Venäjän sota lopettaa venäläisten matkailun Suomessa pitkäksi ajaksi. Venäjän ilmatilan sulku vähentää merkittävästi aasialaisten matkailijoiden määrää. Sodan myötä elintarvikkeiden, energian ja kuljetusten hinnat nousevat. Tämä heikentää toimialamme yritysten kannattavuutta merkittävästi 44 prosentilla ja jonkin verran 53 prosentilla. Koronarajoitukset ja sota vaikuttavat heikentävästi tammi-maaliskuun liikevaihtoon. Peräti 60 prosentilla yrityksistä liikevaihto alenee vähintään 30 prosentilla verrattuna vastaavaan aikaan 2019. Tuleva kevät ja kesä eivät näytä juuri lohdullisemmilta, sillä liikevaihto vähenee ainakin jonkin verran kahdella kolmasosalla yrityksistä. Valtion tulisi kehysriihessä antaa Visit Finlandille kertaluonteinen 10 miljoonan euron määräraha markkinointiin ulkomailla. Lounasedun verotusarvoja ja opiskelijaruokailun enimmäishintaa tulisi nostaa kustannusten yllättävän ja äkillisen nousun takia. Myös kuntien ja muiden julkisen sektorin toimijoiden tulee ottaa huomioon ravintola- ja majoitusyritysten kustannusten merkittävä nousu niiden kanssa tekemissään sopimuksissa. Uhkana on, että yritykset joutuvat kustannuskurimuksessaan vaihtamaan kotimaisia raaka-aineita halvempiin ulkomaisiin, mikä pahentaisi maatalouden kriisiä.


Matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alalla kriisistä toiseen

Koronapandemia ja julkisen vallan määräämät ankarat ja pitkäkestoiset rajoitukset ovat heikentäneet merkittävästi toimialamme yritysten taloudellista kestokykyä.

– Juuri kun olimme huokaisemassa helpotuksesta koronarajoitusten päättymisestä, Venäjän aloittama häikäilemätön sota loi uuden kriisin toimialamme yrityksille. Odotukset venäläisten ja aasialaisten matkailijoiden paluusta tämän ja ensi vuoden aikana olivat korkealla. Nyt tilanne on täysin muuttunut. Myös elintarvikkeiden, energian ja kuljetusten hinnat ovat iskeneet pahasti koronarajoitusten jäljiltä heikossa taloudellisessa hapessa oleviin jäsenyrityksiimme. Kyselymme osoittaa, että jäsenyritystemme kannattavuusongelmat ovat merkittäviä, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.  

Ravintoedun rajoja ja opiskelija-aterian enimmäishintoja korotettava kustannusten nousua vastaavasti

Lämmitykseen liittyvien polttoaineiden hinnat ovat nousseet 40 prosenttia sekä dieselin ja sähkön hinta 30 prosenttia helmikuusta 2021 helmikuuhun 2022. Ravintoloiden elintarvikeraaka-aineiden arvioidaan kallistuvan vähintään 10 prosenttia tämän vuoden aikana.

– Esitämme, että kustannusten ennakoimaton ja äkillinen nousu otettaisiin huomioon ja että Verohallinto korottaisi ravintoedun arvoa nopeasti. Ravintoedun arvon ylärajaa tulisi korottaa 30 sentillä 11,60 euroon. Opetusministeriö päättää yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoiden aterian enimmäishinnasta. Enimmäishintaa tulisi korottaa 50 sentillä 5,50 euroon. Samalla tulisi korottaa opiskelijoille maksettavaa ateriatukea. Nämä korotukset ovat välttämättömiä, jotta yritykset pystyvät kohonneiden kustannusten kurimuksessa säilyttämään ruoan laadun ja käyttämään ulkomaisia elintarvikkeita kalliimpia kotimaisia elintarvikkeita. Jollei korotuksia tehdä, kotimaisen maatalouden kriisi syvenee, kun sitä pitäisi helpottaa. Mahdollisuudesta ostaa opiskelijaravintolasta ateria mukaan olisi tehtävä pysyvä käytäntö etäopiskelun lisääntyessä, jotta terveellinen ruokailu mahdollistuisi myös etäopiskelussa, Lappi toteaa.  

