Matkailu- ja ravintolapalvelujen kysyntä alkoi elpyä koronarajoitusten päätyttyä maaliskuun alussa. Venäjän aloittama hyökkäyssota vähensi merkittävästi matkailualalle tärkeiden venäläisten, japanilaisten ja kiinalaisten matkailijoiden määrää. Kotimaisten asiakkaiden patoutunut kysyntä on kannatellut toimialaa tänä vuonna. Pikkujoulukaudesta on tulossa lähes yhtä hyvä kuin vuonna 2019. Kohonneet sähkön, muun energian ja elintarvikkeiden hinnat sekä korkojen nousu vähentävät palvelujen kysyntää ensi vuonna. Tämä näkyy jo kotimaisten asiakkaiden pohjoisen matkailukeskuksiin tekemissä varauksissa. VM:n esitys alennettujen arvonlisäverokantojen korottamisesta perustuu kapea-alaiseen näkemykseen. Suomi on jo nykyisillä veroilla Euroopan kuudenneksi kallein matkailumaa. Ravintolaillallisessa verojen osuus on noin 30 prosenttia[1].  Arvonlisäverot kohdistuvat työvoimavaltaisilla matkailu- ja ravintola-aloilla myös työhön.
 

Patoutunut kysyntä on kannatellut kysyntää

Näkymät palvelujen kysynnän kasvulle olivat lupaavat koronarajoitusten päättyessä maaliskuun alussa, mutta Venäjän hyökkäyssota toi mukanaan monenlaisia kasvua leikkaavia ongelmia. Koronarajoitusten jäljiltä valmiiksi velkaiset yritykset kohtasivat rajusti kohonneet kustannukset, jotka kohdistuvat ikävästi myös asiakkaisiin.

– Kotimaisten asiakkaiden korona-aikana patoutunut kysyntä on kannatellut palvelujen kysyntää tänä vuonna kustannusten kohoamisesta huolimatta. Ostovoiman heikkeneminen alkaa näkyä ensi vuonna. Ulkomaalaisten asiakkaiden määrä on pienempi kuin ennen koronapandemiaa, koska venäläiset matkailijat puuttuvat kokonaan. Lisäksi kiinalaisten ja japanilaisten matkailijoiden määrän on selvästi pienempi Venäjän ylilentokiellon ja Kiinan koronarajoitusten takia. Pohjois-Suomessa ulkomaalaisten asiakkaiden määrä näyttää tulevalla sesongilla kuitenkin erittäin hyvältä, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.  
    

VM:n katsontakanta alennettuihin arvonlisäverokantoihin on kapea-alainen

VM esitti viime viikon virkamiespuheenvuorossaan, että alennettuja arvonlisäverokantoja pitäisi korottaa. Ministeriö katsoo, että alennetut arvonlisäverokannat eivät ole tehokkaita tulonjaon näkökulmasta. Edelleen ministeriö viittaa tutkimuskirjallisuuteen, jonka mukaan alennetut verokannat eivät ole tehokkaita yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

– VM:n katsantokanta on tavattoman suppea. Alennetuilla verokannoilla on suuri merkitys matkailu- ja ravintola-alan kansainvälisen hintakilpailukyvyn, palvelujen kysynnän ja työllisyyden kannalta. Suomi on Eurostatin mukaan jo nykyisillä veroilla Euroopan kuudenneksi kallein matkailumaa. Alan työvoimakustannukset ovat EU:n viidenneksi korkeimmat. Koska ala on erittäin työvoimavaltainen, arvonlisäverojen korotus kohdistuu suoraan työhön. Esimerkiksi ruokaravintoloissa työvoimakustannusten osuus ravintolaillallisen hinnassa on noin kolmannes, Lappi sanoo.   

Suomalaiset ovat Eurostatin mukaan EU-maiden innokkaimpia ulkomaanmatkailijoita. Yksi syy tähän on Suomen hintataso. Suuri osa suomalaisten matkailusta kohdistuu Baltian maihin, joissa matkailu- ja ravintolapalvelujen hintataso, erityisesti alkoholin, on merkittävästi alempi. Lisäksi Suomi tukee vuosittain yli 250 miljoonalla eurolla matkustamista ulkomaille ja juhlimista Suomen lipun alla olevilla viihderisteilijöillä.

– Alennettujen arvonlisäverokantojen korotus olisi suora tuki suomalaisten ulkomaan matkailulle ja viihderisteilyille. Ulkomaan liikenteen lipuista ei makseta arvonlisäveroa. Esimerkiksi Ruotsin laivoilla ravintolapalvelut ovat kokonaan arvonlisä- ja alkoholijuomaveroista vapaita. VM perustaa alennettujen arvonlisäverojen korotusesityksensä vanhanaikaisille näkökohdille. Ministeriö mitä ilmeisemmin katsoo, että alennettujen arvonlisäverojen piirissä olevat palvelut ovat paikallisesti kulutettavia palveluja, jotka eivät ole alttiita kansainväliselle kilpailulle. Ministeriö ei kiinnitä huomiota verojen nostamisen negatiivisiin kysyntä- ja työllisyysvaikutuksiin, Lappi toteaa.

Suomi ei nouse verotusta kiristämällä. Valtion pitää sopeuttaa menot tuloihin leikkaamalla valtion menoja. 

– Suomi on pudonnut vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen muiden Pohjoismaiden talouskasvun kelkasta. Suomi ei kykene ylläpitämään samanlaista hyvinvointiyhteiskuntaa kuin muissa Pohjoismaissa on. Alennettuja arvonlisäverokantoja nostamalla valtion heikentäisi kymmenien tuhansien yritysten kasvuedellytyksiä ja sen myötä työllisyyttä. Valtion olisi verojen kiristämisen sijaan etsittävä keinoja, jotka mahdollistaisivat kasvun. Se toisi myös enemmän verotuloja, Lappi sanoo.   

 

[1] Kolmen ruokalajin ravintolaillallinen, joka sisältää alkujuoman, kaksi lasillista viiniä ja avecin.

 

Lisätietoja       

toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549