Matkailu- ja ravintola-ala on toipumassa koronapandemian jäljiltä. Venäjän hyökkäyssota on käytännössä lopettanut venäläisten vapaa-ajanmatkailun Suomeen ja vähentänyt aasialaisten matkailijoiden määrää. Raju elintarvikeraaka-aineiden, sähkön ja korkojen nousu on heikentänyt alan yritysten kannattavuutta. Alan yritykset odottavat eduskuntavaalien jälkeiseltä hallitukselta alan toipumista ja kasvua tukevia toimia. Anniskellun alkoholin arvonlisäveron alentaminen 14 prosenttiin lisäisi työllisyyttä ja varmistaisi verotuloja jatkossa, kun alkoholin matkustajatuonti ja etämyynti kasvaa. Arvonlisäverojen korottaminen heikentäisi alan kilpailukykyä merkittävästi. Työperäisen maahanmuuton lisääminen on Suomen elinvoiman kannalta välttämätöntä. Venäjän hyökkäyssota iski Etelä-Karjalan matkailuyrityksiin rajummin kuin muissa maakunnissa toimiviin. Alan yritykset katsovat tulevaisuuteen eivätkä murehdi menneitä. Saimaan alue on ainutlaatuinen, ja sillä on valtava potentiaali houkutella ulkomaalaisia matkailijoita.
Suomen kulutusverotus on jo kansainvälisesti erittäin korkea
Matkailu- ja ravintola-alan viime vuosi oli yllättävänkin hyvä, kun ottaa huomioon, että tammi-helmikuussa olivat vielä voimassa ankarat koronarajoitukset ja että Venäjä aloitti hyökkäyssodan helmikuun lopussa. Alueelliset erot ovat kuitenkin merkittäviä. Myös tämän vuoden tammikuu oli parempi kuin vuoden 2020 tammikuu.
– Alan yritykset vasta toipuvat koronarajoitusten aiheuttamista tappioista. Arvonlisäverojen korottaminen olisi suolaa koronan aiheuttamiin haavoihin. Suomen kulutusverot ovat jo nykyisin OECD-maiden kolmanneksi korkeimmat suhteessa bruttokansantuotteeseen. Hotelli- ja ravintolapalvelujen hinnat ovat Suomessa EU:n kuudenneksi korkeimmat ostovoimaan suhteutettuna. Alkoholin verotus suomalaisissa ravintoloissa on EU-maiden kireintä, oluen verotus jopa ylivoimaisesti kireintä. Ansiotuloverotuksen alentaminen on hyvin perustelua, mutta sitä ei voida rahoittaa arvonlisä- ja alkoholijuomaveroja nostamalla. Uuden hallituksen tulee sopeuttaa valtion menot tuloihin valtion menoja karsimalla, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi esittää.
Suomen elinvoima edellyttää työperäisen maahanmuuton voimakasta lisäämistä – työn tekemisestä on tehtävä aina kannattavampaa kuin työttömyyskortistossa oleminen
Suomalaiset vanhentuvat nopeasti. Lähes kaikissa kunnissa kuolee enemmän kansalaisia kuin niissä syntyy. Työelämään tulee joka vuosi 10 000 henkilöä vähemmän kuin jää eläkkeelle. Työperäisen maahanmuuton lisääminen on välttämätöntä.
– Tarvitsemme Suomeen monenlaisia osaajia, emme pelkästään korkeapalkkaisia henkilöitä. Jotta Suomen elinvoima säilyy, keikkatyöntekijöiden lisäksi tänne on houkuteltava muuttamaan kokonaisia perheitä. Suomen kielen opetukseen panostaminen kaikilla koulutusasteilla sitouttaa maahanmuuttajia Suomeen. Meillä ei ole varaa pitää työkykyisiä kansalaisia työttömyyskortistossa. Kannustinloukkuja on purettava niin, että osa-aikaisenkin työn vastaanottaminen on aina kannattavampaa kuin työttömyyskortistossa oleminen. Myös EU:n ulkopuolisen työvoiman tarveharkinta tulisi poistaa, Lappi toteaa.
Etelä-Karjalan matkailu- ja ravintolayrittäjät eivät murehdi venäläisten puuttumista, vaan katsovat tulevaisuuteen
Venäjän hyökkäyssota iski Etelä-Karjalan matkailu- ja ravintola-alan yrityksiin pahemmin kuin missään muualla Suomessa. Venäläisten matkailijoiden yöpymiset majoitusliikkeissä ovat alentuneet vuoden 2019 lähes 180 000 yöpymisestä viime vuoden noin 20 000 yöpymiseen. Laskeva suunta jatkuu tänä vuonna. Maakunnan yrittäjät katsovat kuitenkin jo tulevaisuuteen. Saimaan alue on ainutlaatuinen, ja sen vetovoima tulee kasvamaan tulevaisuudessa, kun matkailijat etsivät aitoja luontokokemuksia ja korkealaatuisia palveluja.
– Saimaan alueelta löytyy runsaasti matkailumahdollisuuksia. Kansainväliselle matkailijalle on tarjolla upeita maisemia, koskia, järviä ja metsiä sekä erilaisia urheilu- ja aktiviteettimahdollisuuksia. Meidän on löydettävä itsemme matkailullisesti uudelleen, mutta tiiviissä yhteistyössä paikallisten yritysten ja koko Saimaan alueen toimijoiden kanssa saamme tänne varmasti houkuteltua uusia kansainvälisiä matkailijaryhmiä. Muun muassa Saksa, Benelux-maat ja Italia ovat olleet goSaimaan markkinoinnintoimenpiteiden keskiössä, goSaimaan johtaja Katja Vehviläinen, kertoo.
Lappeenranta on menestyvä kesämatkailukaupunki. Saimaa luo alueelle vetovoimaa, samoin kuin yliopisto. Vaikka kaikki kustannukset ovat kohonneet, ravintoloiden pikkujoulukausi sujui hyvin. Ravintolalaiva Prinsessa Armaadan yrittäjä Juha Nalli odottaa myös kesäkautta positiivisella mielellä.
– Toiveissa on koronavuosien ja Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen hieman tasaisempi ja ennakoitavampi kesäsesonki. Henkilökunnan rekrytointi meni kohtalaisen hyvin yleisestä työvoimapulasta huolimatta. Haasteena tulee olemaan yleinen kustannustason- ja tukkuhintojen nousu. Toivon näkeväni satamassa paljon kotimaisia matkailijoita sekä myös turisteja Keski-Euroopasta. Yrittäjien välinen yhteistyö Etelä-Karjalan alueella on avaintekijä, kun ponnistamme ylös haastavien aikojen jälkeen, Nalli toteaa.
Lisätietoja
toimitusjohtaja Timo Lappi, MaRa, 040 734 5549
johtaja Katja Vehviläinen, GoSaimaa Oy, 044 717 7991
yrittäjä Juha Nalli, Ravintolalaiva Prinsessa Armaada, 050 359 0921