Korona ei leviä kylpylöiden allastiloissa – aluehallintovirastojen sulkupäätökset ovat arveluttavia yrittäjien oikeusturvan kannalta

Aluehallintovirastot ovat tehneet ympäri Suomea päätöksiä kylpylöiden allastilojen sulkemisesta. Aluehallintovirastot ovat tehneet könttäpäätöksiä, jotka eivät ota huomioon yrittäjien perustuslaissa turvattua elinkeinovapautta ja työntekijöiden oikeutta työhön. THL on arvioinut riskipotentiaalin arviointitaulukossaan kylpylöiden allastilat vähäisen riskin tiloiksi. Tämän vahvistaa MaRan jäsenkylpylöilleen* tekemän kyselyn tulokset. Kylpylöiden allastiloissa on ollut vain joitakin vahvistettuja koronatartuntoja ja joitakin kymmeniä altistumisia 13.3.2020 jälkeen. Allastilojen sulkeminen kajoaa niin voimakkaasti yritystoimintaan, etteivät aluehallintovirastot voi tehdä päätöksiä summaarisena. Niiden ja sairaanhoitopiirien on ilmoitettava kylpylöiden allastiloissa toimialueellaan ilmenneiden tartuntojen lukumäärä ja perusteltava, miksi kylpylöiden allastilojen sulkeminen on välttämätöntä ja oikeasuhtaista. Koronaministerityöryhmän 7.1. aluehallintovirastoille esittämä ohjaus rajoitusten kiristämisestä ei muuta aluehallintovirastojen velvollisuutta perustella päätöksiään. Hallitus ei voi enää tyytyä pelkkiin vetoomuksiin rokotteiden ottamiseksi, vaan sillä on velvollisuus ryhtyä järeämpiin toimiin, jotka mahdollistavat elinkeinotoiminnan ilman rajoituksia.

 

Aluehallintovirastot tekevät könttäpäätöksiä ilman asiakastilakohtaista harkintaa – lasten joululoma jo pilattu

Aluehallintovirastot ovat tehneet erittäin ankaria päätöksiä kylpylöiden allastilojen sulkemisesta. Tosin poikkeuksiakin on, sillä esimerkiksi Itä-Suomen aluehallintovirasto ei ole määrännyt kylpylöiden allastiloja suljettaviksi 13.1. asti ulottuvassa päätöksessään. Myös Pohjois-Suomen aluehallintovirasto purki 8.1. tekemällään päätöksellä Pohjois-Pohjanmaan kylpylöitä koskevan sulun.

Aluehallintovirastot tekivät joulun ja uudenvuoden parhaan kysynnän aikana sulkemispäätöksiä, joita nyt on jatkettu. Koronaministerityöryhmä kehottaa jatkamaan niitä tammikuun loppuun asti. Useat kylpylät ovat osa kokonaisuutta, jossa on myös majoitus- ja ravintolatiloja sekä kuntoutustoimintaa. Kylpylöiden allastilojen sulkeminen on vaikuttanut erittäin negatiivisesti myös majoitus- ja ravintolapalvelujen kysyntään. Monet yritykset harkitsevat koko kylpylähotelliliiketoiminnan sulkemista allastilojen sulkemispäätösten takia. Tämä johtaa valitettavasti myös henkilökunnan lomautuksiin ja jopa irtisanomisiin.

 – Aluehallintovirastojen sulkupäätöksistä ilmenee välinpitämättömyys yrittäjien ja työntekijöiden toimeentuloa kohtaan. Enemmistö aluehallintovirastoista on sulkenut kaikki tartuntatautilain 58 g §:n 4 momentissa tarkoitetut asiakastilat perehtymättä lainkaan siihen, onko niissä ollut koronatartuntoja ja onko sulkeminen siten välttämätöntä ja oikeasuhtaista, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.

Sulkupäätös edellyttää lain mukaan, että allastiloissa olisi erityinen mahdollisuus tartuntaketjujen syntymiselle. Näin ei ole, sillä kylpylöiden allastiloissa on ollut MaRan tietojen mukaan vain häviävän vähän tartuntoja. Siitä huolimatta aluehallintovirastot ovat päättäneet sulkea ne.

– Päätöksellä on pilattu monen lapsen joululoma, vaikka hallitus on korostanut, että lapset rajataan rajoitusten ulkopuolelle. Myös THL:n riskipotentiaalin arviointitaulukon mukaan kylpylöiden allastilat ovat vähäisen riskin tiloja. Koronan jatkuessa näyttää siltä, että aluehallintovirastot tekevät päätöksiä moukarilla, kun pitäisi käyttää hienojakoisempia työkaluja. MaRa on esittänyt, että ravintolat, kylpylät ja tapahtuma-alan yritykset voisivat toimia rajoituksista vapaana siten, että niihin ei pääsisi enää negatiivisella koronatestillä. Tämä muutos on välttämätön alan yrittäjien ja työntekijöiden kannalta, Lappi toteaa.

 

Lisätietoja      

toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549