EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden kuukausitulorajan nostaminen 1 600 euroon aiheuttaa suuria ongelmia matkailu- ja ravintola-alan yrityksille. Palvelujen kysynnän erittäin suuren vaihtelun takia ala tarvitsee myös osa-aikaisia työntekijöitä. Hallitus päätti korottaa 10 prosentin arvonlisäverokannan 14 prosenttiin ja alentaa oluen alkoholijuomaveroa, mutta korottaa muiden alkoholijuomien alkoholijuomaveroa. Arvonlisäverokannan korotus kohdistuu suurelta osalta matkailutuloon ja erittäin työllistäviin palveluihin. Verojen korotukset heikentävät kotimaisen matkailu- ja ravintola-alan kilpailukykyä ja kannustavat suomalaisia ulkomaanmatkailuun ja alkoholiostoihin ulkomailta. Hallitus ei sen sijaan pystynyt leikkaamaan senttiäkään viihderisteilyjen yli 250 miljoonan euron vuotuisesta valtiontuesta. Hallitusohjelmassa on joitakin positiivisia uudistuksia myös matkailu- ja ravintola-alan kannalta. Kokonaisuutena hallitusohjelma on kuitenkin iso pettymys matkailu- ja ravintola-alalle.
Mistä työntekijät?
Matkailu- ja ravintola-alan kokoaikaisten työntekijöiden[1] keskipalkka on nykyisin yli 2 500 euroa kuukaudessa. Alan työntekijöistä kuitenkin noin puolet on osa-aikaisia. Osa-aikaisuus aiheutuu siitä, että palvelujen kysyntä vaihtelee päivän, viikon tai vuoden aikana niin paljon. Työvoimakustannusten osuus liikevaihdosta on matkailu- ja ravintola-alalla yli 30 prosenttia, ravintoloissa parhaimmillaan noin 40 prosenttia. Alan yritysten kannattavuus on heikko. Keskimääräinen liikevoitto on normaalisuhdanteessa 1–4 prosenttia liikevaihdosta.
– Kaikkiin osa-aikaisiin työtehtäviin ei ole löydettävissä työntekijöitä Suomesta eikä EU-maista. Työtehtävät ovat kuitenkin välttämättömiä alan yritysten kannalta. Ilman näitä työntekijöitä yritykset eivät pysty toimimaan. Yritykset eivät voi toimia kannattavasti niin, että osa-aikaisille työntekijöille maksetaan vähintään 1 600 euroa kuukaudessa tehdystä tuntimäärästä riippumatta. Työvoimatilanne vain pahenee suurempien ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle ja korvautuessa pienemmillä ikäluokilla. Kannustinloukkujen purkaminen helpottaa tilannetta jossakin määrin. Hallituksen ja erityisesti perussuomalaisten on syytä kertoa alamme yrittäjille, miten yritykset selviävät uuden tulorajan tultua voimaan. Vastaukseksi ei kelpaa se, että maksakaa enemmän, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.
Matkailun ja kulttuurin verotuksen kiristäminen järjetöntä – alat kärsijöinä myös koronarajoitusten takia
Hallitus päätti korottaa 10 prosentin arvolisäverokannan 14 prosenttiin. Päätös korottaa muun muassa majoituksesta, laskettelusta ja huvipuistokäynneistä, festivaaleista ja muista kulttuuripalveluista sekä elämyspalveluista maksettavaa arvonlisäveroa. Päätös tekee myös linja-autolla, junalla ja lentokoneella matkustamisesta kotimaassa kalliimpaa. Ulkomaanmatkailuun korotus ei vaikuta. Hallitus päätti alentaa julkisuudessa olleiden tietojen mukaan oluen alkoholijuomaveroa, mutta korottaa muiden alkoholijuomien verotusta. Kulutusverot ovat Suomessa OECD:n mukaan kolmanneksi korkeimmat suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yrittäjät ja työntekijät kamppailivat lähes kaksi vuotta ankarien koronarajoitusten kanssa. Ne romahduttivat useiden alan yritysten talouden. Kun rajoitukset päättyivät, Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan. Hyökkäyssota sai aikaan ennennäkemättömän kustannusten nousun ja vei Suomen matkailualalta kilpailuetuja.
– Alan yritykset eivät olisi odottaneet, että porvarihallitus syventää päätöksillään alamme yritysten ahdinkoa. Matkailu- ja tapahtuma-ala ovat erittäin työvoimavaltaisia aloja, joten 10 prosentin arvonlisäverokannan korottaminen kohdistuu suurelta osin työhön ja on siten ristiriidassa hallituksen ilmoittaman periaatteen kanssa olla kiristämättä työn verotusta. Alkoholijuomien verotus on jo ennestään EU-maiden kireintä, Lappi toteaa.
Hallitus kannustaa veroratkaisuillaan ulkomaanmatkailuun
Arvonlisäveron ja alkoholijuomaveron korotukset suosivat ulkomaanmatkailua kotimaanmatkailun sijaan. Verojen korotukset ovatkin hallituksen antama lahja Viron- ja Ruotsin-viihderisteilijöille ja noihin maihin suuntautuvalle matkailulle. Tuoreen Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy:n tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset käyttivät rahaa viime vuonna Viron- ja Ruotsin-laivoilla ja maissa 700–1 000 miljoonaa euroa.
– Ulkomaan lennot ja laivamatkat ovat verovapaita. Myös Suomen lipun alla Ruotsiin, Viroon ja Saksaan seilaavissa viihderisteilijöissä tarjotut majoitus- ja ravintolapalvelut ovat arvonlisä- ja alkoholijuomaveroista vapaita. Ahvenanmaalla käyvien alusten alkoholin myymälämyynti on arvonlisä- ja alkoholijuomaverosta vapaita. Hallitus ei puuttunut näihin matkustaja-alusten vuotuisiin yli 250 miljoonan euron valtiontukiin. On mahdotonta ymmärtää, miksi hallitus haluaa siirtää matkustamista kotimaasta ulkomaille Suomen verojärjestelmän ulottumattomiin. Ulkomaanmatkailun suosiminen veroratkaisuin ei ole ilmastonmuutoksen torjunnankaan kannalta kestävä ratkaisu. Päätökset ovat kaikkea muuta kuin johdonmukaisia, Lappi sanoo.
Lisätietoja
toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549
[1] Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluja koskevan työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden. Esihenkilöiden keskipalkka on yli 3 200 euroa.