Koronakoordinaatioryhmien etätyösuositukset vaikuttavat erittäin kielteisesti pikkujoulukauteen sekä henkilöstöravintoloiden palvelujen kysyntään. Lähes 70 prosenttia MaRan marraskuun lopussa tekemään jäsenkyselyyn vastanneista yrityksestä ilmoitti myynnin vähenevän ainakin jonkin verran verrattuna pikkujoulukauteen 2019. Peräti neljänneksellä myynti vähenee yli 30 prosenttia. Elo-lokakuun myynti väheni yli 40 prosentilla yrityksistä vähintään 30 prosenttia verrattuna vastaavan aikaan vuonna 2019. Etätyösuositus yhdistettynä muihin rajoituksiin on pitänyt alan palvelujen kysynnän epävireisenä. Talvimatkailusesongin onnistuminen on elintärkeää alan yrityksille. Valtioneuvoston on pikaisesti valmisteleva kustannustuki korvaamaan lokakuun alun syntyneitä tappioita, koska julkinen valta on suosituksilla ja rajoituksilla vaikeuttanut merkittävästi normaalia liiketoimintaa. Illallista tarjoavien ravintoloiden kysyntä palaa ennalleen pandemian jälkeen, mutta työaikaisten ravintolapalvelujen käyttö vähenee etätyön takia, ilmenee Taloustutkimus Oy:n tekemästä kuluttajakyselystä.


Yritykset voivat järjestää pikkujoulut turvallisesti koronapassin avulla

MaRan edellisen, lokakuun alussa tekemän jäsenkyselyn perusteella matkailu- ja ravintola-alan sekä tapahtumia järjestävät yritykset odottivat jopa kaikkien aikojen pikkujoulukautta. Pääkaupunkiseudun ja Varsinais-Suomen koronakoordinaatioryhmien suositus etätyöstä sai lukuisat, etenkin suuret yritykset siirtymään takaisin etätyöhön. Samalla ne peruivat pikkujouluja.

– Etätyösuositukset vaikuttivat erittäin kielteisesti henkilöstöravintoloihin ja pikkujoulukaudelle tehtyihin varauksiin. Alamme yritysten ja työntekijöiden kannalta on harmillista, että moni etätöihin siirtynyt yritys perui pikkujoulut, vaikka ne olisi voitu järjestää turvallisesti koronapassin avulla esimerkiksi ravintoloissa. Onneksi pk-yritykset ja kaveriporukat ovat järjestäneet pikkujouluja ja käyttäneet alamme yritysten palveluja ahkerasti. Kyselymme perusteella alamme yritysten tilanne ei ole muutenkaan palautunut lähellekään normaalia kuluneen syksyn aikana, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.

Talvimatkailusesonki on alan yrityksille elintärkeä

Talvimatkailusesongin varaustilanne näyttää hyvältä. Myös ulkomaalaisia asiakkaita on tulossa matkailukeskuksiin kotimaisten asiakkaiden palvelujen kysynnän jatkuessa vahvana viime talvikauden tapaan. Omikron-virusvariantti luo kuitenkin epävarmuutta talvikaudelle.

– Lukuisat ulkomaanmatkailusta riippuvat yritykset, etenkin ohjelmapalvelualan yritykset ja hotellit, ovat heikossa taloudellisessa tilanteessa ulkomaalaisten asiakkaiden jo puolitoista vuotta kestäneen vähäisen määrän takia. Jo alkanut talvisesonki näyttää selvästi paremmalta. Valtioneuvoston ja alueellisten viranomaisten ei tule tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka vaikeuttavat etenkin täysin rokotettujen ulkomaalaisten tulemista Suomeen. Eduskunnan käsittelyssä on lakiesitys matkustusrajoitusten jatkamisesta tammikuusta lukien. Eduskunnan tulisi muuttaa lakiesitystä siten, että toista koronatestiä Suomessa ei tarvittaisi ja että Sputnik-rokotetta pidettäisiin maahantuloon oikeuttavana rokotteena THL:n kannan mukaisesti, Lappi toteaa.  

Valtiontukea tarvitaan edelleen – valitettavasti

Eduskunnan valiokunnat ovat todenneet useita kertoja, että valtion on korvattava yrityksille aiheutuneita menetyksiä niin kauan, kun valtio rajoittaa yritysten liiketoimintaa.

