Valtioneuvosto päätti asettaa leviämisalueiden ruokaravintoloille erittäin ankarat rajoitukset, joita ei voi välttää edes koronapassia käyttämällä. THL on luokitellut ruokaravintolat vähäisen riskin tiloiksi. THL ei esittänyt valtioneuvostolle 21.12. antamassaan lausunnossa ruokaravintoloille erittäin ankaria rajoituksia. Eduskunta on edellyttänyt, että rajoituksissa on otettava huomioon ravintolatyyppien riskipitoisuus, ja että vähäriskisempään toimintaan suunnataan keveämpiä aukiolo- ja anniskeluaikarajoituksia. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on todennut, että ruokaravintoloiden sulkemisen ennen klo 21 tulee olla erityisen korkean kynnyksen takana. MaRa haluaa saattaa valtioneuvoston päätöksen laillisuuden tutkittavaksi, koska päätöksellä on erittäin kielteiset vaikutukset yrittäjiin ja työntekijöihin. Valtioneuvoston päätöksen takia ruokaravintolat menettävät myyntiä satoja miljoonia euroja ja joutuvat lomauttamaan tuhansia työntekijöitään.
Valtioneuvostolla ei ole epidemiaan liittyviä perusteita rajoittaa ruokaravintoloita erittäin ankarasti
Valtioneuvosto päätti, että ruokaravintoloissa saa olla enintään 75 prosenttia sallitusta asiakkaiden enimmäismäärästä. Lisäksi 23.–27.12. anniskelu on sallittu klo 20 asti ja aukiolo klo 21 asti. 28.12. lukien kolme viikkoa eteenpäin ruokaravintolat voivat anniskella klo 17 asti, ja olla auki klo 18 asti ja koronapassia käyttämällä klo 20 asti. Anniskellut juomat pitää kerätä pois klo 18. Rajoitukset koskevat illallisia tarjoilevien ravintoloiden lisäksi myös kahviloita ja pikaruokaravintoloita.
THL toteaa riskipotentiaalin arviointitaulukossa, että vähäisen riskin tilanteissa koronavirustartunnan ja taudin leviämisen todennäköisyys on pieni. Ruokaravintoloiden lisäksi vähäisen riskin tilanteita ovat muun muassa elintarvikkeita myyvät kaupat, erikoiskaupat ja kampaamot. THL antoi valtioneuvostolle ennen 21.12. tehtyjä päätöksiä lausunnon epidemiatilanteesta. Lausunnossa THL ei esittänyt ruokaravintoloille erittäin ankaria toiminnan rajoituksia.
– THL on pitänyt arvioinnissaan ruokaravintoloita tiloina, joissa todennäköisyys koronavirustartunnan ja taudin leviämiseen on pieni. Laitos ei esittänyt ruokaravintoloille erittäin ankaria rajoituksia. Kuitenkin valtioneuvosto asetti ne perustelematta, miksi se poikkesi päätöksenteossa THL:n näkemyksistä. Ruokaravintoloissa asiakkaat istuvat seurueina, etäisyys seurueen ulkopuolisiin asiakkaisiin on riittävä, ja he liikkuvat ravintolassa vain vähän. Lisäksi ravintoloilla on käytössään koronapassi, toisin kuin esimerkiksi elintarvikkeita myyvissä kaupoissa, erikoiskaupoissa tai kampaamoissa. Valtioneuvostolla ei ole epidemiaan liittyviä perusteita erittäin ankarien rajoitusten asettamiselle ruokaravintoloille, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.
