Valtion on korvattava ravintoloiden sulkemisesta aiheutuvat kiinteät kulut täysimääräisesti – myös henkilöstö- ja opiskelijaravintolat sulun piiriin

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta on arvioinut, että ravintoloille maksetaan sulun ajalta hyvitystä 50 miljoonaa euroa. Ravintoloiden kiinteiden kustannusten määrä kolmen viikon ajalta on lähes 140 miljoonaa euroa sen mukaan, kuinka paljon palkkoja ja niiden sivukuluja joudutaan maksamaan ennen lomautusten voimaantuloa. Valtion tulee korvata kiinteät kulut täysimääräisesti. Ravintoloilla ei ole niiden maksamiseen rahaa. Kulut täytyy korvata täysimääräisesti myös isoille yrityksille. Sulun hyväksyttävyys ravintolayrittäjien kannalta ratkeaa sen mukaan, korvaako valtio kustannukset yrityksille täysimääräisesti vai ei. Myös vuokranantajien on alennettava vuokriaan merkittävästi sulun ajalta. Henkilöstö- ja opiskelijaravintoloiden myynti romahtaa sulun ajalta. Myös ne on suljettava.

– Ravintoloille kaavailtu 50 miljoonan euron hyvitys herättää epäuskoa alan yrittäjissä. Koronakriisi on kurittanut ravintoloita ja niiden työntekijöitä jo lähes vuoden. Määrä on huomattavasti pienempi kuin viime vuoden ajalta maksettava korvaus, vaikka yritykset ovat paljon huonommassa kunnossa. Jos hyvitys on vain 50 miljoonaa euroa, ravintoloiden tappiot sulun ajalta voivat kasvaa lähes 90 miljoonalla eurolla. Tuota rahaa ei ole löydettävissä mistään. Ravintolayritysten omat varat ovat lopussa ja lainaa on otettu niin paljon kuin suinkin mahdollista. Valtioneuvoston tulee kantaa vastuunsa ravintolayrittäjiä ja niiden työntekijöitä kohtaan sulun aiheuttamista menestyksistä, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi vaatii.

Lapin mukaan ravintolayrittäjät ovat ottaneet sulun pääosin hiljaisen tyynesti vastaan. On luotettu siihen, että valtio korvaa vahingot. Yrittäjät kokevat tulleensa petetyiksi.

– Vetoan valtioneuvostoon, jotta konkurssiaalto ja niistä aiheutuva työttömyys sekä henkisen kestokyvyn romahtaminen voitaisiin välttää maksamalla asianmukainen hyvitys, Lappi vetoaa.

Suomi on kohdellut suuria yrityksiä kylmäkiskoisesti koko koronakriisin ajan verrattuna muihin Pohjoismaihin, joissa on ymmärretty suurten yritysten asema toimialan vetureina, työllistäjinä ja veronmaksajina.

– Miksi Suomi on kohdellut suuria yrityksiä niin eri tavalla kuin muut Pohjoismaat? Suomi viestittää, etteivät suuret yritykset ole tärkeitä. Tällä tulee olemaan erittäin kielteinen merkitys koronakriisin jälkeen toimialan elpymisessä ja Suomen houkuttelevuudessa investointikohteena. Kun ravintoloiden sulun ajalta maksettavaan hyvitykseen on kaavailtu käytettävän vain 50 miljoonaa euroa, näyttää siltä, että suuret yritykset jäävät jälleen kerran osattomiksi. On välttämätöntä, että myös suuret yritykset saavat oikeudenmukaisen tuen, Lappi sanoo.

Myös henkilöstö- ja opiskelijaravintolat sulun piiriin

Kun eduskunta päätti sulkea ravintolat 4.4. – 31.5.2020, henkilöstö- ja opiskelijaravintolat jäivät sulun ulkopuolelle. Henkilöstöravintoloiden palveluiden kysyntä romahti tuolla ajalla 76 prosenttia ja opiskelijaravintoloiden 85 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Palvelujen kysyntä on jatkunut erittäin heikkona sen jälkeenkin.

Kun henkilöstö- ja opiskelijaravintoloita ei suljettu lain nojalla, ne eivät saaneet valtion ravintolayrityksille maksamaa korvausta sulun ajalta. Tämä ei ollut oikeudenmukaista näiden yritysten kannalta. Yritysten henkilöstön siirtyminen etätyöhön sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen siirtyminen etäopetukseen johtivat siihen, että asiakkaita oli vain murto-osa normaalista.

Jollei henkilöstö- ja opiskelijaravintoloita suljeta 8.3.2021, ne eivät saa valtion sulkemisesta maksamaa hyvitystä. Tämä on erittäin epäoikeudenmukaista, koska julkisen vallan etätyö- ja -opetussuositukset ovat romahduttaneet niiden liiketoiminnan. Kun valtioneuvosto on sen lisäksi viestinyt vahvasti, että kansalaisten olisi liikuttava vain välttämättömien tarpeiden mukaisesti, henkilöstö- ja opiskelijaravintoloissa ei ole asiakkaita sulun aikana. 

– Valtioneuvoston velvollisuutena on sulkea myös henkilöstö- ja opiskelijaravintolat, koska koronakriisi sekä etätyö ja -opetus ovat vieneet niiltä toimintaedellytykset. Tämä mahdollistaa niille valtion maksaman hyvityksen. Vain huoltovarmuuden kannalta välttämättömät ravintolat voisivat olla auki, samoin kuin voima- ja teollisuuslaitoksissa olevat ravintolat, jotka ovat suljettuja muilta kuin laitosten työntekijöiltä, Lappi toteaa.

 

 

Lisätietoja    

toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549