– Jäsenkyselymme osoittaa, että etätyösuositukset ja rajoitukset heikentävät edelleen yritysten palvelujen kysyntää merkittävästi. Joudumme edelleen esittämään, että valtio jatkaa jäsenyritystemme tukemista. Koska koronakriisi ja rajoitukset ovat syöneet yritysten pääomat ja velkaannuttaneet ne pahasti, valtion tuen ehtojen tulee olla aikaisempia kustannustukia lievemmät. Kustannustukeen oikeuttavan liikevaihdon menetyksen alaraja tulee alentaa 20 prosenttiin. Myös keskisuurten ja suurten yritysten tulee saada tukea oikeudenmukaisesti suhteessa niiden kärsimiin menetyksiin. Eduskunta katsoi kustannustuki V:n osalta, etteivät viranomaisten suositukset ole tukeen oikeuttavia rajoituksia. Tosiasia on, että koronakoordinaatioryhmien etätyösuositukset ovat olleet jopa enemmän liikevaihtoon negatiivisesti vaikuttavia kuin muut rajoitukset, joista yritykset voivat välttyä ottamalla käyttöön koronapassin, Lappi sanoo.

Illallisravintoloiden kysyntä palaa ennalleen koronapandemian jälkeen – etätyö vähentää lounasravintolapalveluiden kysyntää

Taloustutkimus Oy teki marraskuun lopussa MaRan toimeksiannosta kyselytutkimuksen kuluttajien aikomuksista käyttää ravintolapalveluita koronakriisin jälkeen.

Koronapandemialla ei ole juuri vaikutuksia ravintolapalveluiden ilta- ja viikonloppukäyttöön: 70 prosenttia kuluttajista aikoo käyttää niitä tulevaisuudessa yhtä paljon kuin ennen koronakriisiä ja 13 prosenttia enemmän kuin ennen koronakriisiä. Vain 13 prosenttia aikoo koronakriisin jälkeen käyttää ravintolapalveluita ilta-aikaan ja viikonloppuisin vähemmän kuin ennen sitä.

Etätyön kasvu verottaa lounasravintolapalveluiden kysyntää. Kaikista vastaajista 13 prosenttia arvioi käyttävänsä päiväsajan ravintolapalveluja vähemmän ja 9 prosenttia vastaavasti enemmän tulevaisuudessa. Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla peräti viidennes kuluttajista aikoo vähentää lounasravintolapalvelujen käyttöä pandemian jälkeen.

Lounasravintolapalveluiden käytön väheneminen pandemian jälkeen näkyy eritysesti henkilöstö- ja opiskelijaravintoloissa. Jo nyt pandemia-aikana ne ovat olleet ravintolasektorin pahiten koronasta kärsineet toimialat. MaRan liikevaihtokyselyn mukaan henkilöstöravintoloiden liikevaihto väheni vuonna 2020 vuoteen 2019 verrattuna 48 prosenttia. Kuluvan vuoden tammi-lokakuussa oltiin peräti 58 prosenttia vuoden 2019 tammi-lokakuuta alemmalla tasolla. 

– Suuri osa työntekijöistä ja opiskelijoista on siirtynyt etätyön ja -opiskelun myötä terveellisiä ja monipuolisia aterioita tarjoavista ravintoloista yksipuolisempaan kotiruokailuun. Tällä on huomattavia negatiivisia kansanterveydellisiä vaikutuksia. Paluu etätyöstä ja -opiskelusta normaaliin niin pian kuin mahdollista olisikin äärimmäisen tärkeää paitsi talouden myös kansanterveyden näkökulmasta, MaRan pääekonomisti Ari Peltoniemi toteaa.

Taloustutkimuksen 16.–25.11.2021 toteuttamaan kyselyyn vastasi 1 003 henkilöä.

MaRan jäsenkyselyyn vastasi 416 yritystä seuraavilta toimialoilta: festivaalit, hiihtokeskukset, hotellit ja kylpylät, huvi-, teema- ja elämyspuistot, juhla- ja pitopalveluyritykset, kahvilat, keilahallit, kongressit ja messut, leirintäalueet, liikenneasemat, pikaruokaravintolat, pubit ja yökerhot, ohjelmapalveluyritykset, opiskelija- ja henkilöstöravintolat sekä ruokaravintolat.

 

Lisätietoja     

toimitusjohtaja Timo lappi                       040 734 5549

pääekonomisti Ari Peltoniemi                 044 750 4511
(Taloustutkimus Oy:n tutkimuksen osalta)