Valtioneuvosto päätti tänään jatkaa ravintolarajoitusten voimassaoloa helmikuun loppuun, vaikka se on suosittanut aluehallintovirastoja kumoamaan kaikki muut rajoitukset 14.2. alkaen. Samalla valtioneuvosto päätti jatkaa koronapassin käytön jäädyttämistä, mikä on selvästi tartuntatautilain 58 i §:n 5 momentin vastaista. Koronapassin käyttö rajoitusten vaihtoehtona edellyttää, että jäädytys on taudin leviämisen ja väestön terveyden vaarantavan vakavan terveydenhuollon ylikuormittumisen estämiseksi välttämätöntä. Lisäksi rokotusohjelman vaikuttavuuden yllättävän ja merkittävän heikentymisen takia on oltava ilmeistä, että passin esittäminen ei estä taudin leviämistä riittävällä tavalla. Valtioneuvosto voi todeta edellytysten täyttyvän vain THL:n valtioneuvostolle tekemän ilmoituksen perusteella. THL ei ole tehnyt säännöksessä mainittua ilmoitusta valtioneuvostolle*. MaRa tekee kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle ravintolarajoitusten jatkumisesta ja koronapassin jäädytyksen jatkamisesta.
Vain ravintolarajoitukset jatkuvat
Valtioneuvosto suosittelee aluehallintovirastoja poistamaan 14.2. alkaen kaikki asiakastiloja, yleisötilaisuuksia ja kokoontumisia koskevat rajoitukset, mikä on erinomaista. Myös hätäjarrumekanismi on poistettu käytöstä. Samaan aikaan se kuitenkin päättää jatkaa ravintolarajoituksia ja jäädyttää koronapassin käytön rajoitusten vaihtoehtona 28.2. asti. Erityisen kummallista rajoitusten jatkaminen on vähäisen riskin ruokaravintoloissa.
Muissa Pohjoismaissa kaikki ravintolarajoitukset on poistettu, vaikka niissä on merkittävästi korkeammat ilmaantuvuusluvut kuin Suomessa.
– Valtioneuvosto ei voi lain mukaan tehdä koronapassin jäädyttämispäätöstä ilman, että THL antaa sille ilmoituksen vakavasta tilanteesta tai sen uhkasta. Valtioneuvosto ei ole kertonut meille tartuntatautilakiin perustuvaa syytä sille, että se jatkaa ravintolarajoituksia kahdella viikolla samalla, kun se suosittelee aluehallintovirastoja kumoamaan kaikki muut elinkeinotoiminnan rajoitukset ja on kumonnut periaatepäätöksen hätäjarrun käytöstä. Hätäjarrumekanismin käytön ja koronapassin jäädyttämisen edellytykset ovat käytännössä yhtenevät. Miten valtioneuvosto perustelee oikeudellisesti sen, että se ei palauttanut koronapassia käyttöön samalla kun se poisti hätäjarrumekanismin? Alan yrittäjät ja työntekijät ovat kärvistelleet koronarajoitusten kourissa jo 100 viikkoa. Vaikka kaksi viikkoa rajoitusten jatkamista voi tuntua lyhyeltä ajalta, varsinkin yökerhoyrittäjille ja -työntekijöille aika on todella pitkä. Valtioneuvoston päätös johtaa merkillisiin tilanteisiin. Esimerkiksi jääkiekko-ottelun katsomossa voi rajoitusten purkamisen jälkeen olla 13 000 katsojaa hartiat kiinni toisissaan, mutta erätauolla ravintolassa voi olla ravintolan liikeideasta riippuen vain 75 tai 50 prosenttia enimmäisasiakasmäärästä. Heistä jokaisella pitää vielä olla istumapaikka, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi kummastelee.
Onko THL antanut valtioneuvostolle koronapassin jäädyttämisen jatkamista edellyttävän ilmoituksen?
