai viikon aikana. Matkailu- ja ravintola-alan yritysten työvoimakustannukset ovat suuret suhteessa liikevaihtoon, yli 30 prosenttia, kun ne ovat valmistavassa teollisuudessa kymmenen prosentin paikkeilla.
– Yritykset eivät voi pitää ylimääräisiä työntekijöitä työvuorossa, kun asiakkaita ei ole tai heitä ei ole tarpeeksi. Esimerkiksi illallista tarjoavissa ravintoloissa kysyntä on vilkasta perjantaisin ja lauantaisin, mutta sunnuntaina ja alkuviikosta on hiljaista. Yökerhojen myynnistä reilusti yli puolet tehdään perjantain illan ja sunnuntaiaamun välisenä aikana. Isoja syntymäpäivä- ja häätilaisuuksia järjestävien yritysten toiminta painottuu viikonloppuihin. Myös nämä yritykset tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa työvoimaa ja kun sitä ei saada kotimaasta eikä muualta EU-alueelta, työvoimaa yritetään hankkia EU:n ulkopuolelta. Julkisuudessa olleiden tietojen mukainen päätös ei ota huomioon yritysten vaihtelevia työvoimatarpeita. EU:n ulkopuolelta olisi tämän päätöksen jälkeen mahdoton saada työntekijöitä erityisesti avustaviin osa-aikaisiin keittiötöihin, Lappi sanoo.
Matkailu- ja ravintola-ala on erittäin verointensiivinen toimiala. Esimerkiksi illallisen hinnassa, joka sisältää myös ruokailuun kuuluvat alkoholijuomat, verojen osuus on noin 30 prosenttia. Hotelli- ja ravintola-alan verojalanjälki oli 2,9 miljardia euroa vuonna 2019 ennen koronapandemiaa.
– Hallitusohjelmasta neuvottelevien puolueiden tulisi ottaa huomioon myös se, kuinka paljon myyntiä ja sen myötä esimerkiksi arvonlisä- ja alkoholijuomaveroja EU:n ulkopuolelta tullut työntekijä tuo valtiolle. Kun osa yrityksistä joutuisi päätöksen takia supistamaan palvelujaan tai ainakin kasvu estyisi tulevaisuudessa, valtiolta jäisi saamatta näiden välillisten verojen tuotot, Lappi sanoo.
Lisätietoja
toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549