Eduskunnassa on käsiteltävänä laaja esitys tartuntatautilain muuttamiseksi. Lakiesityksen mukaan aluehallintovirasto ja kunta voisivat sulkea yrityksen toimipaikan enintään kahden viikon ajaksi. Sulkeminen on raju toimenpide yrittäjän ja työntekijöiden kannalta. Sillä puututaan syvälle käyvällä tavalla yrittäjien elinkeinovapauteen ja omaisuudensuojaan. Viranomainen voisi sulkea toimipaikan, vaikka yritykset olisivat toimineet lain mukaisesti ja estäneet tehokkaasti koronaviruksen leviämistä. Lakiehdotuksen piirissä on sellaisia toimialoja, joissa ei ole erityistä riskiä merkittävien tartuntaketjujen syntymiselle. Jos viranomainen sulkee yrityksen toimipaikan, valtion tulee korvata sulkemisesta yritykselle aiheutunut taloudellinen tappio.
Koronakriisi ja koronaviruksen leviämisen estämiseksi säädetyt rajoitustoimet ovat romahduttaneet matkailu- ja ravintolayritysten palvelujen kysynnän sekä yritysten tarjoamien työtuntien määrän. Asiakkaiden varovaisuus ja jo olemassa olevat rajoitustoimet heikentävät palvelujen kysyntää ainakin ensi kesään asti.
– Hallituksen esityksessä aluehallintovirastoille ja kunnille annetaan oikeus jopa sulkea laissa määriteltyjen yritysten toimipaikkoja. Sulkemisen yhtenä edellytyksenä on, että epidemia on sairaanhoitopiirin alueella leviämisvaiheessa eli ilmaantuvuusluku on vähintään 50. Luku on erittäin alhainen, kun ottaa huomioon miten perustavanlaatuisesta rajoitustoimesta on kysymys yrityksen ja sen työntekijöiden kannalta. Luku pitäisi nostaa sataan, mikä yhdessä muiden edellytysten kanssa turvaisi paremmin yrittäjien ja työntekijöiden asemaa, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.
Lakiesityksen mukaan aluehallintovirastot ja kunnat voisivat sulkea erityisen riskialttiiksi katsottavia tiloja. Sulkemisuhan alla ovat esimerkiksi hiihtokeskukset, keilahallit, kylpylöiden allas- ja pukuhuonetilat, huvi-, teema- ja sisäleikkipuistot sekä eläintarhat, vaikka yritykset ovat ehkäisseet tehokkaasti viruksen leviämistä. Koronavirus ei ole levinnyt niiden toimipaikoissa. Ehdotettu säännös ei ole oikeasuhtainen eikä välttämätön. Esimerkiksi matkailukeskuksissa toimivien hiihtokeskusten sulkeminen merkitsisi myös hotellien, ravintoloiden ja ohjelmapalveluyritysten toimintaedellytysten merkittävää heikkenemistä.
– Toimialamme yritykset ovat koronakriisin jäljiltä niin huonossa kunnossa, ettei niiden toimipaikkoja voida sulkea varmuuden vuoksi. Lainsäätäjän tulee osoittaa, että koronavirus on levinnyt niissä ja että ne ovat sen vuoksi erityisen riskialttiiksi katsottavia tiloja. Joulukuussa tekemässämme jäsenkyselyssä esimerkiksi 40 prosenttia huvi- ja teemapuistoista arvioi olevansa konkurssiuhan alla toukokuussa. Tämä siis ilman, että niillä olisi uhka toimipaikan sulkemisesta. Koronarokotetta on alettava jakaa mahdollisimman tehokkaasti, jotta yritysten konkursseilta ja työttömyyden kasvulta vältytään, Lappi toteaa.
Lakiesityksessä ei ole lainkaan säännöstä, jonka mukaan valtion tulisi korvata yrityksen toimipaikan sulkemisesta yritykselle aiheutunut taloudellinen tappio. Kun eduskunta käsitteli viime keväänä ravintoloiden sulkemista koskevaa lakiesitystä, eduskunta edellytti, että hallitus laatii esityksen, jonka mukaan ravintoloille aiheutuvat kohtuulliset vahingot korvataan.
– Eduskunnan ja sen perustuslakivaliokunnan viesti on selvä. Tartuntatautilakiin on otettava nimenomainen säännös siitä, että valtio korvaa yrityksille niiden toimipaikkojen sulkemisesta aiheutuneet kohtuulliset vahingot. Mahdollinen uusi kustannustuki ei ole riittävä korvaus toimipaikan sulkemisesta aiheutuneista vahingoista tilanteessa, jossa viranomainen päättää toimipaikan sulkemisesta, vaikka yritys on toiminut lakien ja ohjeiden mukaisesti koronaviruksen leviämisen estämisessä, Lappi sanoo.
Tartuntatautilain muutos kattaa useita MaRan jäsentoimialoja: festivaalit, hiihtokeskukset, huvi-, teema- ja elämyspuistot, hotellien saunat ja kuntosalit, kongressit ja messut, keilahallit, kylpylät, sisäleikkipuistot, saunapalveluja tarjoavat yritykset ja tanssipaikat.
Lisätietoja
toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549