Osaavan työvoiman rekrytointi on vaikeaa joka toiselle palveluyritykselle Suomessa, selviää Palvelualojen työnantajat Paltan, Kaupan liiton, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan ja Finanssialan yhteisestä Palvelualojen osaajabarometrista. Liittojen edustamat toimialat työllistävät yhteensä noin 1,3 miljoonaa suomalaista, mikä on noin kaksi kolmasosaa koko yksityisestä sektorista.
Rekrytointivaikeudet ovat yleinen ongelma etenkin kasvavissa yrityksissä. Niissä rekrytointivaikeuksista raportoi lähes kaksi kolmesta. Henkilöstömäärä tulee kasvamaan seuraavien 2–3 vuoden aikana reilussa 40 prosentissa palveluyrityksiä. Innolinkin toteuttamaan osaajabarometriin vastasi johtajia 1 120 palveluyrityksestä.
Suurimmat syyt palveluyritysten rekrytointivaikeuksiin ovat, ettei työnhakijoita yksinkertaisesti ole (53 %) ja ettei työnhakijoiden osaaminen vastaa tarpeita (48 %). Vaikeinta on löytää osaajia majoitus- ja ravitsemustoimintaan, erilaisiin asiantuntijatöihin ammatillisissa, tieteellisissä ja teknisissä palveluissa, hallinto- ja tukipalveluiden tehtäviin sekä vähittäiskauppaan.
Kasvavissa yrityksissä ulkomaisen työvoiman osuus nousee viidenneksellä 2025 mennessä
Kasvavaa työvoimapulaa ei pystytä ratkaisemaan ilman työperäistä maahanmuuttoa, sillä väestö ikääntyy Suomessa huolestuttavaa tahtia. Ilman työperäistä maahanmuuttoa nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan ja palveluiden tason ylläpitäminen ei ole mahdollista. Työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijatyöryhmän arvion mukaan Suomeen tarvitaankin 100 000 uutta ulkomaista osaajaa vuoteen 2030 mennessä.
Palvelualojen osaajabarometriin vastanneista yrityksistä yli kolmannes kertoo ulkomaisen työvoiman osuuden kasvavan seuraavien parin-kolmen vuoden aikana. Kasvun ennakoidaan myös olevan reipasta, sillä ulkomaisten työntekijöiden osuuden arvioidaan kasvavan keskimäärin viidenneksellä henkilöstömäärän kasvusta raportoivissa yrityksissä.
Tällä hetkellä kolmasosassa palvelualojen yrityksistä työskentelee ulkomaisia työntekijöitä. Yhteensä vastaajayritysten henkilöstöstä viisi prosenttia on ulkomaista työvoimaa, ja henkilöstömäärän kasvua ennakoivissa yrityksissä osuus on 7 prosenttia. Lisäksi ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, joilla on Suomen kansalaisuus, työskentelee aloilla vielä merkittävästi enemmän.
Palvelualojen osaajabarometrin on toteuttanut Innolink ja siihen vastasi johtajia 1 120 yrityksestä yksityisten palvelualojen ja kaupan alalta. Aineisto kerättiin sähköpostikyselyn ja puhelinhaastatteluiden yhdistelmänä helmi-huhtikuussa 2022.
Palvelualojen ratkaisuehdotukset työllisyysasteen nostoon
Yksityiset palvelut ja kauppa ovat Suomen suurimmat työllistäjät. Ne työllistävät yhteensä 1,3 miljoonaa ihmistä Suomessa, ja niille syntyy myös suurin osa kaikista uusista työpaikoista. Aloilla on tällä hetkellä 72 prosenttia yksityisen sektorin avoimista työpaikoista.
Palvelualojen työnantajat Palta, Kaupan liitto, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa sekä Finanssiala esittävät seuraavia toimenpiteitä palvelualojen työvoimapulan ratkaisemiseksi:
- Tehdään työllistymisestä kannattavampaa ja helpotetaan työllistämistä
Uudistetaan työttömyysturvaa kannustavammaksi porrastamalla tuen taso työttömyyden keston perusteella sekä lyhentämällä tuen enimmäiskestoa. Lyhennetään ammattitaitosuojaa nykyisestä kolmesta kuukaudesta, sillä kaikki työ antaa arvokasta kokemusta ja mitä lyhyemmäksi työttömyysjakso jää, sitä parempi mahdollisuus on työllistyä jatkossa. Madalletaan työllistämisen kustannuksia edistämällä paikallista sopimista, kohtuullistamalla palkan sivukustannuksia ja keventämällä yritysten hallintokuormaa järkeistämällä viranomaisvelvoitteita ja -valvontaa sekä sujuvoittamalla lupakäsittelyä.
- Huomioidaan kaikilla koulutusasteilla tulevaisuuden osaamistarpeet
Suunnitellaan koulujen opetussisältöjä siten, että viestintä- ja sosiaaliset taidot korostuvat nykyistä enemmän. Kaikilla koulutusasteilla, myös yliopistoissa, on tarjottava opintokokonaisuuksia, joissa keskitytään myös myynnillisiin taitoihin ja asiakasymmärrykseen. Ohjataan ammattikoulutuksen resursseja työelämäopettajiin, jotka tukevat harjoittelua ja oppisopimuskoulutusta pk-yrityksissä.
- Vauhditetaan työperäistä maahanmuuttoa ja jo maassa olevien työllistymistä
Tarjotaan tukea työnantajille kv-rekrytointiprosesseihin yhden luukun periaatteella. Vastuutetaan turvapaikanhakijoiden osaamisen ja työmahdollisuuksien kartoittaminen TEM:lle. Luovutaan saatavuusharkinnasta. Lisäksi valtion tulee tehdä kaikkensa, että Suomessa jo olevat ulkomaalaiset jäisivät Suomeen. Lisätään maahanmuuttajien suomen ja ruotsin kielikoulutusta sekä englanninkielistä koulutusta etenkin merkittävästi työllistävien alojen tutkintokoulutuksissa.
- Luodaan jatkuvalle oppimiselle joustavat edellytykset
Varmistetaan työssä tapahtuvan oppimisen lisäksi työelämälähtöiset ja helposti saavutettavissa olevat julkiset palvelut jatkuvalle oppimiselle. Luodaan rahoitusmallit, jotka kannustavat korkeakouluja ja ammatillisen koulutuksen oppilaitoksia tarjoamaan jatkuvan oppimisen palveluja tiiviissä yhteistyössä yritysten ja työelämän kanssa. Tuetaan jatkuvaa oppimista julkisella digitaalisella palvelualustalla, joka kokoaa jokaisen työnhakijan työkokemuksen, koulutuksen ja osaamisen yhteen, sekä tarjoaa mahdollisuuksia täydennyskoulutukseen ja avoimiin työpaikkoihin.
Liite: Tutkimusraportti
Liite: Tiivistelmä raportista
Lisätiedot
Toimitusjohtaja Tuomas Aarto, Palvelualojen työnantajat Palta, puh. +358 40 152 0073, tuomas.aarto@palta.fi
Toimitusjohtaja Mari Kiviniemi, Kaupan liitto, puh. +358 50 511 3189, mari.kiviniemi@kauppa.fi.
Toimitusjohtaja Timo Lappi, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa +358 40 734 5549, timo.lappi@mara.fi
Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi, Finanssiala ry, puh. +358 20 793 4210, piia-noora.kauppi@finanssiala.fi
Lisätietoja kyselytutkimuksesta:
Toimitusjohtaja Pekka Vuorela, Innolink, +358 50 571 8804, pekka.vuorela@innolink.fi