Kuntien ja muiden julkisyhteisöjen otettava huomioon kustannusten nousu

MaRan jäsenyritykset ovat tehneet erilaisten palvelujen, kuten ateriapalvelujen ja majoituksen, tarjoamaisesta paljon sopimuksia kuntien ja muun julkisen sektorin kanssa. Julkisyhteisöjen laatimien sopimusten mukaan hinnoittelua koskevat sopimusehdot ovat määräaikaisia ja niistä poikkeaminen on osoittautunut vaikeaksi myös kriisitilanteissa.

– Julkisyhteisöt ovat suhtautuneet alustavissa neuvotteluissa nuivasti Venäjän sodan aiheuttaman kustannusten nousun huomioon ottamiseen hinnoissa. Julkisyhteisöjen tulisi tarkistaa hankintasopimusten ehtoja yhdessä jäsenyritystemme kanssa, jotta yritykset pystyisivät turvaamaan korkeatasoiset palvelut ja esimerkiksi raaka-aineiden kotimaisuuden. Ratkaisuna kriisissä ei voi olla se, että julkisyhteisöt vetoavat sopimuksiin, joissa ei ole otettu huomioon nykyisenkaltaista raaka-aineiden ja muiden kustannusten nousua. Julkisyhteisöt voivat joustamattomalla toiminnallaan heikentää huoltovarmuutta ja vaikeuttaa maatalousyrittäjien asemaa entisestään, Lappi sanoo.

Visit Finlandille 10 miljoonan euron ylimääräinen määräraha markkinointiin ulkomailla

Suomella oli sijaintinsa takia etulyöntiasema venäläisten matkailijoiden houkuttelemisessa matkustamaan tänne. Finnairin Aasian-strategian ansiosta Suomella oli erinomainen mahdollisuus saada aasialaisia matkailijoita Suomeen. Venäjän sota muutti tilanteen kertaheitolla.

– Venäläiset matkailijat ovat poissa Suomesta pitkään ja aasialaistenkin matkailijoiden tilanne näyttää pitkään epävarmalta. Matkailuyritysten täytyy hakea korvaavat matkailijat muun muassa muualta Euroopasta ja Yhdysvalloista, joiden suhteen meillä ei ole sijainnistamme aiheutuvaa etua. Nämä markkinat ovat erittäin kilpailtuja. Muuttunut tilanne vaatii voimakasta Suomen maakuvamarkkinointia ulkomailla. Yritysten voimavarat maakuvamarkkinointiin ovat heikot koronarajoitusten jälkeen. Eduskunnan tulisi myöntää Visit Finlandille kertaluonteinen 10 miljoonan euron määräraha markkinointiin ulkomailla, Lappi esittää.  

Tapahtumatakuu keväälle ja kesälle välttämätön

Venäjän sota vaikuttaa myös tapahtuma-alaan. MaRan jäsenkyselyn mukaan sota rajoittaa erityisesti kongressi- ja messualan yritysten palvelujen tarjoamista. Jäsenkyselyn mukaan puolet kongressi- ja messualan yrityksistä pystyy järjestämään kesän 2022 tapahtuman suunnitellusti. Viidennes joutuu pienentämään asiakasmäärää merkittävästi tai jonkin verran. Neljäsosa kongressi- ja messutapahtumista on peruutusuhan alla.

– Tapahtumatakuuta koskeva lainsäädäntö on valmisteilla työ- ja elinkeinoministeriössä. Jäsenkyselymme vahvistaa sen välttämättömyyden. Tapahtuma-alan toiminta oli erittäin rajoitettua koronarajoitusten takia lähes kaksi vuotta, eikä ala enää kestäisi kolmatta rajoitusten kautta, Lappi sanoo. 

 

MaRan jäsenkyselyyn vastasi 371 yritystä seuraavilta toimialoilta: festivaalit, hiihtokeskukset, hotellit ja kylpylät, huvi-, teema- ja elämyspuistot, juhla- ja pitopalveluyritykset, kahvilat, keilahallit, kongressit ja messut, leirintäalueet, liikenneasemat, pikaruokaravintolat, pubit ja yökerhot, ohjelmapalveluyritykset, opiskelija- ja henkilöstöravintolat sekä ruokaravintolat.

 

Lisätietoja       

toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549