Koronapassin jäädyttäminen rajoituksista vapauttavana keinona edellyttää, että tautitilanne on pahentumassa eikä sitä voida estää passin käytöllä, koska rokotusohjelman vaikutus on merkittävästi ja yllättävästi heikentynyt ja passin käytön jäädyttäminen on välttämätöntä taudin leviämisen ja väestön terveyden vaarantavan vakavan terveydenhuollon ylikuormittumisen estämiseksi. Jäädyttämisen edellytyksenä on lisäksi THL:n antama ilmoitus valtioneuvostolle. Lain perusteluissa vielä todetaan, että valtioneuvoston asetuksella ainoastaan todettaisiin THL:n asiantuntemukseen perustuen laissa säädettyjen olosuhteiden vallitsemisen ajallinen kesto reaalimaailmassa.
– On selvää, ettei tällaista vakavaa tautitilannetta ole, koska valtioneuvosto suosittelee kaikkien muiden elinkeinotoiminnan rajoitusten purkamista 14.2. alkaen ja myös hätäjarrumekanismi on poistettu käytöstä. Emme ole saaneet THL:stä tietoa siitä, että se olisi antanut ilmoituksen valtioneuvostolle. Laki edellyttää lisäksi, että valtioneuvoston tulee tarkoin seurata jäädytyksen ajantasaisuutta ja se on välittömästi kumottava, jollei edellytyksiä enää ole, Lappi toteaa.
Ainoa oikea ratkaisu on kumota ravintolarajoitukset heti – yrittäjien oikeusturva on heikko
Ravintolatoimialan kurimuksen jatkaminen ei ole välttämätöntä eikä oikeasuhtaista. Erityisesti tämä koskee vähäisen riskin ruokaravintoloita. Yökerhot eivät ole pystyneet toimimaan kunnolla esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kuin aika ajoin kahden vuoden aikana. Yökerhot eivät voi toimia vielä hiihtolomaviikolla 8 ja hiihtolomaviikon 9 alussa. Nuoret voivat juhlia vapaasti mökeissä, Itämerellä purjehtivissa aluksissa ja hiihtolomamatkoillaan ulkomailla lähes missä vaan, mutta ei Suomessa.
– Ainoa oikea ratkaisu on kumota myös kaikki ravintolarajoitukset 14.2. alkaen. Yrittäjien ja työntekijöiden 100 viikkoa kestäneen piinan jatkamiselle ei ole epidemiaan liittyviä eikä oikeudellisia perusteita. Kun valtioneuvosto päätti kuitenkin jatkaa ravintolarajoituksia ja koronapassin jäädyttämistä 28.2. asti, meillä ei ole muuta oikeusturvakeinoa kuin tehdä kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Koronapandemia on paljastanut yrittäjien oikeusturvan heikkouden valtioneuvoston asetuksella tekemistä päätöksistä. Sama koskee aluehallintovirastojen tekemiä päätöksiä, koska niiden käsittely hallinto-oikeuksissa voi kestää jopa vuosia varsinkin, jos ne etenevät korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. Valtioneuvosto ja aluehallintovirastot voivat tehdä päätöksiä, jotka romahduttavat yrittäjien ja työntekijöiden talouden ja toimeentulon, mutta tehokkaita oikeussuojakeinoja ei ole olemassa.
– MaRa on tehnyt lukuisia kanteluita ravintolarajoituksista ja valittanut jäsenyritystensä asiamiehenä aluehallintovirastojen päätöksistä, mutta yhtäkään niistä ei ole vielä ratkaistu. Huolestuttavaa on myös se, että eduskunnan oikeusasiamies siirsi toissapäivänä MaRan matkustusrajoituksista tekemän kantelun oikeuskanslerille. Oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtioneuvoston päätöksenteon laillisuutta. Jos eduskunnan oikeusasiamies ei käsittele valtioneuvoston päätöksistä tehtyjä kanteluita, vaan siirtää ne oikeuskanslerille, niin oikeuskansleri käsittelee kanteluita asioissa, joiden valvontaan hän itse on osallistunut valtioneuvoston istunnoissa. Tilanne on oikeusturvan kannalta erittäin epätyydyttävä, Lappi sanoo
Lisätietoja
toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549
*MaRa on tehnyt 9.2.2022 tietopyynnön THL:lle siitä, onko laitos antanut säännöksessä mainitun ilmoituksen valtioneuvostolle. Tiedotteen julkaisemisajankohtaan mennessä emme olleet saaneet vastausta tietopyyntöömme.