Valtioneuvostolla ei ole tartuntatautilakiin ja eduskunnan lausumiin liittyviä perusteita rajoittaa ruokaravintoloita erittäin ankarasti
Eduskunta edellytti tartuntatautilain tuoreimman muutoksen yhteydessä lausumassaan, että hallitus ottaa lain perusteella annettavissa asetuksissa huomioon eri ravintolatyyppien (ravitsemisliikkeet, joiden pääasiallisena ravitsemistoimintana on tarjota maksusta alkoholijuomia sekä muut ravitsemisliikkeet) erilaiset riskiprofiilit ja vähäriskisempään toimintaan suunnataan kevyempiä aukiolo- ja anniskeluaikarajoituksia (Eduskunnan vastaus 35/2021 vp).
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli ruokaravintoloille asetettavia rajoituksia mietinnössään (StVM 9/2021). Valiokunta kiinnitti mietinnössään erityistä huomiota siihen, että ruokaravintoloiden sulkeminen ennen klo 21:tä tarkoittaa tosiasiassa useiden ruokaravintoloiden sulkemista. Ruokaravintoloiden osalta sulkeminen asetuksella ennen klo 21:tä tulee olla erityisen korkean kynnyksen takana.
– Tuhannet illallisia tarjoilevat ruokaravintolat joutuvat sulkemaan ovensa kokonaan 28.12. alkaen kolmeksi viikoksi eteenpäin. Myös ruokaravintoloiden täytyy lopettaa anniskelu klo 17 eivätkä asiakkaat voi nauttia viiniä tai olutta ruoan kanssa, joten illallisia tarjoaville ruokaravintoloille tehty myönnytys on näennäinen. Jotkin ravintolat jatkavat tappiollisena toimintaansa tarjotakseen työntekijöilleen edes vähän työtunteja. Ravintolat joutuvat lomauttamaan vastentahtoisesti tuhansia työntekijöitään. Myös kahviloiden ja pikaruokaravintoloiden tulee sulkea ovensa klo 20. Valtioneuvosto ei ole esittänyt perusteita sille, miksi se katsoo tartuntatautilain ja eduskunnan ruokaravintoloita koskevien lausumien perusteella lainmukaiseksi rajoittaa ruokaravintoloiden toimintaa päättämällään tavalla, Lappi sanoo.
Ruokaravintoloita koskevat rajoitukset tulevat voimaan erittäin pahaan aikaan – yrittäjien, työntekijöiden ja heidän perheidensä toimeentulo vaikeutuu
Aika joulusta uuteenvuoteen on erittäin tärkeää aikaa ruokaravintoloille. Uudenvuoden illallinen ravintolassa on hyvin yleinen perinne. Myös talvimatkailukeskuksissa on paljon asiakkaita, tänä vuonna myös ulkomaalaisia asiakkaita, jotka nauttivat illallisia ruokaravintoloissa. Lukuisa joukko ulkomaalaisista asiakkaista tulee Suomeen matkanjärjestäjien järjestämillä matkoilla, joihin sisältyvät ravintolapalvelut. Heillä ei ole edes teoriassa mahdollisuutta valmistaa aterioita majoituksessa, vaan ravintolaruokailu on heille ainoa mahdollisuus. Kun ruokaravintoloiden rajoitukset ovat näin ankaria, matkailuyritykset joutuvat miettimään, millaisilla virityksillä asiakkaille voidaan tarjota iltaruoka.
– Valtioneuvosto on sivuuttanut THL:n lausumat ruokaravintoloiden vähäriskisyydestä ja eduskunnan lausumat ruokaravintoloita koskevien rajoitusten asettamisen korkeasta kynnyksestä. Ruokaravintoloita koskevat rajoitukset aiheuttavat suuret myyntitulojen menetykset ravintoloille sekä toimeentulon vaikeutumisen yrittäjille, työntekijöille ja heidän perheilleen. Pandemia ja jo 21 kuukautta jatkuneet erilaiset rajoitukset ovat ajaneet yritykset, yrittäjät ja työntekijät erittäin ahtaalle. Tulevaisuuskin näyttää epävarmalta. Tämän takia on perusteltua, että valtioneuvoston päätöksen lainmukaisuus selvitetään, Lappi toteaa.
Lisätietoja
toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549