Valtioneuvosto päätti tänään, että Uudenmaan ravintolat saavat anniskella klo 22 asti, olla auki klo 23 asti ja että niistä poistuu tanssikielto. Muutokset tulevat liian myöhään, mutta ovat alan yrittäjien ja työntekijöiden kannalta helpotus. Kanta- ja Päijät-Hämeen ravintoloiden anniskelu- ja aukioloaikasääntely on edelleen tartuntatautilain vastaista. Valtioneuvoston on heti tehtävä päätös, joka palauttaa myös näissä maakunnissa toimiville ravintoloille lain mukaisen tilanteen. Muut kuin tehostettuja hygieniavaatimuksia koskevat ravintolatoiminnan rajoitukset on purettava nopeasti. Uudenmaan siirtyminen alempaan epidemialuokkaan mahdollistaa myös alueen kongressi-, messu- ja kokoustoiminnan vähittäisen käynnistämisen. Loputkin liiketoiminnan rajoitukset on purettava nopeasti.

Uudenmaan ravintoloiden uusi sääntely tulee voimaan tänään klo 18, mikä mahdollistaa anniskelu- ja aukioloaikojen pidentämisen jo tänä iltana.

– Tartuntatautilain mukaiseen sääntelyyn palaaminen on helpotus Uudellamaalla toimiville yrittäjille ja työntekijöille. Se mahdollistaa tuhansien työntekijöiden kutsumisen työttömyyskortistosta töihin. Myös alamme oppilaitoksista juuri valmistuneiden työllisyys paranee merkittävästi. Erityisen tärkeää tartuntatautilain mukaiseen sääntelyyn palaaminen on anniskelupainotteisille ravintoloille, joiden laajemmat anniskelu- ja aukioloajat siirtävät alkoholin kulutusta puistoista ja julkisilta paikoilta ravintoloihin. Tällä on erittäin myönteinen vaikutus viihtyisyyteen, työllisyyteen ja verotulojen kertymiseen valtiolle. Yökerhoyritysten ja niiden nuorten työntekijöiden tilanne jatkuu edelleen lohduttomana, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.

Valtioneuvosto sääntelee edelleen Kanta- ja Päijät-Hämeen ravintoloiden aukiolo- ja anniskeluaikoja tartuntatautilain vastaisesti.

– Kanta- ja Päijät-Hämeen ravintoloiden anniskelu- ja aukioloaikoja koskeva sääntely on edelleen tartuntatautilan 58 a §:n 4 momentin vastaista. Tartuntatautilain sääntely ei ole millään tavalla sidoksissa valtioneuvoston luomaan leviämisvaihe-, kiihtymisvaihe- ja perustasojaotteluun. Jotta valtioneuvostolla olisi oikeus päättää anniskelun lopettamisesta ennen klo 22 ja määrätä ravintolat suljettaviksi ennen klo 23, pitäisi säännöksessä mainittujen valtakunnallisten ja alueellisten edellytysten täyttyä. On ilmeisen selvää, että ne eivät täyty. Tartuntatautilaki edellyttää, että valtioneuvoston on kumottava sääntely heti, kun edellytykset eivät täyty, Lappi sanoo.

Koronatilanne on helpottunut nopeasti ja tautiin liittyvät riskit ovat vähentyneet rokotusten edetessä ja riskiryhmien saadessa yhä paremman suojan taudin vakavia muotoja vastaan. Tästä huolimatta valtioneuvoston päätöksenteko rajoitusten purkamisessa on hidasta. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson totesi tämän oivallisesti tänään Helsingin Sanomissa kommentoidessaan matkustusrajoitusten lieventämistä. Hän totesi, kuinka helppoa on asettaa rajoituksia, mutta kuinka vaikea niitä on purkaa tasapainoisesti ja askel askeleelta.

– Eduskunta ja erityisesti sen perustuslakivaliokunta ovat todenneet useita korona-ajan lakiesityksiä käsitellessään, että rajoitustoimet merkitsevät vakavaa puuttumista elinkeinovapauteen ja omaisuudensuojaan sekä työntekijöiden oikeuteen työhön. Tämän vuoksi niiden on oltava oikeasuhtaisia ja välttämättömiä. Ne on purettava heti, kun ne eivät ole oikeasuhtaisia ja välttämättömiä. Näyttää siltä, että valtioneuvosto ylläpitää kireitä rajoitustoimia perustuslaista ja muusta lainsäädännöstä piittaamatta. Rajoitustoimista on aiheutunut katastrofaalisen suuret taloudelliset tappiot yrittäjille ja työntekijöille. Henkisten vaurioiden korjaaminen kestää kauan. Erityisen karvasta tämä on sen vuoksi, että yrittäjät ja työntekijät ovat ajautuneet tähän tilanteeseen ilman omaa syytään, Lappi toteaa.  

Uudenmaan siirtyminen kiihtymisvaiheeseen mahdollistaa maakunnan messu-, kongressi- ja kokoustoiminnan vähittäisen käynnistämisen yli vuoden jatkuneen kurimuksen jälkeen.

– Kokoontumisrajoitusten sääntely on ollut perusteettoman kireää korona-aikana. Valtioneuvosto ei ole perustellut alan yrityksille ja työntekijöille, miksi toiminnan sääntely on ollut niin tiukkaa ja käytännössä estänyt toiminnan. On hyvä, että sääntelyä ollaan viimeinkin lieventämässä. Kahden metrin etäisyysvaatimus tulee poistaa myös sisätiloista ja muutenkin sääntelyn purkamista on jatkettava nopeasti niin, että vain tehostetut hygieniavaatimukset ovat voimassa, kunnes Suomen rokotuskattavuus saavuttaa riittävän tason. Sen jälkeen on palattava normaaliin, Lappi toteaa.

Valtion taloudelliset tukitoimet yrityksille ja työntekijöille ovat olleet vahvasti alimitoitettuja.

– Eduskunnan käsittelyssä oleva kustannustuki IV sekä keskisuurten ja suurten yritysten tukilainsäädäntö jatkaa vanhalla linjalla. Valtio on tukevinaan yrityksiä, mutta tukiehdot ovat niin tiukat, ettei tuki tavoita yrityksiä. Tämä heikentää Suomessa toimivien yritysten kykyä toipua koronanasta ja valtion asettamista rajoitustoimista, kykyä investoida ja työllistää. Tällä on negatiiviset vaikutukset myös matkailu- ja ravintola-alan yritysten veronmaksukykyyn tulevaisuudessa. Eduskunnan tulisi korjata sen käsittelyssä olevan lain valuviat ja suoda suomalaisille yrityksille tuet, jotka ovat edes hieman lähempänä Pohjoismaisten kilpailijamaidemme tasoa. Valtion tukitoimia on jatkettava niin kauan kuin valtio rajoittaa elinkeinotoiminnan harjoittamista, Lappi sanoo.

 

Lisätietoja     

toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549